Omalääkärimalli, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)
Omalääkärimallissa tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta nimeämällä asiakkaille omahoitaja ja omalääkäri, jotka ensisijaisesti hoitavat asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet. Terveys- ja hoitosuunnitelmat ovat keskeisessä roolissa.
Toimintamallin nimi
Omalääkärimallissa tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta nimeämällä asiakkaille omahoitaja ja omalääkäri, jotka ensisijaisesti hoitavat asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet. Terveys- ja hoitosuunnitelmat ovat keskeisessä roolissa.
Kuva
Omalääkärimallissa potilaita lisätään malliin massa-ajoin eri kriteerien perusteella tai manuaalisesti ammattilaisen lisäämänä. Omalääkärimallin potilasryhmä muodostuu tällä hetkellä paljon palveluita käyttävistä asiakkaista, monipalveluprosessin asiakkaista, valtimotautipotilaista, diabeetikoista sekä manuaalisesti lisätyistä asiakkaista.
Omalääkärimallin potilaille nimetään yhteydenotto kerrallaan omalääkäri sekä omahoitaja. Lisäksi kaikille omalääkärimallin potilaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma, joka tukee jatkossa asiakkaan hoitoon sitoutumista sekä ohjaa ammattilaisia asiakkaan hoidon toteuttamisessa ja seurannassa. Potilastietojärjestelmä mahdollistaa muodostuneen väestön siirtämisen kerralla toiselle ammattilaiselle työtehtävien muuttuessa/vaihtuessa/päättyessä.
Omalääkärimallissa asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet ohjataan ensisijaisesti nimetylle omalääkärille tai omahoitajalle hoidettavaksi. Kiireellisissä hoidon tarpeissa asiakkaat ohjataan edelleen kiirevastaanotolle / akuutti 24 (alueellinen yhteispäivystys), jossa hoidon jatkuvuutta ei voida vielä tässä vaiheessa toteuttaa/turvata.
Toimintamallin juurruttamista toteutetaan juurruttamisen neljän V:n mallin avulla (viestintä, variointi, valtavirtaista ja vakiinnuta)
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen 2020-2023 aikana edistettiin palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen aikana kehitetty moniammatillinen tiimimalli toimii pohjana RRP4:ssä kehitetylle omalääkäri toimintamallille. Tässäkin tarkoituksena on, että asiakas pääsee tutun ammattilaisen hoidettavaksi. Moniammatillinen tiimi tarjoaa tarvittaessa lisätukea ja osaamista asiakaslähtöisesti.
Potilasryhmä 1: Päijät-Hämeessä omalääkärimallia ei lähdetty toteuttamaan jakamalla koko oman tuotannon sote-keskuksien väestöä omahoitajille ja omalääkäreille. Hankkeen alussa kartoitettiin vaikuttavimmat potilasryhmät, jotka hyötyisivät eniten hoidon jatkuvuuden parantumisesta. Ensimmäiseksi omalääkärimallin potilasryhmäksi valittiin paljon palveluita käyttävät asiakkaat eli asiakkaat, jotka ovat käyneet viimeisen vuoden aikana yli 8 kertaa lääkärin kiire- tai kiireettömällä vastaanotolla.
Potilasryhmä 2: Seuraava potilasryhmä nousi lääkäreiden toiveesta. Toisena potilasryhmänä omalääkärimalliin otettiin mukaan henkilöt, joilla on jokin vähintään yksi seuraavista pitkäaikaissairauksista: diabetes, iskeeminen sydänsairaus, aivoinfarkti tai ateroskleroosi. Potilastietojärjestelmästä haettiin mukaan ne henkilöt, joiden tiedoista löytyi vähintään yksi seuraavista diagnoosikoodeista tai niiden alaluokista:
Potilasryhmä 3: Hoitajien toiveesta kolmantena potilasryhmänä lähdettiin kartoittamaan takaisinsoittojärjestelmään paljon soittavia asiakkaita. Paljon soittavalla asiakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5 tai useammin kuukauden aikana soittaneita asiakkaita.
Potilasryhmä 4: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osalta pohdittiin potilasryhmiä, jotka hyötyvät hoidon jatkuvuudesta eniten. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaista kohderyhmäksi on suunnitteluvaiheessa pohdittu muun muassa asiakkaita, joilla diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö tai pitkäaikainen psykoottinen sairaus. Kohderyhmä tarkentuu vuoden 2024 loppuun mennessä kun suunnitteluvaiheesta siirrytään toteutukseen.
Potilasryhmä 5: Tämän lisäksi hoitajat ja lääkärit voivat lisätä asiakkaan manuaalisesti omalääkärimallin potilaaksi, jos ammattilainen havaitsee, että asiakas tästä hyötyy syystä tai toisesta.
Edellä mainittujen potilasryhmien tunnistaminen ja omalääkärimalliin liittäminen on ollut avainasemassa hoidon jatkuvuuden käytännön toteuttamisen näkökulmasta. Tunnistamisen myötä potilaat yhteydenotto pystytään paremmin ohjaamaan tarveperusteisesti oikealle, omalle, ammattilaiselle/työntekijälle. Potilaiden kontaktien kohdentuessa omalle ammattilaiselle/työntekijälle pystytään parantamaan luottamusta perusterveydenhuollon kykyyn reagoida potilaan muuttuviin tarpeisiin tulevaisuudessa.
Asiakasymmärryksen lisääminen; omalääkärimallin pop up -pisteet apuna
Uudenlaisen omalääkärimallin kehittämiseksi oli tärkeä kuulla myös perusterveydenhuollon palveluita käyttävien mielipiteitä aiheesta. Oman tuotannon sote-keskuksissa asioiville useilla on jo aikaisempaa kokemusta toimivasta omalääkäristä. Sote-keskuksien nykyisillä potilailla osalla on kokemusta esimerkiksi väestövastuumallista ja osalla perhelääkärimallista.
Asiakasymmärrystä haluttiin parantaa järjestämällä tilaisuus, joka mahdollistaa dialogin organisaation kehittämistyön ja perusterveydenhuollon palveluita käyttävien välillä. Tähän pohdittiin monenlaisia ratkaisuja, joista päädyttiin järjestämään omalääkärimallin pop up- pisteet oman tuotannon sote-keskuksiin ennalta sovittuna ajankohtana. Pisteellä oli tarkoitus keskustella kyseisenä ajankohtana sote-keskuksessa asioivien potilaiden kanssa näiden näkemyksistä ja aiemmista kokemuksista toimivasta omalääkärimallista. Millaisia odotuksia, toiveita, painotuksia toimintaan tai pelkoja potilailla on malliin liittyen. Ajankohdaksi valikoitui lokakuu 2025 ja sote-keskukset päätettiin kiertää pareittain: Asikkalan ja Heinolan sote-keskukset ensimmäisenä tapahtuma päivänä ja Hollolan sekä Orimattilan sote-keskukset toisena. Padasjoella pop up -pistettä ei toteutettu, mutta vastaavanlaista kehittämiseen liittyvää palautetta omalääkärimallista kerättiin normaalin toiminnan yhteydessä.
Omalääkärimallin pop up- pisteistä toteutettiin viestinnän toimesta uutisointi hyvinvointialueen omaa sosiaalisen median (Facebook, Instagram) kanavia hyödyntäen noin viikkoa ennen ensimmäistä tapahtumaa. Ennen ensimmäisen pop up- pisteen järjestämistä viestinnältä tuli tieto kyseisen uutisen olleen viikon luetuin ja jaettuihin sosiaalisen median julkaisu hyvinvointialueen julkaisuista. Pisteet suunniteltiin yhdessä sote-keskusten esihenkilöiden kanssa kunkin sote-keskuksen kannalta keskeiselle paikalle, jotta mahdollisimman moni potilas näkisin pisteen ja rohkaistuisi keskustelemaan aiheesta.
Pop up -pisteet toteutettiin sote-keskuksista kasatun kehittämistiimin jäsenten ja hanketyöntekijän toimesta. Tällä turvattiin, ettei sotekeskuksen tarvinnut itse irrottaa henkilöstöä pop up -pisteelle sovittuna ajankohtana. Pop up- pisteelle kiinnitettiin kolme henkilöä keskustelemaan potilaiden kanssa. Potilaita kerättiin kehittämisehdotuksia hyödyntäen hyvinvointialueella jo käytössä olevaa asiakaspalautejärjestelmä Roidu:a. Kehittämisehdotuksia kerättiin anonyymisti tablettilaitteen avulla; potilas kertoi kehittämisehdotuksiansa, toiveitansa ja mahdollisia pelkoja, jotka pop up -pisteellä työskennellyt henkilö kirjasi potilaan puolesta.
Pop up- pisteillä työskennelleillä ei ollut aiempaa kokemusta vastaavanlaisen toiminnan järjestämisestä, joten ensimmäinen tapahtuma meni osaltaan tämän harjoitteluun. Palautetta saatiin kerättyä potilailta hyvin ja vastaukset olivat lähes yksimielistä: omalääkärin katsottiin nopeuttavan merkittävästi koko palvelutapahtumaa ja helpottavan kaikkien osuutta. Omalääkärimallissa sekä potilaan kokonaistilanne, että luottamus perusterveydenhuollon palvelujen toimintaan olisi parempi. Asioidessa ei kuuluisi niin runsaasti aikaa toistuviin taustojen selvittelyyn. Hoitotyön ammattilaisten tuntiessa omat potilaansa havainnointi ja reagointi potilaan perusterveyden tilassa tapahtuvia muutoksiin paranisi. Potilailta itseltä nousi myös näkemys siitä mitkä potilasryhmät omalääkärimallista hyötyisivät eniten: monisairaat, paljon palveluita käyttävät tai sellaisen diagnoosin omaavat, joiden hoitoon liittyy säännölliset kontrolli- ja tutkimuskäynnit.
Viestintä:
Omalääkärimallin juurruttamisen keskiössä on ollut riittävä ja laadukas viestintä niin henkilöstölle, esihenkilöille kuin organisaation johdolle. Viestintään panostettiin erityisen paljon Q3-4 aikana.
Osallistaminen:
Oman tuotannon sote-keskuksista koottiin kehittämistiimi, joka muodostui yhteensä 8 hoitajasta ja lääkäristä. Kehittämistiimin toiminta alkoi 2/2025. Kevään -25 aikana kehittämistiimi ja hanketyöntekijät kokoontuivat etänä viikoittain suunnittelemaan ja kehittämään alueellemme omalääkärimallia. Heinä-elokuun aikana pidettiin taukoa etätapaamisista lomien vuoksi. Elokuun lopulla kehittämistiimin palaverit jatkuivat joka toinen viikko, joka vapautti aikaa kehittämiseen omassa sote-keskuksessa. Syyskuussa kehittämistiimille, esihenkilöille ja organisaation johdolle järjestettiin työpaja, jossa suunniteltiin potilasryhmän laajentamista ja juurruttamista. Marraskuun aikana järjestettiin vielä toinen työpaja kehittämistiimille, jossa syvennyttiin juurruttamiseen, raportointiin ja saavutettuihin asioihin kuluneen vuoden aikana.
- Toimintamalli on kehitetty yhdessä henkilöstön, esihenkilöiden ja organisaation johdon kanssa
- Juurruttamisen työpajoja järjestetty henkilöstölle ja esihenkilöille. Mukana myös organisaation johtoa
- Toimintamallien juurruttamiseksi työpajojen tuotoksista tehty selkeä suunnitelma tuleville vuosille, joilla saatu vastauksia alla oleviin kysymyksiin
- Miten ja milloin omalääkärimallin potilasryhmää laajennetaan?
- Halutaanko omalääkärimallin kattavan koko väestöä tulevina vuosina?
- Mitä mittareita/raportteja on saatavilla henkilöstölle ja esihenkilöille vuoden -25 jälkeen?
- Kuka mittareita/raportteja seuraa?
- Nimetäänkö hyvinvointialueelta omalääkärimallista vastaava henkilö?
Liikkuva sote-keskus:
Liikkuvan sote-keskuksen päätavoitteena on, että henkilöstölle vapautuu aikaa kehittämiseen ilman, että se näkyy muulle henkilöstölle resurssin vähentymisenä tai potilaille esimerkiksi vastaanottoaikojan vähentymisenä tai takaisinsoittoaikojen pidentymisenä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssiin rekrytoitiin yhteensä 4 sairaanhoitajaa ja 1 lääkäri. Resurssia hyödynnetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Padasjoen ja Orimattilan sote-keskuksissa. Toiminnan alkaessa liikkuvan sote-keskuksen henkilöstölle nimetään oma sote-keskus, josta aloittaa perehtymisen. Vähitellen toiminnan käynnistymisen jälkeen liikkuvan sote-keskuksen jäsenet perehdytetään nimettyyn sote-keskus pariin, jolloin työnkuva muuttuu hieman liikkuvammaksi ja henkilökuntaa pystytään vapauttamaan kehittämistyöhön ketterämmin. Työnkuvassa huomioidaan työntekijän aiempi työkokemus ja vahvuudet.
Liikkuvan lääkärin ja hänen esihenkilönsä kanssa on sovittu, että työskentely onnistuu hybridinä.
Toimintamallin juurruttamiseksi keskeisiksi asioiksi on noussut:
- Onnistunut ja tehokas perehtyminen
- Toimintamallin ketterä kehittäminen vuoden 2025 aikana
- Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) tehty kevään 2025 aikana toimintamallista, jota voidaan hyödyntää kesän jälkeen budjettia laatiessa. EVA:ssa luotiin kolme skenaariota, joiden perusteella arvioitiin hyötyjä ja haasteita mm. taloudellisesta, ammattilaisten sekä asiakkaiden näkökulmasta. Alla kuvattu skenaariot:
- Palkataan 2 sairaanhoitajaa oman tuotannon sote-keskuksien varahenkilöstöön
- Perehdytetään jo työsuhteessa olevia sairaanhoitajia työskentelemään muissa oman tuotannon sote-keskuksissa
- Ei tehdä muutoksia
PUUTTUU!
Kansikuva
