Monialainen asiantuntijaryhmä Lapin hyvinvointialueen lastensuojeluun, Lapin hva (RRP, P4, I1)
Monialainen asiantuntijaryhmä Lapin hyvinvointialueen lastensuojeluun, Lapin hva (RRP, P4, I1)
Toimintamalli kokoaa lastensuojelussa tarvittavan monialaisen asiantuntijuuden sosiaalityöntekijöiden saataville lastensuojeluprosessien eri vaiheissa ja tukee lastensuojelua löytämään lapsen tilanteeseen sopivia, oikea-aikaisia ratkaisuja.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kokoaa lastensuojelussa tarvittavan monialaisen asiantuntijuuden sosiaalityöntekijöiden saataville lastensuojeluprosessien eri vaiheissa ja tukee lastensuojelua löytämään lapsen tilanteeseen sopivia, oikea-aikaisia ratkaisuja.
Kuva
Kuvateksti
Lapin lastensuojelun asiantuntijaryhmän prosessikuvausKuva
Toimintamalli turvaa lastensuojelussa tarvittavaa monialaista asiantuntijuutta Lapin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käyttöön ja mahdollistaa ryhmän koordinoinnin, kehittämisen ja vakiintumisen hyvinvointialueen lastensuojeluun.
Toimintamallin tarkoituksena on ollut turvata moniammatillista asiantuntijuutta Lapin hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käyttöön. Lastensuojelunlain 14§ mukaisen asiantuntijaryhmän koordinointi ei ole ollut hyvinvointialueella vakiintunutta ja monialaisen asiantuntijuuden käyttäminen lastensuojeluprosessien eri vaiheissa vähäistä.
Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja välillisesti lastensuojelun asiakkaat. Asiantuntijaryhmää koordinoidaan ja kehitetään tarvelähtöisesti sosiaalityöntekijöiltä saadun palautteen sekä asiantuntijaryhmän itsearvioinnin kautta.
Asiakkaiden osallisuus toteutuu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta; asiakkailla on mahdollisuus osallistua asiansa käsittelyyn kirjallisesti (lomake).
Asiantuntijaryhmän vakiinnuttaminen osaksi hyvinvointialueen toimintaa edellyttää selkeästi määriteltyjä vastuita: Asiantuntijaryhmän koordinaattoria, joka vastaa toiminnan arvioinnista, kehittämisestä ja ryhmän koordinoinnista yhdessä ryhmän puheenjohtajan kanssa. Koordinaattori toimii asiantuntijaryhmän koollekutsujana sekä vastaa asiakastapauksiin liittyvien materiaalien välittämisestä, kokousten järjestämisestä, viestinnästä ja asiantuntijaryhmää koskevien materiaalien laatimisesta. Ryhmän koordinointi edellyttää lastensuojelun asiantuntemusta ja valmiutta monialaiseen yhteistyöhön. Lisäksi tehtävässä korostuu toimiva ja säännöllinen vuorovaikutus asiantuntijaryhmän puheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja vetää kokoukset ja vastaa asiantuntijaryhmästä hyvinvointialueen rakenteissa.
Asiantuntijaryhmän ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ryhmän käsiteltäväksi tuotavista asiakastapauksista. Seurannassa tarkastellaan muun muassa tapausten määrää, tapauskohtaisesti tarvittua ja saatua asiantuntemusta, mahdollista jonotilannetta asiakastapausten käsittelyssä, käyttämättä jääneitä kokousaikoja sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä saatua palautetta. Seurantatiedon perusteella asiantuntijaryhmän toimintaa voidaan kehittää ja ylläpitää tarvelähtöisesti, esimerkiksi tehostamalla viestintää, lisäämällä toiminnan tunnettuutta sekä tarvittaessa päivittämällä asiantuntijaryhmän kokoonpanoa ja varahenkilöjärjestelmää.
Asiantuntijaryhmän toiminta on vakiintunut osaksi Lapin hyvinvointialueen pysyvää toimintaa. Ryhmän koordinointi on siirtynyt kokonaisuudessaan hyvinvointialueen omaksi tehtäväksi, ja siitä vastaa puheenjohtajan ohella koordinaattori, joka on sosiaalityön ammattilainen (sosiaalityöntekijä). Asiantuntijaryhmän jäsenistön päivittämis- ja nimeämisprosessi on ollut hyvinvointialueella aikaa vievä ja edellyttää koordinoivalta työntekijältä huolellista etukäteisvalmistelua, ennakointia sekä pitkäjänteistä työskentelyä.
Asiantuntijaryhmään ohjautuu asiakastapauksia käsiteltäväksi säännöllisesti (vuonna 2024 yhteensä 11 tapausta ja vuonna 2025 yhteensä 10 tapausta). Käytännössä on havaittu, että asiantuntijaryhmän ajanvaraus ruuhkautuu ajoittain, kun taas toisinaan kokousaikoja jää vähäiselle käytölle tai kokonaan varaamatta. Lisäksi on tunnistettu tarve nopeammalle konsultaatiolle kuin mihin asiantuntijaryhmän nykyinen toimintamalli mahdollistaa, sillä ajanvaraus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Asiakastapausten tasaisen ohjautumisen varmistaminen edellyttää säännöllistä ja tavoitteellista viestintää, jotta lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat asiantuntijaryhmän käytön kynnyksen matalana ja tuovat asiakasasioita monialaisen ryhmän käsiteltäväksi. Viestinnässä on tärkeää korostaa asiantuntijaryhmän tarjoamaa tukea pitkäjänteisessä ja suunnitelmallisessa työskentelyssä jo ennen asiakastilanteiden vaikeutumista tai kriisiytymistä. Sosiaalityöntekijöiden kokemusten mukaan asiantuntijaryhmä on tarjonnut konkreettisia työvälineitä myös asiakkuuden varhaisemmissa vaiheissa sekä huostaanoton purkua suunniteltaessa.
Asiantuntijaryhmän toiminta on kuvattu tarvelähtöisesti kehitetyksi prosessiksi. Toimintaa seurataan ajantasaisesti tätä tarkoitusta varten laaditun Excel-pohjaisen seurantatyökalun avulla ja arvioidaan säännöllisesti puolivuosittain kokouksissa, joihin kutsutaan kaikki asiantuntijaryhmään nimetyt varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Uusille asiantuntijaryhmän jäsenille järjestetään perehdytys tarpeen mukaan.
Asiantuntijaryhmän toimintamalli on kuvattu Lapin hyvinvointialueen sisäisessä intranetissä. Intranettiin päivitetään ajantasaisesti myös kokousajat, tarvittavat materiaalit (lomakkeet sosiaalityöntekijöille ja asiakkaille sekä asiakkaan tilannetta koskeva yhteenveto) sekä asiantuntijaryhmän kokoonpano.
Asiantuntijaryhmän tiedottamista ja viestintää varten on laadittu erilliset esitteet lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja asiakkaille. Esitteet ovat ladattavissa asiantuntijaryhmän omalta sivulta intranetissä.
Kansikuva
