Nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Rakennetaan Kainuun hyvinvointialueelle 13–17-vuotiaille nuorille perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito, jolla edistetään hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta.
Toimintamallin nimi
Rakennetaan Kainuun hyvinvointialueelle 13–17-vuotiaille nuorille perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito, jolla edistetään hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta.
Kainuun hyvinvointialueella lähdettiin rakentamaan riittävä, 13–17-vuotiaiden nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelu Terapiat Etulinjaan -toimintamallia hyödyntäen tarkoituksena edistetään hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta.
Tarve nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden järjestämisestä on noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi 2024 syksyn aikana, kun hallitus esitti lasten ja nuorten terapiatakuun sisällyttämisestä erityissäännöksellä osaksi terveydenhuoltolakia. Lainsäädännön muutoksilla pyritään vastaamaan lisääntyneisiin mielenterveyden haasteisiin vahvistamalla mielenterveyshäiriöiden ehkäisyn, tuen ja hoidon saatavuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin 28 vuorokauden kuluessa hoidontarpeen toteamisesta.
Kainuun hyvinvointialueella tehtiin Tulevaisuuden sote-keskus Kainuuseen - Helposti lähellä (HELLÄ) -hankkeessa v. 2020-2023 selvitystä alueen mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden kokonaisuudesta, josta nousi esille nuorten päihdepalveluiden järjestäminen. Taustalla vaikuttaa kansallinen mielenterveysstrategia 2020-2030.
Kohderyhmänä ovat kainuulaiset 13—17-vuotiaat nuoret, jotka kärsivät lievistä- tai keskivaikeista mielenterveyshäiriöistä tai ohjautuvat neuropsykiatrisiin (ADHD) tutkimuksiin.
Nuorten Miepä -pilotin kokeiluvaiheen aikana todennettiin, että perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelulle on alueella tarvetta. Hoidon porrastuksen mallin mukaisesti perustason hoito sijoittuu erikoissairaanhoidon ja opiskeluhuollon palveluiden välille. Näin ollen on luontevaa, että suurin osa hoitoon ohjauksista tapahtuu opiskeluhuollon ammattilaisen kautta. Sujuva hoitoon pääsy motivoi nuorta sitoutumaan määrämittaiseen, strukturoituun hoitomenetelmään ja tiiviiseen hoitosuhteeseen. Väistöstutkija Vera Gergovin toteaa, että hyvällä terapeuttisella suhteella ja riittävän tiiviisti toteutuvalla interventiolla on merkittävä vaikutus hoidon tulokseen. Merkittävin vaikutus psyykkisen hyvinvoinnin parantumiseen tapahtuu hoitosuhteen ensimmäisten kuukausien aikana.
Tarjoamalla nuorelle tarpeen mukaisia vaihtoehtoja hoidon toteuttamiseksi lähi- ja etäpalveluna sekä työntekijän jalkautumisella, lisätään hoitoon sitoutumista ja ehkäistään peruuttamattomia poisjääntejä. Etävastaanotot mahdollistavat työntekijän paikkakuntaan sitoutumattomuuden sekä joustavoittaa vanhempien osallistumista hoitoon. Kokeiluvaiheessa todettiin, että juuri vanhempien osallistumisella nuorten hoitoon on suuri merkitys nuoren minäpystyvyyden lisääntymisessä a oireiden helpottamisessa. Interventionavigaattorin käyttöön oton myötä yhdenmukaistettiin nuorten hoidon tarpeen arviointia. Nuorilta, heidän vanhemmiltaan ja ammattilaisilta saatu palaute auttoi palvelun laadun parantamisessa ja mallintamisessa. Kokeiluvaiheen aika laadittiin moniammatillisessa yhteistyössä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon hoito- ja palveluketju, mikä julkaistiin hyvinvointialueen omilla verkkosivuilla 10.12.2025. Hoito- ja palveluketjusta on nähtävillä jokaisen yksikön ja ammattilaisen tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteistyön merkitys.
Nuorten Miepä -pilotin kokeiluvaiheen aikana 10/2024-12/2025 saadut tulokset:
- Hoitoon ohjautui 88 nuorta.
- mielenterveys- ja riippuvuusoireet: 63 nuorta
- ADHD-selvitykset: 25 nuorta
- Eniten yhteydenottoja tuli kuraattoreilta (21 hoitoon ohjausta) ja erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikalta (20 hoitoon ohjausta) jatkohoidon tai ADHD-selvittely pyyntöjen vuoksi.
- Hoitoon pääsy toteutui 14 vuorokauden aika huomioutuna terapiatakuu kaikkien nuorten kohdalla.
- Interventionavigaattori on ollut käytössä kaikissa hoidon tarpeen arvioinneissa ja hoidon suunnittelussa.
- Käytössä ovat olleet psykososiaaliset hoitomuodot (IPT-N, KLT-N, NOOH) sekä tarpeenmukainen hoito.
- Hoitokäynnit ovat toteutuneet valtaosan kanssa 1x/vko suunnitellusti lähi- tai etävastaanottoina.
- Yhdellä nuorella hoitokäyntejä on ollut 1-16, keskiarvollisesti 5,7 käyntiä/ nuori
- mielenterveys- ja riippuvuusoireet: 6,3 käyntiä/ nuori
- ADHD-selvitykset: 3,8 käyntiä/ nuori
- Peruuttamattomia poisjääntejä ja hoidon keskeytymisiä oli vähän (1-5 nuorta /työntekijä).
- Vanhemmat on otettu aktiivisesti mukaan nuoren hoitoon.
- Nuorisopsykiatrian poliklinikalle ohjautuvien lähetteiden määrä on vähentynyt 17 %:lla vuodessa.
- Viimeisellä hoitokäynnillä on pyydetty nuorelta palautetta Forms-kyselyllä. Nuoret suosittelisivat Nuorten Miepää läheiselleen 4,2/ 5 todennäköisyydellä.
- Erikoissairaanhoitoon (nuorisopsykiatrian poliklinikalle) jatkohoitoon ohjattiin 12 nuorta mielenterveys- ja riippuvuusoireiden vuoksi. ADHD-selvityksien jälkeen nuori ohjattiin nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkärin vastaanotolle jatkohoidon ja mahdollisen lääkehoidon aloittamisen vuoksi.
Kansikuva