LMEP-hoitajille ohjautumisen ja toiminnan alueellinen yhtenäistäminen osana omatiimimallia | Varsinais-Suomen HVA, Pilotti 3

Luotu 08.12.2025
LMEP-hoitajille ohjautumisen ja toiminnan alueellinen yhtenäistäminen osana omatiimimallia | Varsinais-Suomen HVA, Pilotti 3
LMEP-hoitajille ohjautumisen ja toiminnan alueellinen yhtenäistäminen osana omatiimimallia | Varsinais-Suomen HVA, Pilotti 3

Tiivistelmä

Toimintamallin perusideana on yhdenmukaistaa LMEP-hoitajien työ ja vahvistaa heidän osaamisensa tarkoituksenmukaista hyödyntämistä koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Alkuselvityksissä havaittiin, että LMEP-hoitajien tehtävänkuvat, työnjako ja ohjautumiskäytännöt vaihtelivat yksiköittäin, mikä heikensi hoidon jatkuvuutta ja lisäsi epäselvyyksiä potilaiden ohjautumisessa. Uuden toimintamallin tavoitteena on ratkaista nämä epäkohdat luomalla selkeä ja koko alueella yhdenmukainen tapa ohjata potilaita LMEP-hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille.

Toimintamalli määrittelee tarkasti ne potilasryhmät, jotka hyötyvät LMEP-hoitajan osaamisesta sekä tilanteet, joissa potilaan tulee ohjautua lääkärin arvioon. Malli kattaa sekä kiireettömät että kiireelliset potilaat ja kuvaa heidän hoitopolkunsa aina yhteydenotosta jatkohoidon suunnitteluun. Tavoitteena on varmistaa, että potilas saa oikeanlaista hoitoa oikea-aikaisesti riippumatta toimipisteestä tai kunnasta ja hoidon jatkuvuus toteutuu mahdollisimman sujuvasti.

Toimintamalli pohjautuu LMEP-hoitajien kokonaisvaltaisen osaamisen hyödyntämiseen, kuten kliiniseen tutkimiseen, ohjaukseen ja tarvittaessa lääkkeen määräämiseen. Lisäksi se huomioi tehtävänkuvien tarkennukset, osaamisen kehittämisen, lupakäytännöt ja niiden hallinnan, jotta työ on turvallista ja yhdenmukaista. Malli toimii myös perustana etävastaanottojen laajentamiselle tulevaisuudessa, sillä sen avulla voidaan tunnistaa potilasryhmät, jotka soveltuvat etäpalveluihin heti asetuksen muutoksen mahdollistettua puhelin- ja etälääkemääräykset.

Kokonaisuudessaan toimintamalli edistää tasalaatuisten palvelujen toteuttamista, selkeyttää moniammatillista työnjakoa, tukee resurssien tehokasta kohdentamista ja luo perustan jatkuvalle kehittämiselle. Yhtenäiset tilastointi- ja kirjaamiskäytännöt, Teams-verkoston luominen sekä suunnitelma säännöllisestä koulutuksesta varmistavat, että toimintamalli tukee sekä työntekijöiden osaamista että asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa koko alueella.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus - juliste

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Alkutilanteessa avoterveydenhuollon LMEP-hoitajien tehtävänkuvat ja toimintatavat vaihtelivat eri yksiköissä, mikä vaikeutti hoidon jatkuvuuden varmistamista, moniammatillista yhteistyötä ja osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Lisäksi puuttui yhtenäinen ohjeistus tilastoinnista ja toimintamallin toteutuksesta, mikä rajoitti vaikuttavuuden seurantaa ja kehittämistä.

Pilotin tavoitteena on ratkaista nämä haasteet luomalla yhtenäinen LMEP-hoitajien toimintamalli, joka selkeyttää roolit ja vastuut, tukee hoidon jatkuvuutta, vahvistaa moniammatillista yhteistyötä sekä mahdollistaa osaamisen laajan hyödyntämisen.

Kehitettävä asia linkittyy suoraan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin kokonaisuuksiin:

  • Palveluiden yhdenvertaisuus ja saatavuus: yhtenäinen toimintamalli tukee tasalaatuisia palveluita kaikille asukkaille.
  • Hoidon laatu ja vaikuttavuus: selkeät toimintatavat ja tilastointi mahdollistavat vaikuttavuuden seurannan ja jatkuvan kehittämisen.
  • Ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi: yhtenäiset käytännöt tukevat osaamisen hyödyntämistä ja vähentävät epäselvyyksistä johtuvaa kuormitusta.
  • Digitalisaatio ja toimintaympäristön kehittäminen: malli toimii pohjana tulevaisuuden etäpalveluiden ja sähköisten työkalujen hyödyntämiseen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Varsinais-Suomen hyvinvointialue järjestää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut noin 495 000 asukkaalle. Alueella työskentelee noin 24 000 ammattilaista, ja sen erityispiirteitä ovat kaksikielisyys, yliopistollisuus ja moninainen kuntarakenne, jossa on 27 kuntaa.

Hyvinvointialueemme olemassaolon tarkoitus eli missio on kiteytetty virkkeeseen Turvaamme, parannamme, pelastamme – hyvinvointia yhdessä, joka päivä.

Hyvinvointialueen visiona on tulevina vuosina olla ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama yliopistollinen hyvinvointialue. Turvaamme yhdessä kumppaniemme kanssa terveyttä ja hyvinvointia kaikille varsinaissuomalaisille, kaksikielisesti.

Pilotissa kehitettiin avoterveydenhuollon LMEP-hoitajille yhtenäinen toimintamalli. Toimintaympäristö on monimuotoinen ja kehittyy jatkuvasti. Seuraavat tekijät vaikuttavat sekä nykyiseen toimintaan että tulevaisuuden kehittämistarpeisiin::

  • Poliittiset tekijät: Aluehallinnon ja valtion linjaukset terveyspalveluista, resurssien kohdentamisesta sekä päätökset työnjaosta ja etäpalveluiden kehittämisestä ohjaavat toimintamallien toteutusta.
  • Yhteiskunnalliset tekijät: Väestön ikääntyminen, kasvavat hoitotarpeet ja kansalaisten odotukset palveluiden saatavuudesta ja laadusta luovat paineita kehittää uusia toimintatapoja.
  • Lainsäädännölliset tekijät: Säädökset, kuten lääkkeenmääräämisoikeus, tietosuoja ja potilasturvallisuus, määrittävät hoitajien tehtäviä ja vaatimuksia osaamiselle.
  • Taloudelliset tekijät: Budjetit ja rahoitusmallit vaikuttavat resurssien määrään, henkilöstön saatavuuteen ja kehittämishankkeiden toteutukseen.
  • Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät: Organisaatiokulttuuri, ammattilaisten sitoutuminen uusiin toimintamalleihin, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja kaksikielisen palvelun tarpeet muokkaavat toimintaympäristöä.
  • Ympäristötekijät: Kestävä resurssien käyttö sekä fyysisten ja digitaalisten työympäristöjen järjestäminen tukevat toimintamallin toteutumista ja mahdollistavat LMEP-hoitajien osaamisen laajan hyödyntämisen.

Kehitystyö on tarpeen, koska avoterveydenhuollon LMEP-hoitajien tehtävänkuvat ja toimintatavat vaihtelivat eri yksiköissä, mikä vaikutti hoidon jatkuvuuteen, tehtävien selkeyteen ja osaamisen tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Muutosta tarvitaan, jotta asiakkaat saisivat tasalaatuisia, vaikuttavia ja helposti saavutettavia palveluita riippumatta toimipisteestä. Ammattilaisten näkökulmasta yhtenäinen toimintamalli selkeyttää rooleja ja vastuita, mahdollistaa osaamisen täysipainoisen käytön ja vahvistaa työssä jaksamista. Organisaatiolle kehitystyö luo edellytykset laadun ja vaikuttavuuden järjestelmälliselle seurannalle sekä resurssien tehokkaalle kohdentamiselle. Yhteiskunnallisella tasolla muutos vastaa väestön ikääntymisen ja kasvavien hoitotarpeiden tuomiin haasteisiin, parantaa hoitoon pääsyä ja tukee kustannustehokkaiden sekä vaikuttavien palveluiden tuotantoa. Kokonaisuutena kehitystyö vahvistaa asiakkaiden hoidon laatua, ammattilaisten toimintakykyä ja organisaation valmiuksia vastata tulevaisuuden palvelutarpeisiin.

Pilotin keskeisenä kohderyhmänä olivat avoterveydenhuollon LMEP-hoitajat, joiden toimintaa ja rooleja yhtenäistettiin hyvinvointialueen sisällä. Kohderyhmään kuuluivat myös potilaat, joiden palvelukokemukseen ja hoidon yhdenvertaisuuteen toimintamallilla pyritään vaikuttamaan, sekä hyvinvointialueilla työskentelevät kollegat ja esihenkilöt, joiden näkemykset olivat keskeisiä nykytilan ymmärtämisessä ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa.

Pilotin suunnitteluvaiheessa asiakkaita ei voitu osallistaa suoraan tiukan aikataulun (reilu kolme kuukautta) vuoksi. Asiakasymmärrystä kerättiin siksi ensisijaisesti henkilöstön kautta. Hyvinvointialueiden ammattilaisille toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin heidän tietoaan LMEP-hoitajien rooleista, palvelutarpeista sekä roolien selkeyttämisen hyödyistä. Kyselyn avulla saatiin laaja ja vertailukelpoinen kuva nykytilasta sekä niistä kipupisteistä, jotka vaikuttavat palvelun sujuvuuteen, saatavuuteen ja potilaskokemukseen.

Saatua tietoa täydennettiin keskusteluilla LMEP-hoitajien ja esihenkilöiden kanssa. Näissä syvennettiin ymmärrystä tehtävistä, osaamistarpeista ja arjen työnjaosta. Yhdessä nämä tiedonkeruumenetelmät loivat selkeän pohjan toimintamallin kehittämiselle.

Pilotissa luodun yhtenäisen toimintamallin keskeinen tavoite oli parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja palvelun saatavuutta koko alueella. Tavoitteena oli varmistaa, että potilaat saavat samanlaista palvelua riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta he asioivat. Yhtenäiset ohjeet ja selkeä työnjako luovat tasalaatuista palvelua, tukevat potilasturvallisuutta ja vahvistavat sujuvaa hoitopolkua.

Tätä tavoitetta kuvaa johdon linjaus, jota hyödynnettiin pilotissa ohjaavana periaatteena:

“Jotta pystymme saavuttamaan todellista terveyshyötyä ja parantamaan asiakkaiden arkea, tarvitsemme selkeää moniammatillista yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä siitä, kuka tekee mitäkin ja milloin. On tärkeää määritellä kunkin ammattilaisen rooli ja vastuut sekä varmistaa, että hoitopolku etenee yhdenmukaisesti ja sujuvasti riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta asiakas asioi.” - Omatiimiposti - Suvi Vainiomäki

Streregiakuva
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pilotin tavoitteena on luoda alueellisesti yhtenäinen LMEP-hoitajien toimintamalli, joka selkeyttää työnkuvaa, rooleja ja vastuita, vahvistaa ammatillista osaamista ja tukee moniammatillista yhteistyötä. Toimintamalli on suunnattu koko alueen LMEP-hoitajille, ja se otetaan käyttöön porrastetusti alkuvuodesta 2026 alkaen. Käyttöönotto toteutetaan joustavasti huomioiden toimipisteiden väliset erot ja paikalliset toimintaympäristöt.

Toimintamallissa on rajattu ja kuvattu ne potilasryhmät, jotka jatkossa ohjautuvat LMEP-hoitajien vastaanotoille, mikä selkeyttää hoidon tarpeen arvioinnissa tehtävää potilasohjautuvuutta, työnjakoa ja hoitopolkuja koko alueella. Pitkäaikaissairaiden hoitoa tukevat yhdessä määräaikaistyöryhmän kanssa laaditut sairauskortit, jotka otetaan käyttöön osana LMEP-hoitajien vastaanottotyötä.

Lisäksi alueelle otetaan käyttöön yhteinen tilastointiohje, jonka avulla LMEP-hoitajien toimintaa ja hoidon ohjautuvuutta voidaan seurata ja arvioida yhdenmukaisesti. Osana toimintamallia on laadittu myös yhteinen esitietokaavake pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoon. Potilas täyttää esitietokaavakkeen ennen vastaanotolle tuloa toimipisteessä tai Varha-sovelluksessa. Esitietokaavakkeen tavoitteena on tukea potilasta oman terveydentilansa ja hoidon tarpeidensa pohtimisessa sekä mahdollistaa vastaanotolla keskittyminen potilaan yksilöllisiin tarpeisiin kokonaisvaltainen tilanne huomioiden.

Muutoksen myötä LMEP-hoitajien osaamista hyödynnetään entistä enemmän itsenäisissä vastaanotoissa, toimintatavat yhtenäistyvät, työnjako ja konsultoiva yhteistyö lääkäreiden kanssa selkeytyvät, ja hoidon saatavuus, jatkuvuus sekä tasalaatuisuus paranevat. Samalla resurssien käyttö tehostuu, lääkärien kuormitus vähenee, asiakaslähtöisyys vahvistuu ja LMEP-hoitajien ammatillinen osaaminen ylläpidetään ja kehittyy.

Esitietokaavake
Sairauskortti astma ja copd
Esimerkkikuva yhdestä määräaikaistyöryhmän kanssa luodusta sairauskortista. Sairauskortteja luotiin lisäksi liittyen kardiovaskulaarisairauksiin, dm2 ja sydämen vajaatoiminta sekä lisäksi tehtiin sairauskortti liittyen riskitekijöihin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutoksen vaikuttavuutta tullaan seuraamaan pilotin käynnistyttyä säännöllisesti arviointikysymysten, indikaattoreiden ja seurantamenetelmien avulla. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, selkiytyvätkö LMEP-hoitajien roolit, paraneeko hoidon jatkuvuus, vahvistuuko moniammatillinen yhteistyö sekä hyödynnetäänkö ammattilaisten osaamista aiempaa tarkoituksenmukaisemmin.

Toimintamallin käyttöönottoa arvioidaan säännöllisesti seuraamalla käyttöastetta, eli sitä, kuinka suuri osuus LMEP-käynneistä toteutuu uuden toimintamallin mukaisesti eli ohjautuvatko potilaat hoitoon aiempaa tarkoituksenmukaisemmin ja oikealle ammattilaiselle.

Roolien selkiytymistä voidaan arvioida henkilöstökyselyllä hyödyntäen väittämää ”roolini on selkeä”, jonka vastausten keskiarvo toimii konkreettisena indikaattorina. Arviointia täydentävät palautekeskustelut, joiden avulla saadaan syvempää ymmärrystä henkilöstön kokemuksista ja mahdollisista kehittämistarpeista. Lisäksi voidaan toistaa kollegoille suunnattu kysely, mistä nähdään onko LMEP-hoitajien työnkuva paremmin tiedossa kuin pilotin alussa. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

LMEP-hoitajien toimintamallin käyttöönotto perustuu vaiheittaiseen valmisteluun, johdon tukeen ja yhteiseen ymmärrykseen siitä, miten hoitajien osaamista hyödynnetään vastaanottopalveluissa. Tavoitteena on, että malli juurtuu osaksi palveluprosesseja koko alueella alkuvuodesta 2026 lähtien.

Ennen varsinaista käyttöönottoa toimintamallia viimeisteltiin johtoryhmän palautteen pohjalta. Malli käytiin läpi vielä erikseen hallintoylihoitajan ja sote-aluepäälliköiden kanssa. Yhteinen tilastointiohje otettiin käyttöön joulukuussa. Potilaan ohjautumista kuvaava IMS-kaavio päivitettiin vastaamaan uutta toimintamallia, ja kaikki ohjeet varmistettiin helposti löydettäviksi (ohjeistaja ja IMS).

Seuraavaksi valmisteltiin käyttöönotto yksiköissä. Varsinainen käyttöönotto tapahtuu koko alueella porrastetusti alkuvuodesta 2026. Tätä edeltää yhteinen Teams-tilaisuus, jossa esitellään toimintamallin periaatteet, käytännön soveltaminen ja vaikutukset työhön. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskustelulle ja yhteisen näkemyksen muodostamiselle, mikä on keskeistä mallin yhdenmukaiselle käyttöönotolle.

Käyttöönoton jälkeen LMEP-hoitajia tuetaan mallin omaksumisessa. Pilotin kehittäjä toimii alkuvaiheen tukihenkilönä ja ohjaa hoitajia mallin käytännön soveltamisessa, ja Teams-kanava toimii matalan kynnyksen tukiväylänä. Koska toimintamalli sisältää laajavastuisen tehtävänkuvan, siihen liittyvä lisäkoulutustarve on tiedostettu ja koulutuksia ollaan ajteltu järjestettävän pääosin organisaation omana toimintana. Vaikka varsinaisen käyttöönoton ei edellytetä erillistä rahoitusta, koulutusten järjestäminen ja alkuvaiheen tuki vaativat henkilöstöresursseja ja työaikaa.

Mallin toimivuutta tullaan seuraamaan jatkossa säännöllisesti palautteen avulla, joka voidaan kerätä esimerkiksi Teams-kanavan, kyselyiden, esihenkilökeskustelujen ja arviointipalaverien kautta. Palautteen perusteella tehdään tarvittavia tarkennuksia ja korjauksia, jotta toimintamalli vakiintuu pysyväksi käytännöksi ja osa arjen palveluprosesseja.

Käyttöönoton ja juurruttamisen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja. Perehdytykseen, koulutuksiin ja yhteisiin tilaisuuksiin varataan aikaa, ja henkilöstö, esihenkilöt, tukihenkilöt, lääkärit ja hallinnollinen johto osallistuvat prosessiin aktiivisesti. On myös varmistettava tarvittava osaaminen, kuten kliininen osaaminen, lääkkeenmääräämisen taidot, yhtenäiset toimintatavat ja muutosjohtamisen osaaminen. Viestintä ja järjestelmät, kuten Teams-kanava, organisaation ohjeistus ja järjestelmäkäyttöoikeudet, tukevat mallin toteuttamista. Taloudellisia resursseja ei varsinaisesti tarvita, sillä käyttöönotto tapahtuu pääosin henkilöstön työaikana.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin perusideana on yhdenmukaistaa LMEP-hoitajien työ ja vahvistaa heidän osaamisensa tarkoituksenmukaista hyödyntämistä koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Alkuselvityksissä havaittiin, että LMEP-hoitajien tehtävänkuvat, työnjako ja ohjautumiskäytännöt vaihtelivat yksiköittäin, mikä heikensi hoidon jatkuvuutta ja lisäsi epäselvyyksiä potilaiden ohjautumisessa. Uuden toimintamallin tavoitteena on ratkaista nämä epäkohdat luomalla selkeä ja koko alueella yhdenmukainen tapa ohjata potilaita LMEP-hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille.

Toimintamalli määrittelee tarkasti ne potilasryhmät, jotka hyötyvät LMEP-hoitajan osaamisesta sekä tilanteet, joissa potilaan tulee ohjautua lääkärin arvioon. Malli kattaa sekä kiireettömät että kiireelliset potilaat ja kuvaa heidän hoitopolkunsa aina yhteydenotosta jatkohoidon suunnitteluun. Tavoitteena on varmistaa, että potilas saa oikeanlaista hoitoa oikea-aikaisesti riippumatta toimipisteestä tai kunnasta ja hoidon jatkuvuus toteutuu mahdollisimman sujuvasti.

Toimintamalli pohjautuu LMEP-hoitajien kokonaisvaltaisen osaamisen hyödyntämiseen, kuten kliiniseen tutkimiseen, ohjaukseen ja tarvittaessa lääkkeen määräämiseen. Lisäksi se huomioi tehtävänkuvien tarkennukset, osaamisen kehittämisen, lupakäytännöt ja niiden hallinnan, jotta työ on turvallista ja yhdenmukaista. Malli toimii myös perustana etävastaanottojen laajentamiselle tulevaisuudessa, sillä sen avulla voidaan tunnistaa potilasryhmät, jotka soveltuvat etäpalveluihin heti asetuksen muutoksen mahdollistettua puhelin- ja etälääkemääräykset.

Kokonaisuudessaan toimintamalli edistää tasalaatuisten palvelujen toteuttamista, selkeyttää moniammatillista työnjakoa, tukee resurssien tehokasta kohdentamista ja luo perustan jatkuvalle kehittämiselle. Yhtenäiset tilastointi- ja kirjaamiskäytännöt, Teams-verkoston luominen sekä suunnitelma säännöllisestä koulutuksesta varmistavat, että toimintamalli tukee sekä työntekijöiden osaamista että asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa koko alueella.

Potaan kulku prosessissa

Toimintamallin aikaansaama muutos

Työtehtävien sisällön, pelisääntöjen ja toimivaltuuksien määrittelyllä pyritään selkeyttämään LMEP-hoitajien roolia – ei ainoastaan heidän itsensä, vaan myös muiden ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmasta. Ammatillinen kehittyminen on jatkuva prosessi, jossa yhtenäiset kirjaamispohjat ja osaamisen vahvistaminen tukevat yhdenvertaista ja laadukasta palvelua. 

Koska toimintamalli otetaan käyttöön vasta alkuvuodesta 2026, sen käytännön toimivuudesta ei tässä vaiheessa voida vielä tehdä arvioita. Toimintamallin vaikutukset ja käytännön hioutuminen selviävät ajan myötä, kun LMEP-hoitajan rooli vakiintuu osaksi vastaanottopalveluja. Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista yhteistyötä sekä edistää hoidon laatua ja jatkuvuutta, ja mahdolliset odottamattomat tai yllättävät muutokset voidaan tunnistaa ja käsitellä käyttöönoton jälkeen.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeää perehdytystä, riittävää kliinistä osaamista ja ajantasaisia lääkkeenmääräämisen lupia. On tärkeää, että yksikössä on yhteinen ymmärrys LMEP-hoitajan roolista, vastuista ja työnjaosta lääkärin kanssa. Esihenkilöiden tuki sekä sujuva moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä, jotta toimintamalli juurtuu osaksi arjen työtä.

Toimintamalli on sovellettavissa erilaisiin toimipisteisiin ja toimintaympäristöihin. Käyttöönotossa kannattaa huomioida yksikön resurssit, potilasvolyymit ja mahdolliset paikalliset erityispiirteet. Yhtenäisen rakenteen — potilasryhmien määrittelyn, ajanvarausohjeiden sekä kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen — tulee kuitenkin säilyä kaikissa yksiköissä, jotta toimintaa voidaan seurata ja kehittää vertailukelpoisesti.

Onnistumista tukee selkeä potilasohjaus. Yhtenäiset ohjeet auttavat ohjaamaan potilaat oikealle ammattilaiselle oikea-aikaisesti ja varmistavat, että LMEP-hoitajan osaaminen kohdistuu niille potilasryhmille, jotka hyötyvät siitä eniten.

Toimintamallin materiaalien tulee olla helposti löydettävissä, jotta niihin voidaan palata tarvittaessa. Pelkkä materiaalien saatavuus ei kuitenkaan riitä: mallin sisältö vakiintuu parhaiten, kun sitä kerrataan säännöllisesti ja muistutetaan aktiivisesti osaksi arjen työtä.

Mahdollisia sudenkuoppia ovat epäselvät konsultaatiorakenteet, puutteellinen perehdytys, tilastointikäytäntöjen ohittaminen sekä tiedonkulun katkeaminen yksiköiden välillä. Niitä voidaan ehkäistä varmistamalla selkeät ohjeet, riittävä koulutus, toimiva viestintä ja tiivis yhteistyö ammattilaisten välillä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Varsinais-Suomen hyvinvointialue, avoterveydenhuollon yksiköt
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)