Tähän saakka Kainuun hyvinvointialueella perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien palveluissa on hoidettu vain yli 18-vuotiaita asiakkaita. Nykytilan selvityksestä kävi ilmi, ettei alueella ole toimijoita, joiden vastuulla on alaikäisten nuorten perustason hoito. Hoitoa tarvitsevat nuoret ohjautuvat koulujen psykiatrisille sairaanhoitajille (miekkarit) tai erikoissairaanhoitoon. Hoitoon pääsy on ajoittain ruuhkautunut ja hoitosuhteet pitkittyneet, koska molemmissa palveluissa hoidetaan lieviä, keskivaikeita sekä vaikeita mielenterveys- ja riippuvuusoireita. Neuropsykiatrisia tutkimuksia (ADHD) on tähän sakka tehty vain erikoissairaanhoidossa. Hoidon porrastusta ei ole ollut mahdollista alueelle rakentaa puuttuvien palveluiden ja päällekkäisyyksien vuoksi. Kainuussa välimatkat ovat pitkiä, mikä haastaa palveluiden saatavuutta ja vaikuttaa tarpeenmukaiseen resurssointiin.
Tiivistelmä
Kainuun hyvinvointialueella lähdettiin rakentamaan riittävä, 13–17-vuotiaiden nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelu Terapiat Etulinjaan -toimintamallia hyödyntäen tarkoituksena edistetään hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Tarve nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden järjestämisestä on noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi 2024 syksyn aikana, kun hallitus esitti lasten ja nuorten terapiatakuun sisällyttämisestä erityissäännöksellä osaksi terveydenhuoltolakia. Lainsäädännön muutoksilla pyritään vastaamaan lisääntyneisiin mielenterveyden haasteisiin vahvistamalla mielenterveyshäiriöiden ehkäisyn, tuen ja hoidon saatavuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin 28 vuorokauden kuluessa hoidontarpeen toteamisesta.
Kainuun hyvinvointialueella tehtiin Tulevaisuuden sote-keskus Kainuuseen - Helposti lähellä (HELLÄ) -hankkeessa v. 2020-2023 selvitystä alueen mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden kokonaisuudesta, josta nousi esille nuorten päihdepalveluiden järjestäminen. Taustalla vaikuttaa kansallinen mielenterveysstrategia 2020-2030.
Kainuun hyvinvointialueella lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan alaikäisille nuorille perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelu kokeiluvaiheen avulla, nk. Nuorten Miepä -pilotti. Tavoitteena on ollut rakentaa riittävä, 13–17-vuotiaiden nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelu, jolla edistetään hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta. Perustason hoidolla on tarkoitus vastata lievien- ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidosta sekä toteutetaan neuropsykiatrisia (ADHD) tutkimuksia ja ohjausta. Kokeiluvaiheessa on otettu huomioon Kainuun pitkät välimatkat palveluiden saatavuudella tarjoamalla lähivastaanottojen lisäksi etävastaanottoja sekä työntekijän jalkautumisella kouluille ja oppilaitoksille.
Kohderyhmänä ovat kainuulaiset 13—17-vuotiaat nuoret, jotka kärsivät lievistä- tai keskivaikeista mielenterveyshäiriöistä tai ohjautuvat neuropsykiatrisiin (ADHD) tutkimuksiin.
Nuorten Miepä -pilotti aloitti kokeiluvaiheen vastaanottotoiminnan lokakuussa 2024 ensin Kajaanissa ja loppuvuodesta Ylä-Kainuussa (Suomussalmi, Hyrynsalmi). Toimintaa laajennettiin kokeiluvaiheen aikana kaikkiin Kainuun 8 kuntaan digitalisaatiota hyödyntäen.
Sujuva ja toimiva hoitoon pääsy toteutettiin nuoren, vanhemman tai ammattilaisen suoralla yhteydenotolla kehittäjäsairaanhoitajaan puhelimitse arkipäivisin klo 9-15. Laki velvoittaa, että alle 23-vuotiaan tulee päästä kiireettömään hoitoon viimeistään 14 vuorokaudessa, jos kyse on sairauden tai vamman tutkimuksesta tai hoidosta. Nuorten Miepä -pilotissa hoitotakuu on toteutunut kaikkien hoitoon tulevien nuorten osalta.
Valtakunnallisten suositusten mukaisesti käytössä ovat olleet Terapiat Etulinjaan -toimintamallin mukaiset hoidon porrastuksen malli, Interventionavigaattori hoidon tarpeen arvioinnin tukena ja määrämittaiset, strukturoidut psykososiaaliset hoitomenetelmät. Toimintamallilla on pyritty siihen, että nuori saa oikeanaikaista, oikeanlaista ja vaikuttavaa hoitoa, eikä palvelu pääse ruuhkautumaan.
Yhdellä nuorella oli mahdollista saada 1-16 hoitokäyntiä kehittäjäsairaanhoitajan vastaanotolla joko lähi- tai etäpalveluna. Vanhemmat osallistuivat mukaan hoitoon nuoren suostumuksella. Hoidoissa hyödynnettiin verkostoyhteistyötä tarpeen mukaan. Erikoissairaanhoitoon luotiin saumaton konsultaatiomahdollisuus. Hoidon päättyessä nuori on tarvittaessa ohjattu jatkohoitoon opiskeluhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon.
Nuoria ohjautui koulu- ja opiskeluterveydenhuollon psykologien ja nuorisopsykiatrian poliklinikan kautta ADHD-tutkimuksiin, jos nuorella ei ollut olemassa olevaa erikoissairaanhoidon asiakkuutta. Erikoislääkärin konsultaation perusteella voitiin toteuttaa diagnostinen Young Diva 5.0 -haastattelu alkuselvityksien jälkeen. Jatkohoidon suunnittelu ja mahdollisen lääkehoidon aloitus toteutui nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkärin vastaanotolla. Nuorella ja hänen vanhemmillaan oli mahdollisuus saada kehittäjäsairaanhoitajan vastaanotolla ADHD-psykoedukaatiokäynti pohjautuen Mielenterveystalon nuorten keskittymisvaikeuksien ohjattuun omahoitoon.
-
Nuorten Miepä -pilottiin ohjautuneiden nuorten määrä (mielenterveys- ja riippuvuusoireet ja ADHD-selvitykset)
-
Hoitotakuun toteutuminen (14 vuorokautta)
-
Interventionavigaattorin käyttö hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa
-
Hoitojaksojen keskimääräinen kesto (käyntiä/ nuori)
-
Psykososiaalisten hoitomenetelmien käyttö (tilastointi, toimenpidekoodit)
-
Jatkohoitoon ohjautuneiden nuorten määrä
-
Toiminnan vaikutus erikoissairaanhoidon lähetteiden määrään (nuorisopsykiatrian poliklinikka)
-
Forms-asiakaspalautekyselyn täyttäminen nuoren kanssa viimeisellä hoitokäynnillä
Nuorten Miepä -pilotin kokeiluvaiheen aikana todennettiin, että perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelulle on alueella tarvetta. Hoidon porrastuksen mallin mukaisesti perustason hoito sijoittuu erikoissairaanhoidon ja opiskeluhuollon palveluiden välille. Näin ollen on luontevaa, että suurin osa hoitoon ohjauksista tapahtuu opiskeluhuollon ammattilaisen kautta. Sujuva hoitoon pääsy motivoi nuorta sitoutumaan määrämittaiseen, strukturoituun hoitomenetelmään ja tiiviiseen hoitosuhteeseen. Väistöstutkija Vera Gergovin toteaa, että hyvällä terapeuttisella suhteella ja riittävän tiiviisti toteutuvalla interventiolla on merkittävä vaikutus hoidon tulokseen. Merkittävin vaikutus psyykkisen hyvinvoinnin parantumiseen tapahtuu hoitosuhteen ensimmäisten kuukausien aikana.
Tarjoamalla nuorelle tarpeen mukaisia vaihtoehtoja hoidon toteuttamiseksi lähi- ja etäpalveluna sekä työntekijän jalkautumisella, lisätään hoitoon sitoutumista ja ehkäistään peruuttamattomia poisjääntejä. Etävastaanotot mahdollistavat työntekijän paikkakuntaan sitoutumattomuuden sekä joustavoittaa vanhempien osallistumista hoitoon. Kokeiluvaiheessa todettiin, että juuri vanhempien osallistumisella nuorten hoitoon on suuri merkitys nuoren minäpystyvyyden lisääntymisessä a oireiden helpottamisessa. Interventionavigaattorin käyttöön oton myötä yhdenmukaistettiin nuorten hoidon tarpeen arviointia. Nuorilta, heidän vanhemmiltaan ja ammattilaisilta saatu palaute auttoi palvelun laadun parantamisessa ja mallintamisessa. Kokeiluvaiheen aika laadittiin moniammatillisessa yhteistyössä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon hoito- ja palveluketju, mikä julkaistiin hyvinvointialueen omilla verkkosivuilla 10.12.2025. Hoito- ja palveluketjusta on nähtävillä jokaisen yksikön ja ammattilaisen tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteistyön merkitys.
Kainuun hyvinvointialueella lähdettiin rakentamaan riittävä, 13–17-vuotiaiden nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelu Terapiat Etulinjaan -toimintamallia hyödyntäen tarkoituksena edistetään hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta.
Nuorten Miepä -pilotin kokeiluvaiheen aikana 10/2024-12/2025 saadut tulokset:
- Hoitoon ohjautui 88 nuorta.
- mielenterveys- ja riippuvuusoireet: 63 nuorta
- ADHD-selvitykset: 25 nuorta
- Eniten yhteydenottoja tuli kuraattoreilta (21 hoitoon ohjausta) ja erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikalta (20 hoitoon ohjausta) jatkohoidon tai ADHD-selvittely pyyntöjen vuoksi.
- Hoitoon pääsy toteutui 14 vuorokauden aika huomioutuna terapiatakuu kaikkien nuorten kohdalla.
- Interventionavigaattori on ollut käytössä kaikissa hoidon tarpeen arvioinneissa ja hoidon suunnittelussa.
- Käytössä ovat olleet psykososiaaliset hoitomuodot (IPT-N, KLT-N, NOOH) sekä tarpeenmukainen hoito.
- Hoitokäynnit ovat toteutuneet valtaosan kanssa 1x/vko suunnitellusti lähi- tai etävastaanottoina.
- Yhdellä nuorella hoitokäyntejä on ollut 1-16, keskiarvollisesti 5,7 käyntiä/ nuori
- mielenterveys- ja riippuvuusoireet: 6,3 käyntiä/ nuori
- ADHD-selvitykset: 3,8 käyntiä/ nuori
- Peruuttamattomia poisjääntejä ja hoidon keskeytymisiä oli vähän (1-5 nuorta /työntekijä).
- Vanhemmat on otettu aktiivisesti mukaan nuoren hoitoon.
- Nuorisopsykiatrian poliklinikalle ohjautuvien lähetteiden määrä on vähentynyt 17 %:lla vuodessa.
- Viimeisellä hoitokäynnillä on pyydetty nuorelta palautetta Forms-kyselyllä. Nuoret suosittelisivat Nuorten Miepää läheiselleen 4,2/ 5 todennäköisyydellä.
- Erikoissairaanhoitoon (nuorisopsykiatrian poliklinikalle) jatkohoitoon ohjattiin 12 nuorta mielenterveys- ja riippuvuusoireiden vuoksi. ADHD-selvityksien jälkeen nuori ohjattiin nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkärin vastaanotolle jatkohoidon ja mahdollisen lääkehoidon aloittamisen vuoksi.
Nuorten perustason hoidon pilotti suunniteltiin ja toteutettiin Terapiat Etulinjaan -toimintamallia hyödyntäen, oman organisaation tarpeita kuunnellen. Toimintamalli on hyödynnettävissä kaikissa toiminta- ja asiakasryhmissä, joissa tavoitteena on lievien- ja keskivaikeiden mielenterveys- ja riippuvuushäiriöiden vaikuttava hoito. Toimintamallia kehittäessä tärkeää on ottaa huomioon oman organisaation lähtökohdat ja kehittämistarpeet sekä toimintaympäristön luomat ehdot, kuten asukastiheys, etäisyydet, käytettävät resurssit ja digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuus.