Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Alkutilanteessa potilaat ohjattiin itse hakeutumaan kotiutumisen jälkeen perusterveydenhuoltoon jatkohoitokontaktiin. Potilaiden toimintakyky ei välttämättä ollut tähän riittävä. Potilaat asioivat päivystyksessä vaikka taustasyyn hoito järjestyisi pidemmällä tähtäimellä paremmin perusterveydenhuollon palveluissa ja optimaalisessa tilanteessa tarve päivystyksen käytölle vähenisi/loppuisi. Päivystyksen työntekijöillä ei ollut kattavia tietoja siitä mihin ja miten potilaita voisi konkreettisemmin ohjata ja toisaalta mielenterveys- ja päihdepalveluiden näkökulmasta kaikkia alueella hoidon tarpeessa olevia potilaita ei tavoiteta optimaalisesti palveluiden piiriin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Päivystyksessä asioi paljon potilaita, joilla käyntisyyn taustalla on päihde- tai mielenterveysongelma. Päivystyskäynnit jäävät helposti irrallisiksi potilaan muusta jatkohoidosta perusterveydenhuollossa, sillä päivystyksen työntekijöille ei välttämättä ole riittävän laajoja tietoja perusterveydenhuollon palveluista tai niihin ohjaamisesta, eikä työntekijän aikataulu välttämättä mahdollista esimerkiksi päihdeongelman tarkempaa arviointia sen huomioimiseksi potilaan hoitosuunnitelmassa. Sairaalapäivystyksen ja perusterveydenhuollon palveluita tuottavat alueella eri organisaatiot, mikä lisää riskiä palvelu- ja hoitoketjujen katkoksiin. Hoitamattomiin päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyy kohonnut riski uusille terveysongelmille jatkossa jos taustasyihin ei puututa riittävällä laajuudella silloin kun potilas asioi terveyenhuollon palveluissa.
Erityisesti huonon toimintakyvyn omaavien, sairauksiensa vuoksi suuremmassa jatkokomplikaatioiden ja uusintakäyntien riskissä olevien potilaiden kokonaisvaltainen hoidontarve tulisi pystyä arvioimaan mahdollisimman laaja-alaisesti niissä palveluissa joissa potilas kohdataan. Potilaiden tulisi saada palveluita mahdollisimman oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Konsultaatiomahdollisuuksia tulisi parantaa ammattilaisten työn helpottamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Organisaatioiden tulisi tuntea toistensa palvelut, niihin ohjautuminen ja kriteerit sekä mahdolliset rajoitteet mahdollisimman hyvin sujuvien palvelupolkujen turvaamiseksi.
Kohderyhmä ovat potilaat, jotka asioivat yhteispäivystyksessä mielenterveys ja/tai päihdeongelmista seuranneiden syiden vuoksi - erityisesti potilaat, jotka päivystykseen hakeutuessaan ovat perusterveydenhuollon palveluiden ulkopuolella.
Ennen hanketta tunnistettiin, että päivystyksessä asioi runsaasti sellaisia potilaita, joiden kokonaistilanteeseen ei merkittävästi pystytä vaikuttamaan päivystyksessä käytössä olevilla keinoilla vaan vaadittaisiin akuutin ongelman hoidon lisäksi esimerkiksi hoitokontakti perusterveydenhuollon palveluihin päihdeongelman osalta, jotta voitaisiin vaikuttaa päivystyskäynteihin johtaviin taustasyihin ja vähentää niitä jatkossa. Kyseisen potilasryhmän kyky hakeutua omatoimisesti palveluihin on usein heikentynyt.
Ennen hanketta kartoitettiin myös ensihoidon kokemuksia siitä, minkä tyyppisiä potilaita kuljetetaan päivystykseen. Ensihoidon näkökulmasta erityisesti mielenterveysongelmien yhteydessä oli tunnistettu, että potilas hyötyisi pitkäaikaisesta kontaktista enemmän kuin käynnistä päivystyksessä, mutta usein käytettävissä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kuljettaa potilas arvioitavaksi päivystykseen. Hankkeen aikana käytettävissä olevalla resurssilla ei ollut mahdollisuutta laajentaa työntekijän konsultaatiomahdollisuutta ensihoidon työntekijöiden pariin ennen potilaan kuljettamista, jotta olisi voitu arvioida olisiko osa näistä potilasta voitu ohjata suoraan perusterveydenhuollon palveluihin ilman mahdollisesti vähähyötyistä käyntiä päivystyksessä ennen tätä. Päivystyksessä asioivien potilaiden osalta tällaista potilasryhmää ei tullut selkeästi esiin ja toimintamallin käyttöönotto olisi todennäköisesti vaatinut myös lääkärikonsultaation mahdollisuuden työntekijälle.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Päivystyksessä kohdattaville potilaille voidaan tehdä jo päivystyskäynnin yhteydessä jatkohoitosuunnitelma perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tarve asioida päivystyksessä vähenee kun potilaat saadaan aiempaa paremmin tavoitettua hoidon piiriin. Päivystyksen työntekijöillä on aiempaa paremmat edellytyksen kohdata ja ohjata siellä tavattavia potilaita mielenterveys- ja päihdeongelmien osalta. Ohjemateriaalit sekä päivystyksen työntekijöille että potilaille ovat ajantasaiset.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Seurataan päivystyksessä tavattujen potilaiden määrää sekä minkä tyyppisissä asioissa potilaita on tavattu. Kerätään palautetta päivystyksen työntekijöiltä palvelun havaituista hyödyistä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli jää käyttöön hankkeen päättyessä. Hankkeen aikana todettiin että minimiresurssi toimintamallin ylläpitämiseen on 0.2-0.4 htv, jotta toimintamalli tulisi tutuksi päivystysympäristössä ja siihen osattaisiin tunnistaa ja ohjata palvelusta hyötyviä potilaita. Juurtuminen vaati aktiivista otetta ja itsestään tiedottamista hanketyöntekijältä kun työ uudessa yksikössä alkaa. Suuremmalla työaikaresurssilla voitaisiin saavuttaa suurempi hyöty ja tavoitettavuus ajallisesti, mutta toisaalta osa-aikainenkin resurssi tukee päivystystyöntekijöiden osaamisen karttumista potilaiden palveluihin ohjaamisessa. Hyvinvointialueen muut konsultaatio- ja yhteydenottoväylät ovat käytettävissä muina ajankohtina ja niiden tuntemuksen lisääminen hanketta juurrutettaessa on tärkeää, jotta potilaita osataan ohjata palveluihin myös silloin kun hanketyöntekijä ei ole työvuorossa. Hanketyöntekijällä tulee olla kattavat perustiedot oman organisaationsa palveluista, niihin ohjautumisesta sekä palveluiden kriteereistä ja vahva osaaminen myös potilaiden kohtaamisesta jotta itsenäinen työ toisessa yksikössä on mahdollista. Koska työntekijän tapaaminen päivystyksen yhteydessä vastaa läheisesti käyntiä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ajanvarauksettomalla ajalla muussa kiinteässä toimipisteessä, on toimintamalli tältä osin helppo ottaa sellaisenaan käyttöön missä tahansa toimipisteessä.
