URHO (Uni, Resilienssi, Hyvinvointi, Osallisuus) -hanke, eväitä arjessa jaksamiseen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
URHO-hanke (2023–2026) kehittää toimintaa, jolla tuetaan ikääntyneiden, muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistetaan tarjoamalla tietoa ja vertaistukea keskeisiin voimavaroihin eli uneen, resilienssiin (muutosjoustavuuteen) ja aivoterveyteen liittyen. Toiminnan ytimessä on osallisuuden vahvistaminen.
Kokonaisuuden nimi
URHO-hanke (2023–2026) kehittää toimintaa, jolla tuetaan ikääntyneiden, muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistetaan tarjoamalla tietoa ja vertaistukea keskeisiin voimavaroihin eli uneen, resilienssiin (muutosjoustavuuteen) ja aivoterveyteen liittyen. Toiminnan ytimessä on osallisuuden vahvistaminen.
URHO-hankkeen tavoitteena on edistää aivoterveyttä ja vahvistaa iäkkäiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tavoitteena on, että:
- Hankkeen kohderyhmään kuuluvien tieto ja ymmärrys ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä aivoterveyteen vaikuttavista asioista on lisääntynyt ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus on vahvistunut.
- Toimintaan on tavoitettu erityisesti kuormittavassa elämäntilanteessa olevia ikääntyneitä.
- Osallistumismahdollisuuksia on tarjottu monipuolisesti.
- Mukaan on löydetty vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat olleet mukana hankkeen toimintamallien kehittämistyössä.
- Toiminnan keskiössä olevat hankkeen teemoihin (uni, resilienssi, hyvinvointi, osallisuus) pohjautuvat ryhmäinterventiot on kehitetty, pilotoitu ja mallinnettu.
- Ryhmäinterventioiden materiaalit on viety Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n kotisivuilla sijaitsevaan URHO-digisalkkuun ja ovat käytettävissä hankkeen päättymisen jälkeen.
- Ryhmäinterventioista on luotu omat toimintamallit Innokylään ja ne ovat liitettyinä URHO-hankkeen kokonaisuuteen. Toimintamallit ovat hyödynnettävissä jatkokehitykseen hankkeen päättymisen jälkeen.
URHO-hankkeen toiminta-aika on 2023–2026.
- Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, URHO-kehittämishanke
- Hankkeen vapaaehtoistoimijat
Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy. Vuoden 2023 lopulla 65 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien osuus väestöstä oli 27 prosenttia. Luku on suurempi kuin saman ikäryhmän osuus koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämän ikäryhmän osuus maakunnassa on kasvamassa, ja vuoden 2033 lopulla osuuden ennustetaan olevan 29,9 prosenttia. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).
Ikä on muistisairauksien suuri riskitekijä. Muistisairautta sairastavien määrän ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan merkittävästi, peräti 64 prosenttia vuoteen 2040 mennessä (Roitto ym. 2024). Muistisairauksien yleistyessä kasvaa myös hoidon ja hoivan tarve. Muistisairaus koskettaa myös läheisiä ja muistisairaudet ovat omaishoidolle yleisin syy. Omaishoitajista yhä useampi on itsekin iäkäs ja erityisen suuri riski uupumiseen on iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla (THL 2025).
Muistisairauksien riskitekijöitä ovat myös elintavat. Muistisairauksilta suojaavia tekijöitä lisäämällä voidaan pienentää muistisairausriskiä (Muistiliitto). Kansallisessa ikäohjelmassa vuoteen 2030 mainitaan, että elintapaohjauksen kohdistaminen myös muistisairauden riskissä oleville ja muistisairaille henkilöille on tärkeä ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävä toimenpide. Tämän lisäksi Ikäohjelmassa painotetaan iäkkäiden toimintakyvyn kasvuun ja ikäihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät toimet (Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030).
Vahvistamalla iäkkäiden, omaishoitajien ja muistisairauden alkuvaiheessa olevien henkilöiden suojatekijöitä vahvistetaan samalla heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja pärjäävyyttään.
URHO-hankeen päämääränä on tarjota inhimillisesti kestäviä ratkaisuja iäkkäiden kotona pärjäämiseen. Tavoitteena on tukea muun muassa kuormittavassa elämäntilanteessa olevia ikäihmisiä ja vahvistaa heidän elämänlaatuaan, hyvinvointiaan ja arjessa jaksamistaan.
URHO-hankkeessa erilaisten tapahtumien ja tempausten sekä ryhmäinterventioiden kautta välitetään tietoa uneen, mielen hyvinvointiin ja muutosjoustavuuteen sekä aivoterveellisiin elintapoihin liittyen.
Toimintaa kehitetään yhdessä osallistujien, vapaaehtoistoimijoiden sekä ikäasiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän, "urholaisten", kanssa.
Hankkeessa kehitetään hankkeen teemoihin liittyviä ryhmäinterventiotoimintamalleja, joilla:
- Parannetaan osallistujien unen laatua ja vähennetään univaikeuksia tarjoamalla tietoa ja tukea mm. uneen, unihaasteisiin ja palautumiseen liittyen.
- Vahvistetaan osallistujien mielen hyvinvointia sekä edistetään resilienssiä tukevien keinojen käyttöönottoa tarjoamalla tietoa ja tukea mm. toiveikkaaseen ja myönteiseen elämänasenteeseen, omien elämäntaitojen ja voimavarojen tunnistamiseen sekä ympäristöltä saatavaan apuun ja tukeen liittyen.
- Lisätään osallistujien tietoisuutta aivoterveyden keskeisistä tekijöistä tarjoamalla tietoa ja tukea mm. terveelliseen ravitsemukseen ja liikkumiseen, lepoon ja palautumiseen sekä aivojen askarrutukseen liittyen.
Lisäksi kaikissa ryhmäinterventioissa vahvistetaan osallistujien sosiaalista hyvinvointia kiinnittämällä erityistä huomiota yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja turvallisen tilan periaatteisiin.
Hankkeessa on tavoitettu hyvin kohderyhmää sekä tapahtumien että ryhmätoiminnan kautta.
Hankkeessa kehitetyistä eriteemaisista ryhmäinterventioista on kehitetty materiaalipaketit. Kehitettyjä materiaalipaketteja on testattu vapaaehtoistoimijoilla, jotka ovat ohjanneet joko yksin tai työpareina eriteemaisia ryhmäinterventioita ja antaneet palautetta kokemuksistaan. Materiaalipakettien toimivuudesta on palautetta antanut myös hankkeen maakunnan alueella asuvista ikääntyneistä koostuva ohjausryhmä "urholaiset".
Saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta materiaalipaketit on muokattu Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilla julkaistavaan URHO-digisalkkuun ja ovat siellä hyvin saatavilla.
Hankekokonaisuus ja ryhmäinterventioiden toimintamallit on kuvattu Innokylään.
Tietoa hankkeen teemoista ja toimintamalleista on levitetty yhteistyökumppaneiden kautta.
Ryhmätoimintoihin osallistuneiden osallisuuden kokemus on vahvistunut. Lisäksi ryhmätoiminnan teemasta riippuen:
- Unen, nukkumisen ja levon aivovaikutusten merkitysten ymmärrys on lisääntynyt ja univaikeudet ovat vähentyneet.
- Resilienssiä tukevien keinojen käyttöönotto on vahvistunut ja mielen hyvinvointi kohentunut.
- Hyvinvointi ja tietoisuus aivoterveyden keskeisistä tekijöistä ovat vahvistuneet.
URHO-hankkeessa eriteemaisia ryhmäinterventioita on kehitetty uneen, resilienssiin ja hyvinvointiin liittyen. Ryhmäinterventiot perustuvat tutkittuun tietoon ja niiden kehittämisessä on hyödynnetty jo olemassa olevia materiaaleja (mm. Uniliitto ry, Ikäinstituutti, Mieli ry, Finger-toimintamalli, Muisti mukana menossa -hanke).
Kehitettyjä ryhmäinterventioita on kolme:
1. UNI: Eväitä hyvään uneen -ryhmätoiminta
Ryhmässä käsitellään unen merkitystä aivoterveydelle ja hyvinvoinnille, tarkastellaan omia unitottumuksia sekä opitaan keinoja laadukkaan unen edistämiseen ja palautumisen tukemiseen.
2. RESILIENSSI: Lempeä mieli -ryhmätoiminta
Ryhmässä käsitellään myönteisen elämänasenteen, itsemyötätunnon ja ympäristön tuen merkitystä hyvinvoinnille sekä tunnistetaan omia voimavaroja ja vahvuuksia.
3. HYVINVOINTI: Voi hyvin -ryhmätoiminta
Ryhmässä saadaan tietoa terveellisen ravitsemuksen sekä fyysisen ja sosiaalisen aktiivisuuden, palautumisen ja aivojumpan vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin.
Kaikissa ryhmissä
• Tapaamiset kahden viikon välein.
• Tapaamisia yhteensä viisi kertaa.
• Ryhmäkoko on rajattu, 5–8 osallistujaa ja ryhmät kokoontuvat ns. suljettuina ryhminä.
• Ryhmätapaamisten teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, tehtävien ja keskustelujen sekä kotitehtävien kautta. Yhdessä tekeminen ja jakaminen ovat toiminnan ydintä.
• Toiminnan ytimessä on osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen.
Ryhmiä on järjestetty 12 paikkakunnalla yhteensä 26 interventiota. Osallistujia niissä on ollut yhteensä 193 henkilöä.
Ryhmäinterventioiden kehittämisessä merkittävä osuus on tehty yhdessä ryhmiin osallistuneiden kanssa. Toimintaa on hiottu osallistujilta saadun palautteen pohjalta mm. ryhmätapaamisen kestoon, tapaamisten tiheyteen ja materiaalien toimivuuteen liittyen.
URHO-hankkeessa on alkuvaiheesta saakka toiminut kokemusasiantuntijuuteen perustuva, maakunnan alueella asuvista ikääntyneistä koostuva ohjausryhmä "urholaiset". "Urholaiset" ovat kommentoineet ja antaneet kehittämisehdotuksia liittyen hankkeen koko toimintaan, ryhmäinterventioiden toimivuuteen sekä niihin kehitettyjen materiaalipakettien sisältöihin.
Ryhmäinterventioiden materiaaleja on viimeistelty myös vapaaehtoisohjaajilta saadun palautteen pohjalta.
URHO-hankkeen ryhmäinterventioiden vaikutuksia on arvioitu alku- ja loppukartoituksin.
Kartoituskyselyt on valittu ryhmäintervention teemaan ja tavoitteisiin liittyen:
1. Eväitä hyvään uneen -ryhmässä arviointimenetelmänä on käytetty Unettomuuden haitta-asteen arvio -mittaria (ISI; Insomnia Severity Index).
Arvioinnin tuloksena (n=54) osallistujat ovat oivaltaneet unen merkityksen, oppineet uusia keinoja unen parantamiseksi, univaikeudet ovat vähentyneet ja tyytyväisyys nukkumiseen on lisääntynyt.
2. Lempeä mieli -ryhmässä arviointimenetelmänä on käytetty sekä Positiivisen mielenterveyden mittaria (WEMWBS; Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale) että hankkeessa kehitettyä omaa arviointimittaria.
Arvioinnin tuloksena (n=73) osallistujat ovat tunnistaneet omia voimavarojaan ja heidän kykynsä käsitellä ongelmia on parantunut. Resilienssiin liittyen myös mm. avun pyytämisen ja saamisen keinot ovat vahvistuneet ja toiveikkuus ja tarmokkuus kasvaneet.
3. Voi hyvin -ryhmässä arviointimenetelmänä on käytetty hankkeessa kehitettyä omaa arviointimittaria.
Arvioinnin tuloksena (n=29) osallistujat ovat kokeneet parannusta elämänlaadussa, fyysisessä hyvinvoinnissa ja terveyden kokemuksessa. Myös virkeys on lisääntynyt ja elämänlaatu parantunut.
Tarkemmat tulokset eriteemaisten ryhmäinterventioiden vaikutuksista löytyy ko. ryhmäintervention toimintamallista.
Lisäksi ryhmätoiminnan toimivuutta sekä osallistujan kokemuksia on seurattu hankkeessa laaditulla kyselyllä, joka on tehty kaikissa ryhmissä ryhmätoiminnan lopuksi. Palautteiden mukaan (n=164) ryhmätoimintojen sisältö on ollut käytännönläheistä ja osallistavaa. Materiaalit ja harjoitukset ovat lisänneet osallistujien tietoa ja tarjonneet konkreettisia keinoja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Myös toisten kokemuksista on syntynyt oivalluksia ja ryhmässä saadun materiaalin avulla asioihin on ollut helppo palata myöhemmin.
Loppukyselyn avoimissa vastauksissa vahvasti esille on tullut mm. vertaistuki, yhteisöllisyys, hyvä ryhmähenki, vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen. Palautteiden mukaan toiminta on ollut osallistujille hyödyllistä ja merkityksellistä, vahvistaen ryhmään kuulumisen tunnetta ja osallisuutta. Osallistujat ovat saaneet ryhmissä myös uusia tuttavia.
Toiminnan päättymisen jälkeen useat osallistujat ovat hyödyntäneet edelleen aktiivisesti oppimiaan menetelmiä sekä olleet sosiaalisesti aktiivisia ja motivoituneita pitämään kiinni opituista uusista elintavoista (tehty kysely 3-4 kk ryhmän päättymisestä, n= 47).
Tietoa hankkeen teemoista ja toimintamalleista on levitetty yhteistyökumppaneiden (mm. Ikäinstituutin Mielen taitoja elämänmuutoksiin ikääntyessä-hanke, Suomen Unettomat ry, Järviseudun ja Lakeuden Omaishoitajayhdistykset, EL Etelä-Pohjanmaan piiri, Sydän-Suomen alue ja Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry) kautta.
