MatchWork – Työn, valmennuksen ja yhteisön tuella kohti kestävää työllistymistä
MatchWork – Työn, valmennuksen ja yhteisön tuella kohti kestävää työllistymistä
Malli tukee pitkäaikaistyöttömiä kohti kestävää työllistymistä yhdistämällä palkkatyön, valmennuksen ja yhteisöjen tuen. Systeeminen ja yhteiskehittävä malli vahvistaa hyvinvointia, osaamista, työelämävalmiuksia ja rakentaa osallistavampaa työelämää.
Toimintamallin nimi
Malli tukee pitkäaikaistyöttömiä kohti kestävää työllistymistä yhdistämällä palkkatyön, valmennuksen ja yhteisöjen tuen. Systeeminen ja yhteiskehittävä malli vahvistaa hyvinvointia, osaamista, työelämävalmiuksia ja rakentaa osallistavampaa työelämää.
Kuva
Kuvateksti
MatchWork-toimintamalli yhdistää palkkatyön ja työajalla tapahtuvan kokonaisvaltaisen valmennuksen ainutlaatuiseksi, systeemiseksi ratkaisuksi, jossa työelämätaidot, hyvinvointi, osaaminen ja arjen voimavarat kehittyvät rinnakkain. Malli rakentuu osallistujien, työpaikkojen ja verkostojen yhteiskehittämisestä ja sen vaikutuksia arvioidaan tutkimusyhteistyössä. Tavoitteena on luoda täysin uudenlainen, kestävä polku työelämään, vakituista toimintaa sekä ratkaisu, joka leviää Lappeenrannan kaupungin yksiköistä myös muille alueille. Ratkaisun tavoitteena on vähentää inhimillistä kärsiymystä ja ehkäistä sekä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.Tule mukaan rakentamaan inhimillisempää ja osallistavampaa työelämää!
Kuva
Kuvateksti
Osallistujien kokemuksia ensimmäisen puolen vuoden ajalta.MatchWork-toimintamallissa Lappeenrannan kaupunki palkkaa määräaikaisiin kausiluonteisiin työtehtäviin työttömänä olleita henkilöitä ja työn rinnalla tarjotaan kokonaisvaltaista valmennusta osana työtehtäviä
Työ ja valmennus etenevät rinnakkain, mikä vahvistaa työssä jaksamista, osaamista, työelämätaitoja ja hyvinvointia. Osallistujilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto tai tutkinnon osia. Tavoitteena on ehkäistä työttömyyden uusiutumista sekä tukea siirtymistä palkkatyöhön tai opintoihin määräaikaisen työsuhteen päätteeksi. Valmennus huomioi myös työyhteisöt, esihenkilöt, työllistyneiden läheiset sekä monialaiset verkostot, jotta ympäristö olisi kannatteleva.
Vaikutusmekanismina arvostava kohtaaminen ja onnistumisen kokemukset työelämässä
Mallin vaikutusmekanismit perustuvat aidossa työelämässä koettuihin onnistumisen kokemuksiin, jotka mahdollistuvat kannustavan työyhteisön, valmennuksen ja vertaistuen avulla. Tämä vahvistaa minäpystyvyyttä, motivaatiota ja uskoa tulevaan, mikä on keskeinen edellytys kestävälle työllistymiselle ja osallisuuden kokemukselle. (THL, 2023)
Uutuusarvona on systeeminen työote, jossa tuetaan samanaikaisesti sekä yksilöitä että heidän ympärillään toimivia työyhteisöjä, esihenkilöitä ja monialaisia verkostoja
Pelkkä yksilövalmennus ei riitä, sillä työllistymisen esteet liittyvät usein myös rakenteisiin ja toimintaympäristöön. Malli vahvistaa osallistujille kannattelevaa, esteetöntä työelämäpolkua kehittämällä sekä henkilökohtaista tukea että työ- ja palveluverkostojen valmiuksia. Systeeminen lähestymistapa on tehokas keino haastavien elämäntilanteiden ratkaisemisessa ja se tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, koska se huomioi yksilön lisäksi vuorovaikutussuhteet ja laajemman toimintaympäristön.
Tämä on tärkeää erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla, sillä kompleksinen toimintaympäristö edellyttää myös työllistymistä tukevien rakenteiden uudistamista. Sitran Megatrendit 2026 ‑selvityksen mukaan nykyiset rakenteet eivät kaikilta osin vastaa toimintaympäristön muutoksiin, mikä korostaa tarvetta kehittää uusia ratkaisuja myös osallisuuden ja työllistymisen vahvistamiseksi.
Yhteiskehittämällä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluita - suuntana vakituinen toiminta
Muuttuvassa toimintaympäristössä yhteiskehittäminen on edellytys asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämisessä. (Hauta-aho & Heimonen 2021). Jotta kehittämisen suunta olisi oikea, hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä yhteiskehittämistä toiminnan kaikissa eri vaiheissa.
Tavoitteena on kehittää aitoon tarpeeseen vastaava toimintamalli, josta tulee Lappeenrannan kaupungin vakituista toimintaa ja joka levitetään myös muille alueille.
Tiimivalmennus ja osallisuuden kokemus
Valmennuksessa vahvistetaan osallisuutta kokonaisvaltaisesti: osallistujien toimijuutta omassa elämässä, yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä yhteisen hyvän rakentamisessa (ks. valmennuksen osa-alueet kuva). Työelämäosallisuutta tuetaan kehittämällä työllistymisvalmiuksia, ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen lisää keinoja omien tavoitteiden löytämiseen ja saavuttamiseen (THL, 2026 & Normia-Ahlsten ym. 2023).
Tiimivalmennus vahvistaa osallisuutta, koska siinä opitaan yhdessä dialogin, vuorovaikutuksen ja yhteisten tavoitteiden kautta. Jokainen saa äänensä kuuluviin ja selkeän roolin, mikä lisää kokemusta kuulumisesta yhteisöön. Yhteinen tekeminen, luottamus ja reflektointi rakentavat turvallisen ilmapiirin ja me-hengen, jossa yksilö ja tiimi kasvavat rinnakkain. Vertaistuki ja valmennusyhteisöön kuuluminen ovat merkityksellisiä asioita työelämäosallisuuden edistämisessä. (Kippola-Pääkkönen 2018).
Tulevaisuususko, toiveikkuus ja vahvuudet keskiössä
Valmennuksessa vahvistetaan tulevaisuususkoa ja toiveikkuutta tunnistamalla osallistujien vahvuuksia ja voimavaroja. Tulevaisuususko vaikuttaa elämän valintoihin ja kokemuksiin omista mahdollisuuksista. (Poussa, Rekola & Tähkäpää 2025). Myönteiset kokemukset, kannustava palautekulttuuri ja yhdessä asetetut tavoitteet lisäävät uskoa omiin mahdollisuuksiin. Vahvuusperustainen työote auttaa näkemään edistymisen ja rakentaa luottamusta siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Toimintaa ohjaa tutkittu tieto sekä yhteiskehittämällä jatkuvasti kerrytettävä asiakasymmärrys
LAB-ammattikorkeakoulu on koonnut tutkimustietoa toimintamallin tueksi osallisuuden edistämisestä sekä vaikuttavista, työelämäosallisuutta vahvistavista toimintamalleista ja tarkastellut, miten työllistymistä voidaan edistää systeemisesti. Tutkimusten mukaan työelämäosallisuuden vahvistaminen edellyttää samanaikaista kehittämistä yksilön, työyhteisöjen ja palvelurakenteiden tasolla, jotta työllistymisen esteet madaltuvat ja systeeminen muutos on mahdollinen.
Yhdistämällä jatkuvasti kertyvää tutkittua tietoa yhteiskehittämisessä syntyvään asiakasymmärrykseen voidaan tunnistaa monitasoiset tarpeet ja kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat niihin kokonaisvaltaisesti.
Toimintamalli on ratkaisu kunnille ja hyvinvointialueille ehkäistä inhimillistä kärsimystä ja vähentää kalliiden ja raskaiden palveluiden tarvetta
Lappeenrannan työllistämismalli on esitelty 2/2026 THL:n osallisuusfoorumissa yhtenä ratkaisuna ehkäistä inhimillistä kärsimystä ja kalliiden palveluiden tarvetta. Työttömyys aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia, joilla on moniuloitteisia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elämään.
Matchwork-hankkeessa toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan tutkimusryhmäyhteistyössä
Toiminnan vaikutuksia arvioidaan monimenetelmällisesti ja mallin vakiinnuttamiseksi ja jatkolevittämiseksi kerätään tietoa kustannusvaikuttavuudesta.
Etelä-Karjalassa pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvavat, mikä lisää syrjäytymisen riskiä. Lappeenrannan kaupunki on työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä määräaikaisiin tehtäviin, mutta jatkotyöllistyminen on ollut heikkoa, sillä työtehtävän rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista tukea.
Myös ammattilaiset, työpaikat sekä läheiset tarvitsevat tukea ja uudenlaista osaamista, jotta työllistymisen tuki olisi kokonaisvaltaista ja tähän Matchworkissä kehitettävä toimintamalli tarjoaa ratkaisuja tarjoamalla valmennusta ja koulutusta työllistettyjen lisäksi myös työpaikoille, esihenkilöille, monialaisille verkostoille sekä läheisille ja perheelle.
MatchWork‑toimintamalli on suunnattu erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille, jotka tarvitsevat tukea työelämävalmiuksien vahvistamiseen, oman osaamisen sanoittamiseen sekä luottamuksen ja hyvinvoinnin kohentamiseen. Kohderyhmälle on tyypillistä katkonainen työhistoria tai epävarmuus omista kyvyistä, minkä vuoksi matalan kynnyksen, yksilöllinen ja kannatteleva tuki on tarpeen.
Asiakasymmärrystä kerätään jatkuvasti osallistujien ja yhteistyötahojen palautteen ja yhteiskehittämisen avulla.
MatchWork-toimintamallia on kehitetty Lappeenrannan kaupungin toimesta vuodesta 2021 alkaen. ESR+ -rahoitteisen MatchWork-hankkeen (1.5.2025–31.1.2028) myötä mallia kehitetään edelleen LAB-ammattikorkeakoulun, Saimaan ammattiopisto Sampon ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä. Tavoitteena on, että toimintamallista tulee kaupungin pysyvää, vakiintunutta toimintaa.
Vakiinnuttamistyö käynnistettiin heti hankkeen alussa ja sitä edistetään seuraavin toimenpitein:
1. Johdon ja organisaation sitouttaminen
- Mallin hyödyt, tavoitteet ja vaikutukset avataan kaupungin johdolle ja avainhenkilöille.
- Toimintamalli kytketään osaksi kaupunkiorganisaation strategisia tavoitteita, työllisyyspalveluja ja hyvinvointityötä.
2. Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu
- Kaikkea kehittämistyötä ohjaa asiakaslähtöinen, yhteiskehittävä ja palvelumuotoiluun perustuva työote.
- Mallia muokataan yhdessä kohderyhmän, työnantajien ja verkostotoimijoiden kanssa.
- Yhteiskehittäminen varmistaa, että malli on käytännön tarpeisiin sopiva ja helposti käyttöönotettava.
- Osallistujien ääni kuuluu vaikutusviestinässä ja on osa tavoitteellista vakiinnuttamistyötä. Asiakasraadin jäsenet ovat olleet mukana esittelemässä toimintamallia kaupungin johdolle.
3. Osaava ja monialainen tiimi
- Toimintamallia kehittää osaava ja monialainen tiimi, jossa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia (esim. sosiaalityöntekijä, sosionomi YAMK), erityisopettajia sekä palvelumuotoilija.
- Matchwork-valmennustyössä tärkeintä on kohtaamisosaaminen ja asiakaslähtöinen työote.
4. Vaikuttavuuden ja taloudellisten hyötyjen osoittaminen
- Toimintaa ja sen vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä tutkimusryhmän kanssa.
- Mallin yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus tehdään näkyväksi (mm. vaikutusketjun avulla).
- Tulokset tukevat päätöksentekoa ja pysyvän rahoituksen varmistamista.
5. Tulosten levittäminen ja vakiinnuttaminen
- Toimintamallista laaditaan myöhemmin selkeä opas, joka tukee käyttöönottoa ja leviämistä.
- Valmis malli tuloksineen, haasteineen, mahdollisuuksineen ja suosituksineen esitellään päätösseminaarissa.
- Valmiin mallin leviämistä muille alueille tuetaan jo kehittämistyön aikana.
Ensimmäiset valmennusryhmät päättyvät keväällä 2026, jolloin alku- ja loppukyselyiden perusteella voidaan osoittaa mallin positiiviset vaikutukset luotettavalla tavalla. Tähän mennessä arviointitietoa on tuottanut laadulliset haastattelut, vapaamuotoinen osallistujapalaute, jatkuva yhteiskehittäminen, perustettu asiakasraati sekä työntekijöiden arviointi, jotka ovat varmistaneet suunnan olevan oikea.
Valmennusta on tähän mennessä kuvattu osallistujien toimesta mm. lottovoitoksi kaiken kokeman jälkeen, tärkeäksi keinoksi jaksaa pitkän tauon jälkeen työelämässä sekä yhteiskunnallisen luottamuksen näkökulmasta merkitykselliseksi asiaksi, kun kokee tulevansa ensimmäistä kertaa kohdatuksi "palvelujärjestelmässä".
Kansikuva
