Perheintensiivitiimi, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Perheintensiivitiimi on moniammatillinen tiimi, joka työskentelee lastensuojelun avohuollon tukena. Tiimi tarjoaa moniammatillista ja intensiivistä tukea perheelle tarpeiden mukaisesti. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona.
Toimintamallin nimi
Perheintensiivitiimi on moniammatillinen tiimi, joka työskentelee lastensuojelun avohuollon tukena. Tiimi tarjoaa moniammatillista ja intensiivistä tukea perheelle tarpeiden mukaisesti. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona.
Tavoitteena on vähentää raskaampien palveluiden tarvetta sekä edistää perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kyseessä on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka käynnistetään sosiaalityöntekijän päätöksellä.
Työskentelyjakso kestää keskimäärin 3–4 kuukautta. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa mukana ovat sosionomit ja sairaanhoitajat. Työskentelyn alkuvaiheessa tehdään perhearviointi, jonka perusteella perheelle määritellään yksilölliset ja tavoitteelliset tukitoimet. Toiminnan keskiössä on perheen voimavarojen vahvistaminen ja ennaltaehkäisevä työskentely, jonka avulla pyritään tukemaan arjessa selviytymistä ja ehkäisemään lastensuojelun raskaampien palveluiden tarvetta.
Perheintensiivitiimin toiminta nivoutuu lastensuojelun avohuollon toiminnan oheen. Lastensuojelulaki määrittää laajasti lastensuojelun toimintaa. Suomen perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n lapsenoikeuksien yleissopimus velvoittavat lasten etujen priorisoinnin viranomaistoiminnassa.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi eri asiakasryhmiin, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Ahdistuneisuuden ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa, ja tämä on saanut aikaan tarpeen entistä laajemmille ja monipuolisemmille palveluille. Palveluketjujen ja yhteistyön haasteet ammattilaisten välillä sekä palveluihin ohjauksen hankaluudet voivat johtaa siihen, että nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Palvelujen sujuva saavutettavuus on tärkeä tekijä kehitettäessä lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä, kuten koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotyön kesken. Lisäksi palveluiden näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseen on syytä panostaa, jotta asiakkaat rohkaistuvat hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Kehittämällä palveluprosesseja ja lisäämällä resursseja erityisesti aikaiseen vaiheeseen voidaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämänlaatua.
Satakunnassa on lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa noin 1200 lasta. Vuonna 2023 avohuollon asiakkaiden osuus Satakunnassa oli 4,8 % vastaavan ikäisestä väestöstä (0–17 –vuotiaat). Lukema koko Suomessa oli 3,8 %. Kiireellisesti sijoitettujen 0-17- vuotiaiden määrä on ollut lievässä nousussa viime vuosina niin valtakunnallisesti kuin Satakunnassakin.
Perheintensiivitiimin asiakkaat ohjautuvat tiimin asiakkaaksi konsultoivien sosiaalityöntekijöiden kautta. Tiimi asettaa yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa selkeät tavoitteet työskentelylle. Asiakkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä, joilla on taustallaan lyhytaikainen lastensuojelun asiakkuus. Tällöin motivaatio muutokseen ja intensiiviseen työskentelyyn on parhaimmillaan. Haasteina perheissä voivat olla vanhemmuuden erilaiset haasteet: mm. vanhemmuuden riittämättömyys, koulua käymättömyys, väkivalta, mielenterveyshaasteet ja erilaiset traumat. Haasteiden taustalla saattaa olla usein myös ylisukupolvisuutta.
Lisäksi ongelmina ovat lasten saamatta jääneet tuet tai palvelupolkuja on ollut, mutta oikea kohdennettu tai juurisyy on jäänyt huomiota. Tällöin tukemalla vanhempien taitoja vahvistetaan lasta suojaavia tekijöitä.
Työskentely toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun avohuollon työntekijöiden kanssa. Työskentelyn alussa tehtävä perhearviointi tuottaa perheen vastuusosiaalityöntekijälle monipuolista ja syvällistä tietoa perheen tilanteesta. Työskentelyä ohjaa monitoimijainen ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Toimintamallia on kehitetty vastaamaan paremmin perheiden tarpeita muun muassa kouluttamalla ammattilaisia Perhearviointi-menetelmän käyttöön.
Toimintamallia pilotoitiin Porin alueella toukokuusta 2024 syyskuuhun 2025.Työskentelyä toteutettiin niin asiakasperheiden kotona, verkostoissa kuin lastensuojelun avohuollon toimistolla. Pilotointiin osallistui yhteensä 22 asiakasperhettä työskentelyn kestäen perheessä noin 3-4 kuukautta. Perhearviointimenetelmän käyttöönotto työskentelyssä edisti vuorovaikutusta ja perhe-elämän eri osa-alueiden huomioimista. Saatujen asiakaspalautteiden perusteella tiimin läsnäolo perheiden arjessa koettiin hyödylliseksi. Se edisti vuorovaikutuksen paranemista, lasten tarpeiden näkyväksi tekemistä sekä vanhempien voimaantumista. Raskaampien palveluiden tarvetta ja käyttöä on toimintamallilla pystytty vähentämään sekä yhteensä viiden lapsen/nuoren lastensuojeluasiakkuus on saatu päätettyä työskentelyn jälkeen. Ammattilaisnäkökulmasta mallilla on saatu lastensuojeluun kaivattua terveydenhuollon näkemystä vahvan sosiaaliosaamisen rinnalle. Myös lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja vammaispalvelujen osaamisen yhdistäminen ja hyödyntäminen on nähty tärkeänä. Toimintamalli jalkautetaan hyvinvointialueen tehostettuun perhetyöhön loppuvuoden 2025 aikana, jossa se jatkuu palvelutuotannon toimintana.
Kansikuva
