Monialainen asiantuntijaryhmä Lapin hyvinvointialueen lastensuojeluun, Lapin hva (RRP, P4, I1)

Monialainen asiantuntijaryhmä Lapin hyvinvointialueen lastensuojeluun, Lapin hva (RRP, P4, I1)

Toimintamalli kokoaa lastensuojelussa tarvittavan monialaisen asiantuntijuuden sosiaalityöntekijöiden saataville lastensuojeluprosessien eri vaiheissa ja tukee lastensuojelua löytämään lapsen tilanteeseen sopivia, oikea-aikaisia ratkaisuja.

Toimintaympäristö

Toimintamallin tarkoituksena on ollut turvata moniammatillista asiantuntijuutta Lapin hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käyttöön. Lastensuojelunlain 14§ mukaisen asiantuntijaryhmän koordinointi ei ole ollut hyvinvointialueella vakiintunutta ja monialaisen asiantuntijuuden käyttäminen lastensuojeluprosessien eri vaiheissa vähäistä.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Asiantuntijaryhmää on kehitetty aiemmin hankkeissa, mutta sen juurtuminen Lapin hyvinvointialueelle ei ole toteutunut. Hyvinvointialueen aluehallitus asetti asiantuntijaryhmän tammikuussa 2023. Asiantuntijaryhmälle on todettu tarve uudistaa ja vakiinnuttaa ryhmän toimintaa, jotta toiminnan on mahdollista juurtua hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiantuntijaryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn tueksi, mutta siitä hyötyvät myös lastensuojelun asiakkaat ja perheet. Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on 

  • tukea lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää lastensuojeluprosessien eri vaiheissa.
  • tuoda monialaista asiantuntijuutta asiakkaan tilanteen jäsentämiseen kokonaisvaltaisesti
  • toimia reflektiokumppanina ja tuoda ulkopuolista näkökulmaa lapsen edun mukaisten ratkaisujen pohtimiseen.

Toimintamallia tulee kehittää

  • jotta tietoisuus asiantuntijaryhmän toiminnasta lisääntyy, ja monialaisen asiantuntijuuden hyödyntäminen lastensuojelutyössä helpottuu sekä vakiintuu osaksi arkikäytäntöjä.
  • jotta asiantuntijaryhmää käytettäisiin riittävän varhaisessa vaiheessa asiakasprosessia. On huomattu, että usein lastensuojelun asiakastilanteet tuodaan sosiaalityöntekijöiden toimesta asiantuntijaryhmään vasta vaiheessa, jossa pohditaan huostaanoton kriteerien täyttymistä tai tilanne on edennyt jo hyvin kompleksiseksi.  Sosiaalityöntekijöiden kynnystä tuoda asiakkaansa asia käsiteltäväksi tulee madaltaa.
  • Koska asiantuntijaryhmän kokoonpanon on todettu olevan haavoittuva,  se tarvitsee varahenkilöjärjestelmän.
  • jotta sosiaalityöntekijän on mahdollista kuvata helposti asiakkaansa tilanne sekä asettaa kysymykset, joihin toivoo asiantuntijaryhmän keskustelua.
  • jotta asiakkaiden on mahdollista osallistua oman asiansa käsittelyyn kuvaamalla oma näkemyksensä tilanteestaan lomakkeen välityksellä.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Asiantuntijaryhmään nimetyt henkilöt ovat mukana toiminnan kehittämisessä arvioimalla toimintamallia 6 kk:n välein. Toimintamallia kehitetään joustavasti, kentältä nousevien tarpeiden mukaan.  
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä kerätään palaute, jota hyödynnetään kehittämistyössä. 

Tavoiteltu muutos

Toimintamallilla tavoitellaan Lapin hyvinvointialueen lastensuojelun palveluihin vakiintunutta konsultaatiorakennetta, joka vahvistaa lastensuojelun asiantuntijuutta sekä osaamista hyödyntää moniammatillista ryhmää osana asiakastyötä.  Toimivan konsultaatiorakenteen myötä lastensuojelun asiakkaiden tilannetta tarkastellaan moniammatillisesti, joka edistää asiakkaiden ohjautumista oikeisiin palveluihin, lisää asiakasturvallisuutta ja tehostaa työtä.  

Tavoitteena, että hankkeen alkuvaiheessa v.2024 asiantuntijaryhmälle puolivuosittain varatut kokousajat on käytetty (vähintään 1 case/ kerta), ja että hankkeen lopussa syksyllä 2025 työryhmään tuodaan väh. 2 casea / kerta. Tavoitteena on, että työryhmän toimii hyvinvointialueen omissa rakenteissa ja täydentyy sekä kehittyy tarpeen mukaan.  

Muutoksen mittaaminen
  • Mitä ovat asiantuntijaryhmän keskeisimmät asiantuntijuudet?  (numeerinen seuranta, excel)
  • Montako casea asiantuntijaryhmä käsittelee 6 kk:n aikana v. 2024 ja v. 2025? (numeerinen seuranta, excel)
  • Millaisena asiantuntijaryhmään osallistuvat sosiaalityöntekijät ja mahdolliset työparit kokevat asiantuntijaryhmän käytännöt ja mitä on tarpeen kehittää edelleen? (palautelomake)
  • Onko asiantuntijaryhmän toiminta juurrutettu hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi siten, että koordinointivastuu siirtyy hyvinvointialueelta nimetylle henkilölle?
  • Onko asiantuntijaryhmä kuvattu hyvinvointialueen intraan ja www-sivuille? 
     
Toteutussuunnitelma

Tavoiteltavat muutokset ja toimintasuunnitelma:

  • Tietoisuus asiantuntijaryhmän toiminnasta tarvitsee vahvistusta ja jatkuvaa markkinointia. Hankkeen aikana asiantuntijaryhmän olemassaolosta viestitään säännöllisesti ja tehdään markkinointimateriaaleja, joiden kohderyhmänä ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijät sekä asiakkaat.
  • Uudistetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja asiakkaille suunnatut lomakkeet, joiden tarkoituksena on kuvata asiakkaan tilanne asiantuntijaryhmälle ennen varsinaista kokousta.
  • Asiantuntijaryhmän käyttäminen riittävän varhaisessa vaiheessa tarvitsee vahvistusta. On huomattu, että usein lastensuojelun asiakastilanteet tuodaan sosiaalityöntekijöiden toimesta asiantuntijaryhmään vasta vaiheessa, jossa pohditaan huostaanoton kriteerien täyttymistä tai tilanne on edennyt jo hyvin kompleksiseksi.  Viestinnän keinoin pyritään madaltamaan kynnystä tuoda caseja asiantuntijaryhmän käsittelyyn
  • Asiantuntijaryhmän kokoonpano on haavoittuva, ja se tarvitsee varahenkilöjärjestelmän.  Tunnistetaan toiminnan kannalta keskeisimmät / kriittisimmät asiantuntijuudet ja tehdään esitys hyvinvointialueelle uusien asiantuntijoiden nimeämiseksi. 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja välillisesti lastensuojelun asiakkaat. Asiantuntijaryhmää koordinoidaan ja kehitetään tarvelähtöisesti sosiaalityöntekijöiltä saadun palautteen sekä asiantuntijaryhmän itsearvioinnin kautta. 
Asiakkaiden osallisuus toteutuu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta; asiakkailla on mahdollisuus osallistua asiansa käsittelyyn kirjallisesti (lomake). 

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli turvaa lastensuojelussa tarvittavaa monialaista asiantuntijuutta Lapin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käyttöön ja mahdollistaa ryhmän koordinoinnin, kehittämisen ja vakiintumisen hyvinvointialueen lastensuojeluun. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Asiantuntijaryhmän vakiinnuttaminen osaksi hyvinvointialueen toimintaa edellyttää selkeästi määriteltyjä vastuita: Asiantuntijaryhmän koordinaattoria, joka vastaa toiminnan arvioinnista, kehittämisestä ja ryhmän koordinoinnista yhdessä ryhmän puheenjohtajan kanssa. Koordinaattori toimii asiantuntijaryhmän koollekutsujana sekä vastaa asiakastapauksiin liittyvien materiaalien välittämisestä, kokousten järjestämisestä, viestinnästä ja asiantuntijaryhmää koskevien materiaalien laatimisesta. Ryhmän koordinointi edellyttää lastensuojelun asiantuntemusta ja valmiutta monialaiseen yhteistyöhön. Lisäksi tehtävässä korostuu toimiva ja säännöllinen vuorovaikutus asiantuntijaryhmän puheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja vetää kokoukset ja vastaa asiantuntijaryhmästä hyvinvointialueen rakenteissa.

Asiantuntijaryhmän ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ryhmän käsiteltäväksi tuotavista asiakastapauksista. Seurannassa tarkastellaan muun muassa tapausten määrää, tapauskohtaisesti tarvittua ja saatua asiantuntemusta, mahdollista jonotilannetta asiakastapausten käsittelyssä, käyttämättä jääneitä kokousaikoja sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä saatua palautetta. Seurantatiedon perusteella asiantuntijaryhmän toimintaa voidaan kehittää ja ylläpitää tarvelähtöisesti, esimerkiksi tehostamalla viestintää, lisäämällä toiminnan tunnettuutta sekä tarvittaessa päivittämällä asiantuntijaryhmän kokoonpanoa ja varahenkilöjärjestelmää.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia on mahdollista soveltaa eri asiakasryhmiin ja tilanteisiin; esimerkiksi perhesosiaalityön - lastensuojelun nivelkohdissa (lastensuojelun tarvetta arvioitaessa), vammaisten palveluissa, aikuissosiaalityössä, kuntoutuksessa, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa ja ylipäänsä tilanteissa, joissa tarvitaan monialaista asiantuntijuutta asiakkaan tilanteen ja sopivien ratkaisujen pohtimiseksi.   

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiantuntijaryhmän toiminta on vakiintunut osaksi Lapin hyvinvointialueen pysyvää toimintaa. Ryhmän koordinointi on siirtynyt kokonaisuudessaan hyvinvointialueen omaksi tehtäväksi, ja siitä vastaa puheenjohtajan ohella koordinaattori, joka on sosiaalityön ammattilainen (sosiaalityöntekijä). Asiantuntijaryhmän jäsenistön päivittämis- ja nimeämisprosessi on ollut hyvinvointialueella aikaa vievä ja edellyttää koordinoivalta työntekijältä huolellista etukäteisvalmistelua, ennakointia sekä pitkäjänteistä työskentelyä.

Asiantuntijaryhmään ohjautuu asiakastapauksia käsiteltäväksi säännöllisesti (vuonna 2024 yhteensä 11 tapausta ja vuonna 2025 yhteensä 10 tapausta). Käytännössä on havaittu, että asiantuntijaryhmän ajanvaraus ruuhkautuu ajoittain, kun taas toisinaan kokousaikoja jää vähäiselle käytölle tai kokonaan varaamatta. Lisäksi on tunnistettu tarve nopeammalle konsultaatiolle kuin mihin asiantuntijaryhmän nykyinen toimintamalli mahdollistaa, sillä ajanvaraus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Asiakastapausten tasaisen ohjautumisen varmistaminen edellyttää säännöllistä ja tavoitteellista viestintää, jotta lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat asiantuntijaryhmän käytön kynnyksen matalana ja tuovat asiakasasioita monialaisen ryhmän käsiteltäväksi. Viestinnässä on tärkeää korostaa asiantuntijaryhmän tarjoamaa tukea pitkäjänteisessä ja suunnitelmallisessa työskentelyssä jo ennen asiakastilanteiden vaikeutumista tai kriisiytymistä. Sosiaalityöntekijöiden kokemusten mukaan asiantuntijaryhmä on tarjonnut konkreettisia työvälineitä myös asiakkuuden varhaisemmissa vaiheissa sekä huostaanoton purkua suunniteltaessa.

Asiantuntijaryhmän toiminta on kuvattu tarvelähtöisesti kehitetyksi prosessiksi. Toimintaa seurataan ajantasaisesti tätä tarkoitusta varten laaditun Excel-pohjaisen seurantatyökalun avulla ja arvioidaan säännöllisesti puolivuosittain kokouksissa, joihin kutsutaan kaikki asiantuntijaryhmään nimetyt varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Uusille asiantuntijaryhmän jäsenille järjestetään perehdytys tarpeen mukaan.

Asiantuntijaryhmän toimintamalli on kuvattu Lapin hyvinvointialueen sisäisessä intranetissä. Intranettiin päivitetään ajantasaisesti myös kokousajat, tarvittavat materiaalit (lomakkeet sosiaalityöntekijöille ja asiakkaille sekä asiakkaan tilannetta koskeva yhteenveto) sekä asiantuntijaryhmän kokoonpano.

Asiantuntijaryhmän tiedottamista ja viestintää varten on laadittu erilliset esitteet lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja asiakkaille. Esitteet ovat ladattavissa asiantuntijaryhmän omalta sivulta intranetissä.