LMEP-hoitajille ohjautumisen ja toiminnan alueellinen yhtenäistäminen osana omatiimimallia | Varsinais-Suomen HVA
LMEP-hoitajille ohjautumisen ja toiminnan alueellinen yhtenäistäminen osana omatiimimallia | Varsinais-Suomen HVA
Tavoitteena on luoda Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle yhtenäinen LMEP-hoitajien toimintamalli, joka vahvistaa hoidon jatkuvuutta, yhdenmukaistaa toimintaa ja mahdollistaa LMEP-hoitajien osaamisen laajan hyödyntämisen avoterveydenhuollossa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on luoda Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle yhtenäinen LMEP-hoitajien toimintamalli, joka vahvistaa hoidon jatkuvuutta, yhdenmukaistaa toimintaa ja mahdollistaa LMEP-hoitajien osaamisen laajan hyödyntämisen avoterveydenhuollossa.
Toimintamallin perusideana on yhdenmukaistaa LMEP-hoitajien työ ja vahvistaa heidän osaamisensa tarkoituksenmukaista hyödyntämistä koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Alkuselvityksissä havaittiin, että LMEP-hoitajien tehtävänkuvat, työnjako ja ohjautumiskäytännöt vaihtelivat yksiköittäin, mikä heikensi hoidon jatkuvuutta ja lisäsi epäselvyyksiä potilaiden ohjautumisessa. Uuden toimintamallin tavoitteena on ratkaista nämä epäkohdat luomalla selkeä ja koko alueella yhdenmukainen tapa ohjata potilaita LMEP-hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille.
Toimintamalli määrittelee tarkasti ne potilasryhmät, jotka hyötyvät LMEP-hoitajan osaamisesta, sekä tilanteet, joissa potilaan tulee ohjautua lääkärin arvioon. Malli kattaa sekä kiireettömät että kiireelliset potilaat ja kuvaa heidän hoitopolkunsa aina yhteydenotosta jatkohoidon suunnitteluun. Tavoitteena on varmistaa, että potilas saa oikeanlaista hoitoa oikea-aikaisesti riippumatta toimipisteestä tai kunnasta, ja että hoidon jatkuvuus toteutuu mahdollisimman sujuvasti.
Toimintamalli pohjautuu LMEP-hoitajien kokonaisvaltaisen osaamisen hyödyntämiseen, kuten kliiniseen tutkimiseen, ohjaukseen ja tarvittaessa lääkkeen määräämiseen. Lisäksi se huomioi tehtävänkuvien tarkennukset, osaamisen kehittämisen, lupakäytännöt ja niiden hallinnan, jotta työ on turvallista ja yhdenmukaista. Malli toimii myös perustana etävastaanottojen laajentamiselle tulevaisuudessa, sillä sen avulla voidaan tunnistaa potilasryhmät, jotka soveltuvat etäpalveluihin heti asetuksen muutoksen mahdollistettua puhelin- ja etälääkemääräykset.
Kokonaisuudessaan toimintamalli edistää tasalaatuisten palvelujen toteuttamista, selkeyttää moniammatillista työnjakoa, tukee resurssien tehokasta kohdentamista ja luo perustan jatkuvalle kehittämiselle. Yhtenäiset tilastointi- ja kirjaamiskäytännöt, Teams-verkoston luominen sekä suunnitelma säännöllisestä koulutuksesta varmistavat, että toimintamalli tukee sekä työntekijöiden osaamista että asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa koko alueella.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue järjestää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut noin 495 000 asukkaalle. Alueella työskentelee noin 24 000 ammattilaista, ja sen erityispiirteitä ovat kaksikielisyys, yliopistollisuus ja moninainen kuntarakenne, jossa on 27 kuntaa.
Hyvinvointialueemme olemassaolon tarkoitus eli missio on kiteytetty virkkeeseen Turvaamme, parannamme, pelastamme – hyvinvointia yhdessä, joka päivä.
Hyvinvointialueen visiona on tulevina vuosina olla ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama yliopistollinen hyvinvointialue. Turvaamme yhdessä kumppaniemme kanssa terveyttä ja hyvinvointia kaikille varsinaissuomalaisille, kaksikielisesti.
Pilotissa kehitettiin avoterveydenhuollon LMEP-hoitajille yhtenäinen toimintamalli. Toimintaympäristö on monimuotoinen ja kehittyy jatkuvasti. Seuraavat tekijät vaikuttavat sekä nykyiseen toimintaan että tulevaisuuden kehittämistarpeisiin::
- Poliittiset tekijät: Aluehallinnon ja valtion linjaukset terveyspalveluista, resurssien kohdentamisesta sekä päätökset työnjaosta ja etäpalveluiden kehittämisestä ohjaavat toimintamallien toteutusta.
- Yhteiskunnalliset tekijät: Väestön ikääntyminen, kasvavat hoitotarpeet ja kansalaisten odotukset palveluiden saatavuudesta ja laadusta luovat paineita kehittää uusia toimintatapoja.
- Lainsäädännölliset tekijät: Säädökset, kuten lääkkeenmääräämisoikeus, tietosuoja ja potilasturvallisuus, määrittävät hoitajien tehtäviä ja vaatimuksia osaamiselle.
- Taloudelliset tekijät: Budjetit ja rahoitusmallit vaikuttavat resurssien määrään, henkilöstön saatavuuteen ja kehittämishankkeiden toteutukseen.
- Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät: Organisaatiokulttuuri, ammattilaisten sitoutuminen uusiin toimintamalleihin, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja kaksikielisen palvelun tarpeet muokkaavat toimintaympäristöä.
- Ympäristötekijät: Kestävä resurssien käyttö sekä fyysisten ja digitaalisten työympäristöjen järjestäminen tukevat toimintamallin toteutumista ja mahdollistavat LMEP-hoitajien osaamisen laajan hyödyntämisen.
Pilotin keskeisenä kohderyhmänä olivat avoterveydenhuollon LMEP-hoitajat, joiden toimintaa ja rooleja yhtenäistettiin hyvinvointialueen sisällä. Kohderyhmään kuuluivat myös potilaat, joiden palvelukokemukseen ja hoidon yhdenvertaisuuteen toimintamallilla pyritään vaikuttamaan, sekä hyvinvointialueilla työskentelevät kollegat ja esihenkilöt, joiden näkemykset olivat keskeisiä nykytilan ymmärtämisessä ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa.
Pilotin suunnitteluvaiheessa asiakkaita ei voitu osallistaa suoraan tiukan aikataulun (reilu kolme kuukautta) vuoksi. Asiakasymmärrystä kerättiin siksi ensisijaisesti henkilöstön kautta. Hyvinvointialueiden ammattilaisille toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin heidän tietoaan LMEP-hoitajien rooleista, palvelutarpeista sekä roolien selkeyttämisen hyödyistä. Kyselyn avulla saatiin laaja ja vertailukelpoinen kuva nykytilasta sekä niistä kipupisteistä, jotka vaikuttavat palvelun sujuvuuteen, saatavuuteen ja potilaskokemukseen.
Saatua tietoa täydennettiin keskusteluilla LMEP-hoitajien ja esihenkilöiden kanssa. Näissä syvennettiin ymmärrystä tehtävistä, osaamistarpeista ja arjen työnjaosta. Yhdessä nämä tiedonkeruumenetelmät loivat selkeän pohjan toimintamallin kehittämiselle.
Pilotissa luodun yhtenäisen toimintamallin keskeinen tavoite oli parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja palvelun saatavuutta koko alueella. Tavoitteena oli varmistaa, että potilaat saavat samanlaista palvelua riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta he asioivat. Yhtenäiset ohjeet ja selkeä työnjako luovat tasalaatuista palvelua, tukevat potilasturvallisuutta ja vahvistavat sujuvaa hoitopolkua.
Tätä tavoitetta kuvaa johdon linjaus, jota hyödynnettiin pilotissa ohjaavana periaatteena:
“Jotta pystymme saavuttamaan todellista terveyshyötyä ja parantamaan asiakkaiden arkea, tarvitsemme selkeää moniammatillista yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä siitä, kuka tekee mitäkin ja milloin. On tärkeää määritellä kunkin ammattilaisen rooli ja vastuut sekä varmistaa, että hoitopolku etenee yhdenmukaisesti ja sujuvasti riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta asiakas asioi.” - Omatiimiposti - Suvi Vainiomäki
LMEP-hoitajien toimintamallin käyttöönotto perustuu vaiheittaiseen valmisteluun, johdon tukeen ja yhteiseen ymmärrykseen siitä, miten hoitajien osaamista hyödynnetään vastaanottopalveluissa. Tavoitteena on, että malli juurtuu osaksi palveluprosesseja koko alueella tammikuusta 2026 lähtien.
Ennen varsinaista käyttöönottoa toimintamallia viimeisteltiin johtoryhmän palautteen pohjalta. Malli käytiin läpi vielä erikseen hallinnollisen ylihoitajan ja sote-aluepäälliköiden kanssa. Yhteinen tilastointiohje otettiin käyttöön joulukuussa. Potilaan ohjautumista kuvaava IMS-kaavio päivitettiin vastaamaan uutta toimintamallia, ja kaikki ohjeet varmistettiin helposti löydettäviksi (ohjeistaja ja IMS).
Seuraavaksi valmisteltiin käyttöönotto yksiköissä. Varsinainen käyttöönotto tapahtuu koko alueella yhtäaikaisesti tammikuussa 2026. Tätä edeltää yhteinen Teams-tilaisuus 21.1., jossa esitellään toimintamallin periaatteet, käytännön soveltaminen ja vaikutukset työhön. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskustelulle ja yhteisen näkemyksen muodostamiselle, mikä on keskeistä mallin yhdenmukaiselle käyttöönotolle.
Käyttöönoton jälkeen LMEP-hoitajia tuetaan mallin omaksumisessa. Pilotin kehittäjä toimii alkuvaiheen tukihenkilönä ja ohjaa hoitajia mallin käytännön soveltamisessa, ja Teams-kanava toimii matalan kynnyksen tukiväylänä. Koska toimintamalli sisältää laajavastuisen tehtävänkuvan, siihen liittyvä lisäkoulutustarve on tiedostettu ja koulutuksia ollaan ajteltu järjestettävän pääosin organisaation omana toimintana. Vaikka varsinaisen käyttöönoton ei edellytetä erillistä rahoitusta, koulutusten järjestäminen ja alkuvaiheen tuki vaativat henkilöstöresursseja ja työaikaa.
Mallin toimivuutta tullaan seuraamaan jatkossa säännöllisesti palautteen avulla, joka voidaan kerätä esimerkiksi Teams-kanavan, kyselyiden, esihenkilökeskustelujen ja arviointipalaverien kautta. Palautteen perusteella tehdään tarvittavia tarkennuksia ja korjauksia, jotta toimintamalli vakiintuu pysyväksi käytännöksi ja osa arjen palveluprosesseja.
Käyttöönoton ja juurruttamisen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja. Perehdytykseen, koulutuksiin ja yhteisiin tilaisuuksiin varataan aikaa, ja henkilöstö, esihenkilöt, tukihenkilöt, lääkärit ja hallinnollinen johto osallistuvat prosessiin aktiivisesti. On myös varmistettava tarvittava osaaminen, kuten kliininen osaaminen, lääkkeenmääräämisen taidot, yhtenäiset toimintatavat ja muutosjohtamisen osaaminen. Viestintä ja järjestelmät, kuten Teams-kanava, organisaation ohjeistus ja järjestelmäkäyttöoikeudet, tukevat mallin toteuttamista. Taloudellisia resursseja ei varsinaisesti tarvita, sillä käyttöönotto tapahtuu pääosin henkilöstön työaikana.
Työtehtävien sisällön, pelisääntöjen ja toimivaltuuksien määrittelyllä pyritään selkeyttämään LMEP-hoitajien roolia – ei ainoastaan heidän itsensä, vaan myös muiden ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmasta. Ammatillinen kehittyminen on jatkuva prosessi, jossa yhtenäiset kirjaamispohjat ja osaamisen vahvistaminen tukevat yhdenvertaista ja laadukasta palvelua.
Koska toimintamalli otetaan käyttöön vasta tammikuussa 2026, sen käytännön toimivuudesta ei tässä vaiheessa voida vielä tehdä arvioita. Toimintamallin vaikutukset ja käytännön hioutuminen selviävät ajan myötä, kun LMEP-hoitajan rooli vakiintuu osaksi vastaanottopalveluja. Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista yhteistyötä sekä edistää hoidon laatua ja jatkuvuutta, ja mahdolliset odottamattomat tai yllättävät muutokset voidaan tunnistaa ja käsitellä käyttöönoton jälkeen.
Kansikuva
