| Innokylä

Toimintaympäristö

Etelä-Karjalassa pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvavat, mikä lisää syrjäytymisen riskiä. Lappeenrannan kaupunki on työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä määräaikaisiin tehtäviin, mutta jatkotyöllistyminen on ollut heikkoa, sillä työtehtävän rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista tukea.

Myös ammattilaiset, työpaikat sekä läheiset tarvitsevat tukea ja uudenlaista osaamista, jotta työllistymisen tuki olisi kokonaisvaltaista ja tähän Matchworkissä kehitettävä toimintamalli tarjoaa ratkaisuja tarjoamalla valmennusta ja koulutusta työllistettyjen lisäksi myös työpaikoille, esihenkilöille, monialaisille verkostoille sekä läheisille ja perheelle.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lappeenrannan kaupungissa havaittiin, että tukityöllistettyjen pitkäaikaistyöttömien jatkotyöllistyminen jäi heikoksi silloin, kun määräaikaisen työsuhteen rinnalla ei tarjottu kokonaisvaltaista tukea. Kokemus osoitti, että työn ohella tarvitaan tukea myös elämänhallintaan ja hyvinvointiin. Tämä havaittiin kaupungin Digitaalisen osaamisen kehittämisyksikössä, jossa kokonaisvaltaisen yksilövalmennusmallin kokeilu (2021-2025) paransi jatkotyöllistymistuloksia merkittävästi, jolloin 50% (n30) tukityöllistetyistä sai työpaikan määräaikaisen työsuhteen jälkeen. Palkkatuella julkiselle sektorille työllistyneiden heikkoa jatkotyöllistymistä tukee myös tutkimustieto (Aho ym. 2018 & Asplund ym. 2018).

Näiden havaintojen pohjalta LAB-ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattiopisto Sampo ja Lappeenrannan kaupunki käynnistivät MatchWorkhankkeen (2025–2028) vahvistaakseen pitkäaikaistyöttömien ja pitkäaikaistyöttömyyden riskissä olevien palkkaamisen vaikuttavuutta tutkimusperustaisesti ja yhteiskehittämällä. Toimintamallin kehittämisessä on siirrytty yksilövalmennuksesta kohti systeemistä työotetta, joka huomioi myös työyhteisöt, rakenteet ja palveluverkostot, mikä tukee sekä paikallista työllisyysstrategiaa että kansallisia TE24-uudistuksen tavoitteita tuottaa vaikuttavia, asiakaslähtöisiä ja työllistymistä edistäviä palveluja.

MatchWork-hankkeen myötä toimintamalli on otettu käyttöön Lappeenrannan kaupungin yksiköissä, kuten varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa sekä liikuntatoimessa. Hankkeen aikana toimintamallia kehitetetään yhdessä kohde- ja sidosryhmien kanssa, se kuvataan ja sen käyttöön ottamiseksi ja toteuttamiseksi muilla alueilla laaditaan opas.

Toimintamallin vaikutukset sekä kustannusvaikuttavuus osoitetaan, joka tukee mallin vakiintumista ja levittämistä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamalli perustuu yhteiskehittämiseen, jossa toimintaa ja toimintamallia kehitetään jatkuvasti yhdessä kohderyhmien kanssa. Hankkeella on asiakasraati, kohderyhmien edustus on ohjausryhmässä ja toimintaa ideoidaan ja kehitetään jatkuvasti eteenpäin yhdessä asiakkaiden, heidän läheistensä sekä työyhteisöjen ja verkostojen kanssa.

Hankkeen kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilua, jossa tavoitteena on rakentaa asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja kohtaavia palveluita.

Tavoiteltu muutos

Tavoitellut muutokset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla:

Mitä ihminen saa:

Omat vahvuudet ja osaaminen näkyväksi
Työelämätaidot vahvistuvat
Tulevaisuususko vahvistuu
Hyvinvoinnin, elämänlaadun ja osallisuuden kokemuksen vahvistuminen
Kokemuksen yhteisöstä, joka kannattelee ja tukee jatkopoluille työelämään, opintoihin tai hyvinvoivaan arkeen.

Mitä työyhteisö saa?

Osaamista ohjaukseen ja moninaisuuden kohtaamiseen
Vähemmän kuormittavaa arkea
Mahdollisuuden kokea merkityksellisyyttä arjen työssä

Pidemmän aikavälin hyödyt osallistujalle

Työllistyminen tai siirtyminen opintoihin
Syrjäytymisriskin pienentyminen

Vaikutukset kunnille ja hyvinvointialueille

Työllisyysaste nousee ja alueen elinvoima vahvistuu
Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset laskevat
Työyhteisöjen ja verkostojen ohjausosaaminen vahvistuu

Vaikutukset osoitetaan monimenetelmällisen arvioinnin avulla, ensimmäiset valmennusryhmät päättyvät keväällä 2026. Aiempi Lappeenrannan kaupungin kokeilu osoitti työn rinnalla tarjottavan kokonaisvaltaisen valmennuksen parantavan pitkäaikaistyöttömän jatkotyöllistymismahdollisuuksia merkittävästi, jolloin noin 50% (n30) työllistyi. Nyt toteutettavassa mallissa kokonaisvaltaista valmennusta on jatkokehitetty ja sen avulla on tarkoitus osoittaa laajemmin vaikutukset osallistujien hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemukselle työllistymisen ja osaamisen kehittymisen lisäksi.

Muutoksen mittaaminen

Valmennukseen osallistujille tehdään alku- ja loppukyselyt, heidän sijoittumistaan työelämään tai opintoihin seurataan. Käytössä on mm. THL:n tieteellisesti validoitu osallisuusindikaattori sekä laadullinen Pienet onnistumistarinat -arviointityökalu, jonka tavoitteena on selvittää toiminnan vaikutusmekanismeja, eli miten toiminta on onnistunut edistämään osallistujien osallisuuden kokemusta. Hankkeessa tehdään SROI-arviointi taloudellisten hyötyjen osoittamiseksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

MatchWork‑toimintamalli on suunnattu erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille, jotka tarvitsevat tukea työelämävalmiuksien vahvistamiseen, oman osaamisen sanoittamiseen sekä luottamuksen ja hyvinvoinnin kohentamiseen. Kohderyhmälle on tyypillistä katkonainen työhistoria tai epävarmuus omista kyvyistä, minkä vuoksi matalan kynnyksen, yksilöllinen ja kannatteleva tuki on tarpeen.

Asiakasymmärrystä kerätään jatkuvasti osallistujien ja yhteistyötahojen palautteen ja yhteiskehittämisen avulla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

MatchWork-toimintamallissa Lappeenrannan kaupunki palkkaa määräaikaisiin kausiluonteisiin työtehtäviin työttömänä olleita henkilöitä ja työn rinnalla tarjotaan kokonaisvaltaista valmennusta osana työtehtäviä

Työ ja valmennus etenevät rinnakkain, mikä vahvistaa työssä jaksamista, osaamista, työelämätaitoja ja hyvinvointia. Osallistujilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto tai tutkinnon osia. Tavoitteena on ehkäistä työttömyyden uusiutumista sekä tukea siirtymistä palkkatyöhön tai opintoihin määräaikaisen työsuhteen päätteeksi. Valmennus huomioi myös työyhteisöt, esihenkilöt, työllistyneiden läheiset sekä monialaiset verkostot, jotta ympäristö olisi kannatteleva.

Vaikutusmekanismina arvostava kohtaaminen ja onnistumisen kokemukset työelämässä

Mallin vaikutusmekanismit perustuvat aidossa työelämässä koettuihin onnistumisen kokemuksiin, jotka mahdollistuvat kannustavan työyhteisön, valmennuksen ja vertaistuen avulla. Tämä vahvistaa minäpystyvyyttä, motivaatiota ja uskoa tulevaan, mikä on keskeinen edellytys kestävälle työllistymiselle ja osallisuuden kokemukselle. (THL, 2023)

Uutuusarvona on systeeminen työote, jossa tuetaan samanaikaisesti sekä yksilöitä että heidän ympärillään toimivia työyhteisöjä, esihenkilöitä ja monialaisia verkostoja

Pelkkä yksilövalmennus ei riitä, sillä työllistymisen esteet liittyvät usein myös rakenteisiin ja toimintaympäristöön. Malli vahvistaa osallistujille kannattelevaa, esteetöntä työelämäpolkua kehittämällä sekä henkilökohtaista tukea että työ- ja palveluverkostojen valmiuksia. Systeeminen lähestymistapa on tehokas keino haastavien elämäntilanteiden ratkaisemisessa ja se tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, koska se huomioi yksilön lisäksi vuorovaikutussuhteet ja laajemman toimintaympäristön.

Tämä on tärkeää erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla, sillä kompleksinen toimintaympäristö edellyttää myös työllistymistä tukevien rakenteiden uudistamista. Sitran Megatrendit 2026 ‑selvityksen mukaan nykyiset rakenteet eivät kaikilta osin vastaa toimintaympäristön muutoksiin, mikä korostaa tarvetta kehittää uusia ratkaisuja myös osallisuuden ja työllistymisen vahvistamiseksi.

Yhteiskehittämällä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluita - suuntana vakituinen toiminta

Muuttuvassa toimintaympäristössä yhteiskehittäminen on edellytys asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämisessä. (Hauta-aho & Heimonen 2021). Jotta kehittämisen suunta olisi oikea, hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä yhteiskehittämistä toiminnan kaikissa eri vaiheissa.

Tavoitteena on kehittää aitoon tarpeeseen vastaava toimintamalli, josta tulee Lappeenrannan kaupungin vakituista toimintaa ja joka levitetään myös muille alueille.

Tiimivalmennus ja osallisuuden kokemus

Valmennuksessa vahvistetaan osallisuutta kokonaisvaltaisesti: osallistujien toimijuutta omassa elämässä, yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä yhteisen hyvän rakentamisessa (ks. valmennuksen osa-alueet kuva). Työelämäosallisuutta tuetaan kehittämällä työllistymisvalmiuksia, ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen lisää keinoja omien tavoitteiden löytämiseen ja saavuttamiseen (THL, 2026 & Normia-Ahlsten ym. 2023).

Tiimivalmennus vahvistaa osallisuutta, koska siinä opitaan yhdessä dialogin, vuorovaikutuksen ja yhteisten tavoitteiden kautta. Jokainen saa äänensä kuuluviin ja selkeän roolin, mikä lisää kokemusta kuulumisesta yhteisöön. Yhteinen tekeminen, luottamus ja reflektointi rakentavat turvallisen ilmapiirin ja me-hengen, jossa yksilö ja tiimi kasvavat rinnakkain. Vertaistuki ja valmennusyhteisöön kuuluminen ovat merkityksellisiä asioita työelämäosallisuuden edistämisessä. (Kippola-Pääkkönen 2018).

Tulevaisuususko, toiveikkuus ja vahvuudet keskiössä

Valmennuksessa vahvistetaan tulevaisuususkoa ja toiveikkuutta tunnistamalla osallistujien vahvuuksia ja voimavaroja. Tulevaisuususko vaikuttaa elämän valintoihin ja kokemuksiin omista mahdollisuuksista. (Poussa, Rekola & Tähkäpää 2025). Myönteiset kokemukset, kannustava palautekulttuuri ja yhdessä asetetut tavoitteet lisäävät uskoa omiin mahdollisuuksiin. Vahvuusperustainen työote auttaa näkemään edistymisen ja rakentaa luottamusta siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Toimintaa ohjaa tutkittu tieto sekä yhteiskehittämällä jatkuvasti kerrytettävä asiakasymmärrys

LAB-ammattikorkeakoulu on koonnut tutkimustietoa toimintamallin tueksi osallisuuden edistämisestä sekä vaikuttavista, työelämäosallisuutta vahvistavista toimintamalleista ja tarkastellut, miten työllistymistä voidaan edistää systeemisesti. Tutkimusten mukaan työelämäosallisuuden vahvistaminen edellyttää samanaikaista kehittämistä yksilön, työyhteisöjen ja palvelurakenteiden tasolla, jotta työllistymisen esteet madaltuvat ja systeeminen muutos on mahdollinen.

Yhdistämällä jatkuvasti kertyvää tutkittua tietoa yhteiskehittämisessä syntyvään asiakasymmärrykseen voidaan tunnistaa monitasoiset tarpeet ja kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat niihin kokonaisvaltaisesti.

Toimintamalli on ratkaisu kunnille ja hyvinvointialueille ehkäistä inhimillistä kärsimystä ja vähentää kalliiden ja raskaiden palveluiden tarvetta

Lappeenrannan työllistämismalli on esitelty 2/2026 THL:n osallisuusfoorumissa yhtenä ratkaisuna ehkäistä inhimillistä kärsimystä ja kalliiden palveluiden tarvetta. Työttömyys aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia, joilla on moniuloitteisia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elämään.

Matchwork-hankkeessa toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan tutkimusryhmäyhteistyössä

Toiminnan vaikutuksia arvioidaan monimenetelmällisesti ja mallin vakiinnuttamiseksi ja jatkolevittämiseksi kerätään tietoa kustannusvaikuttavuudesta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

MatchWork-toimintamallia on kehitetty Lappeenrannan kaupungin toimesta vuodesta 2021 alkaen. ESR+ -rahoitteisen MatchWork-hankkeen (1.5.2025–31.1.2028) myötä mallia kehitetään edelleen LAB-ammattikorkeakoulun, Saimaan ammattiopisto Sampon ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä. Tavoitteena on, että toimintamallista tulee kaupungin pysyvää, vakiintunutta toimintaa.

Vakiinnuttamistyö käynnistettiin heti hankkeen alussa ja sitä edistetään seuraavin toimenpitein:

1. Johdon ja organisaation sitouttaminen

Mallin hyödyt, tavoitteet ja vaikutukset avataan kaupungin johdolle ja avainhenkilöille.
Toimintamalli kytketään osaksi kaupunkiorganisaation strategisia tavoitteita, työllisyyspalveluja ja hyvinvointityötä.

2. Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu

Kaikkea kehittämistyötä ohjaa asiakaslähtöinen, yhteiskehittävä ja palvelumuotoiluun perustuva työote.
Mallia muokataan yhdessä kohderyhmän, työnantajien ja verkostotoimijoiden kanssa.
Yhteiskehittäminen varmistaa, että malli on käytännön tarpeisiin sopiva ja helposti käyttöönotettava.
Osallistujien ääni kuuluu vaikutusviestinässä ja on osa tavoitteellista vakiinnuttamistyötä. Asiakasraadin jäsenet ovat olleet mukana esittelemässä toimintamallia kaupungin johdolle.

3. Osaava ja monialainen tiimi

Toimintamallia kehittää osaava ja monialainen tiimi, jossa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia (esim. sosiaalityöntekijä, sosionomi YAMK), erityisopettajia sekä palvelumuotoilija.
Matchwork-valmennustyössä tärkeintä on kohtaamisosaaminen ja asiakaslähtöinen työote.

4. Vaikuttavuuden ja taloudellisten hyötyjen osoittaminen

Toimintaa ja sen vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä tutkimusryhmän kanssa.
Mallin yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus tehdään näkyväksi (mm. vaikutusketjun avulla).
Tulokset tukevat päätöksentekoa ja pysyvän rahoituksen varmistamista.

5. Tulosten levittäminen ja vakiinnuttaminen

Toimintamallista laaditaan myöhemmin selkeä opas, joka tukee käyttöönottoa ja leviämistä.
Valmis malli tuloksineen, haasteineen, mahdollisuuksineen ja suosituksineen esitellään päätösseminaarissa.
Valmiin mallin leviämistä muille alueille tuetaan jo kehittämistyön aikana.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli sopii skaalattavaksi eri toimialoille, koska sen ydinrakenne: valmennus, yhteisöllinen tuki ja työpaikkaohjaajien ohjaus ovat helposti sovellettavissa erilaisiin työympäristöihin ja työtehtäviin. Matchwork-hankkeen aikana luodaan opas mallin levittämisen tueksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ensimmäiset valmennusryhmät päättyvät keväällä 2026, jolloin alku- ja loppukyselyiden perusteella voidaan osoittaa mallin positiiviset vaikutukset luotettavalla tavalla. Tähän mennessä arviointitietoa on tuottanut laadulliset haastattelut, vapaamuotoinen osallistujapalaute, jatkuva yhteiskehittäminen, perustettu asiakasraati sekä työntekijöiden arviointi, jotka ovat varmistaneet suunnan olevan oikea.

Valmennusta on tähän mennessä kuvattu osallistujien toimesta mm. lottovoitoksi kaiken kokeman jälkeen, tärkeäksi keinoksi jaksaa pitkän tauon jälkeen työelämässä sekä yhteiskunnallisen luottamuksen näkökulmasta merkitykselliseksi asiaksi, kun kokee tulevansa ensimmäistä kertaa kohdatuksi "palvelujärjestelmässä".

MatchWork – Työn, valmennuksen ja yhteisön tuella kohti kestävää työllistymistä

MatchWork – Työn, valmennuksen ja yhteisön tuella kohti kestävää työllistymistä