Lempeä mieli -ryhmätoimintamalli
Lempeä mieli -ryhmässä tarkastellaan myönteisen elämänasenteen, itsemyötätunnon, omien elämäntaitojen ja ympäristön tuen merkitystä hyvinvoinnille. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa osallistujien mielen hyvinvointia ja resilienssiä.
Toimintamallin nimi
Lempeä mieli -ryhmässä tarkastellaan myönteisen elämänasenteen, itsemyötätunnon, omien elämäntaitojen ja ympäristön tuen merkitystä hyvinvoinnille. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa osallistujien mielen hyvinvointia ja resilienssiä.
Lempeä mieli -ryhmätoimintamalli
Lempeä mieli -toimintamalli on matalan kynnyksen konkreettinen ja ja helposti käyttöönotettava ryhmämuotoinen interventio. Sen tavoitteena on lievittää ikääntyneiden, muistisairautta sairastavien henkilöiden ja omaishoitajien elämänmuutosten ja arjen haasteiden aiheuttamaa kuormitusta. Lisäksi pyritään vahvistamaan mielen hyvinvointia, resilienssiä ja jaksamista arjessa.
Positiivinen mielenterveys on olennainen osa toimintakykyä, ja sen on todettu tukevan paitsi psyykkistä myös fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lempeä mieli -ryhmätoiminnassa keskiössä ovat osallistujien ongelmanratkaisutaitojen, avun pyytämisen ja vastaanottamisen taitojen, itsemyötätunnon sekä myönteisen asenteen ja toiveikkuuden vahvistaminen. Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, keskustelujen ja tehtävien avulla, ja opittua tuetaan kotitehtävillä.
Malli pohjautuu tutkimusnäyttöön ja on toteutettavissa niin julkisella sektorilla ammattilaisten ohjaamana kuin järjestölähtöisesti vapaaehtoisohjaajien toteuttamana.
Lempeä mieli -ryhmäintervention materiaali löytyy digitaalisesta URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilta ja se julkaistaan keväällä 2026.
Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy. Vuoden 2023 lopulla 65 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien osuus väestöstä oli 27 prosenttia. Luku on suurempi kuin saman ikäryhmän osuus koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämän ikäryhmän osuus maakunnassa on kasvamassa, ja vuoden 2033 lopulla osuuden ennustetaan olevan 29,9 prosenttia. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).
Ikä on muistisairauksien suuri riskitekijä. Muistisairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnallisesti verrattuna kohtuullisen korkeaa (Roitto ym. 2024) ja vuonna 2024 arvioitiin, että Etelä-Pohjanmaalla diagnosoidaan vuosittain noin 1 000 uutta muistisairautta (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry).
Muistisairauksien yleistyessä kasvaa myös hoidon ja hoivan tarve. Muistisairaus koskettaa myös läheisiä ja muistisairaudet ovat omaishoidolle yleisin syy. Omaishoitajista yhä useampi on itsekin iäkäs ja erityisen suuri riki uupumiseen on iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla (Omaishoito ja perhehoito, THL 2025). Etelä-Pohjanmaalla Sotkanetin tietojen mukaan omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä 65 vuotta täyttäneitä hoitajia vuoden 2024 aikana oli yhteensä 1497. Ilman sopimusta läheisiään hoitavien lienee merkittävästi suurempi.
Ikääntyneiden ihmisten heikkoon elämänlaatuun ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten terveys- ja uniongelmat, yksinäisyys, sosiaalisten verkostojen puuttuminen sekä vaikeudet saada tarvittavaa apua (Kaskela ym. 2016).
Hyvä mielenterveys on keskeinen osa toimintakykyä ja sen on todettu tukevan paitsi psyykkistä, myös fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Positiivisen mielenterveyden hyötyjä ovat muun muassa terveellisemmät elintavat ja parempi terveyskäyttäytyminen, parempi fyysinen terveys, luottavaisempi ja myönteisempi olo, elämänilo, parempi elämänlaatu sekä paremmat selviytymiskeinot haasteita kohdatessa (Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi, THL 2025).
Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja vahvistaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää ja inhimillisesti kestävää.
Lempeä mieli -ryhmäintervention kohderyhmänä ovat +65-vuotiaat hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneet henkilöt, omaishoitajat ja sekä yleisesti mielen hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneet henkilöt. Ryhmätoiminnasta voivat hyötyä erityisesti henkilöt, jotka kokevat henkistä kuormitusta arjessaan ja ovat kokeneet haasteellisia elämänmuutoksia. Elämänmuutoksia voivat olla esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen, muuttaminen toiseen kotiin, oma tai puolison sairastuminen tai lähimmäisen menehtyminen.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty järjestämällä URHO-infotilaisuuksia eläkeikäisille. Infotilaisuuksissa toiminnallisten menetelmien kautta osallistujat ovat päässeet tutustumaan muun muassa mielen hyvinvoinnin vahvistamisen keinoihin, mikä on tehnyt aiheesta konkreettisen ja helposti lähestyttävän. Tilaisuuksissa on myös ollut mahdollisuus ilmoittautua mukaan Lempeä mieli -ryhmätoimintaan.
Tietoa Lempeä mieli -ryhmätoiminnasta ovat välittäneet myös alueen ikääntyneiden asiakasohjaajat ja muistihoitajat. He ovat kannustaneet ja motivoineet ryhmätoimintaan erityisesti henkilöitä, jotka tarvitsevat henkistä tukea ja joille toiminta voisi tarjota merkittävää hyötyä. Yhteistyö asiakasohjaajien ja muistihoitajien kanssa on tuonut syvempää ymmärrystä kohderyhmän arjesta, voimavaroista ja tuen tarpeista.
Ryhmäintervention konseptia ja teemallisia sisältöjä on muokattu osallistujilta saadun palautteen perusteella hyödyntämällä loppukyselyn tuloksia. Lisäksi työntekijät ovat kirjanneet tapaamiskerroilla esiin nousseita kommentteja ja toiveita ja kehittäneet mallia niiden pohjalta. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että kaikki osallistujat ovat tullet kuulluiksi ja kohdatuiksi.
Lempeä mieli -ryhmäintervention kehittämiseen on osallistunut ikääntyneistä vapaaehtoisista koottu ohjausryhmä ”urholaiset”. "Urholaiset" ovat toimineet kehittämistyössä tärkeänä ikäasiantuntijatahona. Ohjausryhmän tapaamisissa on yhteiskehitetty ryhmätoiminnan sisältöjä, arviointimenetelmiä ja URHO-digisalkkuun vietäviä materiaaleja.
Kohderyhmää on tavoitettu ja asiakasymmärrystä kerrytetty myös muistiyhdistyksen, omaishoitajayhdistysten sekä eläkeläisjärjestöjen kanssa tehdyn yhteistyön kautta.
Osallistujien rekrytointi ja Lempeä mieli -ryhmien perustaminen
Oman mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja positiiviseen mielenterveyteen liittyvät helposti lähestyttävät teemat kiinnostavat kaiken ikäisiä, myös ikääntyneitä, tämä vaikuttaa myönteisesti osallistujien tavoittamisessa.
Lempeä mieli -ryhmätoimintaan osallistujia voidaan tavoittaa muun muassa sosiaalisen median ja lehti-ilmoitusten, infotilaisuuksien sekä yhteistyön kautta esimerkiksi julkisen sektorin ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattilaisten ja järjestötoimijoiden kanssa.
Ryhmätoimintaan otetaan mukaan 5–8 osallistujaa. Ryhmä toimii suljettuna, eli uusia osallistujia ei oteta mukaan toiminnan alettua. Tämä tukee luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin syntymistä sekä osallistujien sitoutumista ryhmään. Toimintaan mukaan lähteneille kerrotaan Lempeä mieli-ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.
Ryhmätoiminta
Ryhmätoiminnassa hyödynnetään toimintamallissa kehitettyä materiaalia ja ryhmien sisällössä käsitellään pääteemoja:
1. Omat voimavarani ja vahvuuteni.
2. Myönteisyys ja näkökulman vaihtamisen taito sekä hyvän huomaaminen.
3. Itsemyötätunto sekä avun pyytäminen ja vastaanottaminen.
4. Irti päästämisen taito sekä toiveikas tulevaan suuntaaminen.
5. Aikaisempien teemojen kertaus sekä yhteisen matkan juhla.
Ryhmässä teemoja käsitellään myönteisellä ja kannustavalla otteella. Toiminta on käytännönläheistä ja osallistavaa, ja siinä hyödynnettävät materiaalit ja harjoitukset lisäävät osallistujien tietämystä sekä tarjoavat konkreettisia keinoja mielen hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistamiseen. Vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemus ovat keskeisiä elementtejä, jotka osaltaan tukevat osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Toimintamallin juurruttaminen
Jatkossa kehitettyä Lempeä mieli -ryhmätoimintaa voidaan viedä käytäntöön esimerkiksi järjestöjen tai julkisen sektorin toimijoiden kautta, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa.
Materiaali
Konkreettisen kehitetyn Lempeä mieli -materiaalin avulla mielen hyvinvointiin ja muutosjoustavuuteen liittyviä aiheita on helppo käydä läpi keskustelemalla ja tekemällä tehtäviä aihe kerrallaan, yhdessä ihmetellen. Aiheiden käsittelyyn jokainen toimija voi itse suunnitella aikataulun.
Kaikki Lempeä mieli -materiaali on saatavilla digitaalisena URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilta ja se julkaistaan keväällä 2026. Vapaaehtoisilla ryhmien ohjaajilla on mahdollisuus saada tukea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiltä.
Ikääntyneet ovat olleet kiinnostuneita mielen hyvinvointinsa sekä resilienssitaitojensa vahvistamisesta ja ryhmätoimintaan on tavoitettu osallistujia hyvin. Lempeä mieli -ryhmätoimintamallin kehittämistyön aikana
- Ryhmiä on toteutettu yhteensä 12 kpl.
- Ryhmiin on osallistunut yhteensä 96 henkilöä 11 eri paikkakunnalla.
- Osallistujista 79 % on ollut naisia, 21 % miehiä.
- Osallistujien keski-ikä on 63–79 vuotta. Yli 80-vuotiaita toimintaan osallistuneita on ollut 24 %.
- Muistisairautta sairastavia osallistuneista on ollut 16 %, omaishoitajia 30 % ja ryhmätoiminnasta muutoin kiinnostuneita 54 %.
Vuonna 2024 hyödynnettiin osassa Lempeä mieli -ryhmiä Positiivisen mielenterveyden mittaria (WEMWBS), ja osassa URHO:n omaan arviointimittaria. Molemmissa kysyttiin kokemusta toiveikkuudesta sekä omista voimavaroista. Tuloksina (n=73):
- Toiveikkuus vahvistuu. Alkutilanteessa itsensä toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen koki 59 %, lopputilanteessa 71 %.
- Voimavarat vahvistuvat. Alkutilanteessa itsensä tarmokkaaksi/energiseksi koki 35 %, lopputilanteessa 44 %.
Keskeisimmät huomiot osallistujien kokemuksista URHO:n omalla arviointimittarilla vuonna 2024 ja 2025 (n=39):
- Omia olemassa olevia vahvuuksia tunnistetaan paremmin. Alkutilanteessa omia voimavarojaan hyvin tunnisti 74 %, lopussa 85 %.
- Avun saaminen helpottuu. Alkutilanteessa oman kykynsä pyytää ja saada apua hyväksi koki 72 %, lopussa 87 %.
- Keinot selvitä vastoinkäymisistä karttuvat. Alussa 67 % kertoi omaavansa keinoja selvitä vastoinkäymisistä, lopputilanteessa 80 %.
- Elämänmyönteisyys voimistuu. Alkutilanteessa elämäänsä myönteisesti suhtautui 85 %, lopputilanteessa 90 %.
- Elämänlaatu kohenee. Alkutilanteessa elämänlaatunsa hyväksi koki 61 %, lopputilanteessa 64 %.
Kaikissa ryhmissä viimeisellä tapaamiskerralla on tehty lisäksi hankkeen oma palautekysely (n=77), jolla on selvitetty muun muassa osallisuuden kokemusta sekä osallistumisen merkitystä. Palautekyselyn mukaan:
- 90 % osallistujista ovat kokeneet ryhmätoimintaan osallistumisella olleen vahvistavia vaikutuksia omaan hyvinvointiin.
- 100 % osallistujista kertoo saaneensa ryhmässä uutta tietoa mielen hyvinvoinnista.
- 90 % osallistujista kertoo saaneensa ryhmässä uusia tuttuja.
- 95 % osallistujista ovat kokeneet tulleensa ryhmässä kuulluksi.
- 94 % osallistujista ovat kokeneet ryhmän omakseen, mikä on vahvistanut osallisuutta.
- 99 % osallistujista kokee, että ryhmään osallistuminen kannatti.
Avoimissa vastauksissa osallistujat ovat nostaneet esiin avoimen keskustelun ja vertaistuen merkityksen, yhteisöllisyyden merkityksen sekä positiivisen ja rennon tunnelman. Lisäksi kommenteissa on mainittu muun muassa uusien näkökulmien saaminen, hyvän mielen ja oivallusten saaminen, arjen piristys, positiivisuus ja virkistys. Avoimissa vastauksissa on toivottu jatkoa ryhmätoimintaan tai uutta ryhmää sekä nostettu esiin ohjaajan ammattimainen ote.
Kansikuva
