Lempeä mieli -ryhmätoimintamalli

Lempeä mieli -ryhmässä tarkastellaan myönteisen elämänasenteen, itsemyötätunnon, omien elämäntaitojen ja ympäristön tuen merkitystä hyvinvoinnille. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa osallistujien mielen hyvinvointia ja resilienssiä.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy. Vuoden 2023 lopulla 65 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien osuus väestöstä oli 27 prosenttia. Luku on suurempi kuin saman ikäryhmän osuus koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämän ikäryhmän osuus maakunnassa on kasvamassa, ja vuoden 2033 lopulla osuuden ennustetaan olevan 29,9 prosenttia. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).

Ikä on muistisairauksien suuri riskitekijä. Muistisairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnallisesti verrattuna kohtuullisen korkeaa (Roitto ym. 2024) ja vuonna 2024 arvioitiin, että Etelä-Pohjanmaalla diagnosoidaan vuosittain noin 1 000 uutta muistisairautta (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry).

Muistisairauksien yleistyessä kasvaa myös hoidon ja hoivan tarve. Muistisairaus koskettaa myös läheisiä ja muistisairaudet ovat omaishoidolle yleisin syy. Omaishoitajista yhä useampi on itsekin iäkäs ja erityisen suuri riki uupumiseen on iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla (Omaishoito ja perhehoito, THL 2025). Etelä-Pohjanmaalla Sotkanetin tietojen mukaan omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä 65 vuotta täyttäneitä hoitajia vuoden 2024 aikana oli yhteensä 1497. Ilman sopimusta läheisiään hoitavien lienee merkittävästi suurempi.

Ikääntyneiden ihmisten heikkoon elämänlaatuun ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten terveys- ja uniongelmat, yksinäisyys, sosiaalisten verkostojen puuttuminen sekä vaikeudet saada tarvittavaa apua (Kaskela ym. 2016).

Hyvä mielenterveys on keskeinen osa toimintakykyä ja sen on todettu tukevan paitsi psyykkistä, myös fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Positiivisen mielenterveyden hyötyjä ovat muun muassa terveellisemmät elintavat ja parempi terveyskäyttäytyminen, parempi fyysinen terveys, luottavaisempi ja myönteisempi olo, elämänilo, parempi elämänlaatu sekä paremmat selviytymiskeinot haasteita kohdatessa (Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi, THL 2025).

Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja vahvistaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää ja inhimillisesti kestävää.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyneen hyvä mielenterveys tukee mahdollisuutta elää aktiivista, merkityksellistä ja terveellistä elämää. Iäkkäiden mielen hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa positiivinen elämänasenne, elämän arvostaminen, kyky hyväksyä muutoksia ja suhtautua niihin joustavasti, halu oppia uutta sekä fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus (Ikääntyneiden mielen hyvinvointi, THL 2025).

Hyvinvointialueilla hyvinvointia edistävien palveluiden ja kuntoutuksen tavoitteena on pitää yllä iäkkäiden toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Ikääntymiseen liittyvät menot tulevat jatkamaan kasvuaan tulevina vuosikymmeninä ja julkiseen talouteen jo syntynyt rakenteellinen alijäämä heikentää iäkkäille suunnattujen palvelujen tarjoamista. Taloudellisten resurssien riittämättömyys vaikuttaa kuntouttavaan toimintaan ja kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja virkistystä tarjoaviin palveluihin. Myös henkilöstöhaasteet sekä alueelliset erot heikentävät iäkkäiden palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Ikääntyneiden mielen hyvinvointi - FinSote 2020 -tutkimuksen mukaan ikääntyneen hyvä mielenterveys parantaa elämänlaatua ja yleistä hyvinvointia ja saattaa näin välillisesti vähentää palveluiden tarvetta. Ikääntyneiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja positiivisen mielenterveyden edistämiseen tarvitaankin nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista yhteistyötä ja jatkuvasti kehitettäviä toiminnan muotoja.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vahvistamalla iäkkäiden, omaishoitajien ja muistisairautta sairastavien henkilöiden suojatekijöitä, kuten sosiaalista tukea, osallisuutta ja resilienssiä, edistetään samalla heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja arjessa selviytymistä. Suojatekijät voivat lieventää ikääntymiseen liittyvien terveyden, toimintakyvyn, asuinympäristön tai sosiaalisen verkoston muutostilanteiden kuormitusta ja siten tukea mielen hyvinvointia.

Ikääntyneiden kanssa työskentelevät julkisen sektorin ammattilaiset ja järjestösektorilla toimivat toimijat tarvitsevat helposti lähestyttäviä, valmiita ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen tuotettuja toimintamalleja hyödynnettäväksi omassa toiminnassaan.

Ryhmämuotoinen resilienssiä ja mielen hyvinvointia tukeva toiminta parhaassa tapauksessa ei tue pelkästään yksilöä, vaan sillä voi olla myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kun arjessa koettu kuormittavuus vähenee ja toimintakyky säilyy pidempään, voidaan keventää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän painetta sekä edistää kustannusvaikuttavuutta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lempeä mieli -ryhmäintervention toimintamalli on kehitetty Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen hallinnoimassa URHO-kehittämishankkeessa. Kehittäjinä ovat toimineet hankkeen työntekijät.

Mallin pohjana on ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja resilienssin tukemiseen liittyvä tietoperusta. Mallissa on hyödynnetty mielenterveyden tukemiseen valmiiksi kehitettyjä tehtäviä ja harjoituksia, lähteinä muun muassa Ikäinstituutti, Mieli ry, Mielenterveystalo sekä Mielenterveyden keskusliitto.

Ryhmätoiminnasta tiedottamisessa viestinnällistä yhteistyötä on tehty muun muassa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjaajien ja muistihoitajien kanssa sekä Järviseudun ja Lakeuden omaishoitajien kanssa.

Mallia on pilotoitu alueen kunnissa useilla paikkakunnilla. Ryhmäintervention sisältöä on muokattu ja jatkokehitetty osallistujilta saadun palautteen pohjalta. Lisäksi mallia ovat kommentoineet hankkeen ikääntyneistä osallistujista koostuva ohjausryhmä "urholaiset" sekä hankkeen aikana toimineet vapaaehtoisohjaajat.

Vapaaehtoisohjaajia on saatu mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun Wellbeing Lab -toiminnan kautta. Oppilasparit ovat ohjanneet Lempeä mieli -ryhmiä hankkeen tarjoaman materiaalin, perehdytyksen ja taustatuen avulla. Vapaaehtoisohjaajia on tavoitettu myös eläkeikäisten yhdistystoimijoiden kautta. Tavoitteena on ollut juurruttaa Lempeä mieli -ryhmätoiminta osaksi heidän omaa toimintaansa sekä välittää mielen hyvinvointiin ja muutosjoustavuuteen liittyvää tietoa näihin yhteisöihin.

Lempeä mieli -ryhmäintervention materiaali viedään digitaaliseen URHO-salkkuun, joka julkaistaan Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilla keväällä 2026. Mallia voivat jatkossa hyödyntää niin ammattilaiset (järjestösektorilla, hyvinvointialueilla) kuin eri järjestöjen vapaaehtoisohjaajat.

Tavoiteltu muutos

Tavoite:
Lempeä mieli -ryhmätoiminnan myötä osallistujien muutosjoustavuus eli resilienssi vahvistuu, ja resilienssiä tukevien keinojen käyttö lisääntyy, mikä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Toivottu muutos:
Lempeä mieli -ryhmätoiminnan kautta

Osallistujat ovat saaneet uusia keinoja ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen.
Osallistujat ovat saaneet uusia keinoja sopeutumiseen myös elämän tuomissa muutostilanteissa.
Osallistujien itsemyötätuntotaito, myönteinen elämänasenne, tarmokkuus ja energisyys sekä toiveikkuus ovat vahvistuneet.
Osallistujien elämänlaatu ja hyvinvointi ovat vahvistuneet.

Parhaassa tapauksessa ryhmätoiminta vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitusta ja tuottaa kustannusvaikuttavuutta

Muutoksen mittaaminen

Arviointimenetelmät
Lempeä mieli -ryhmäintervention vaikuttavuutta on arvioitu alku- ja loppukyselyillä.
Ryhmäinterventiossa on hyödynnetty toiminnan alkuvaiheessa Positiivisen mielenterveyden mittaria (WEMWBS). Arvioinnin tueksi on myöhemmässä vaiheessa otettu käyttöön URHO-hankkeessa kehitetty kevyempi mittari, joka vastaa paremmin ryhmätoiminnalle asetettuja tavoitteita.

Lisätietoa Positiivisen mielenterveyden mittarista: Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi, THL 2025.

URHO-hankkeen omassa arviointimittarissa on seuraavat väittämät:
1. Tunnistan omat voimavarani.
2. Suhtaudun elämään myönteisesti.
3. Koen, että pystyn vaikuttamaan elämäni kulkuun.
4. Elämänlaatuni on hyvä.
5. Koen, että minulla on merkityksellisiä ihmissuhteita.
6. Koen oloni tarmokkaaksi.
7. Tunnen oloni toiveikkaaksi
8. Voin pyytää ja saan tarvittaessa apua.
9. Minulla on keinoja selvitä vastoinkäymisistä.
Vastausvaihtoehdot: Täysin eri mieltä, Eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Samaa mieltä, Täysin samaa mieltä

Lisäksi ryhmäläisille viimeisellä tapaamiskerralla ryhmän sisältöön ja toimivuuteen liittyvä kysely, jossa väittämät:
1. Olen saanut uutta tietoa.
2. Koen, että materiaalia on ollut helppo käyttää.
3. Koen hyvinvointini vahvistuneen.
4. Olen saanut uusia tuttuja.
5. Koen kuuluvani tähän ryhmään.
6. Olen voinut jakaa ryhmässä omia ajatuksiani ja kokemuksiani.
7. Ryhmään osallistuminen kannatti.
Vastausvaihtoehdot: Täysin eri mieltä, Eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Samaa mieltä, Täysin samaa mieltä
Lisäksi avoimina kysymyksinä:
- Mikä on ollut ryhmätoiminnassa parasta?
- Mistä et pitänyt? / Mikä on ollut turhaa?

Toteutussuunnitelma

Motivoituneiden osallistujien mukaan saaminen ja ryhmien perustaminen
Lempeä mieli -ryhmätoimintaan osallistujia tavoitetaan toiminnasta kertovien infotilaisuuksien, muisti- ja omaishoitajayhdistysten, eläkeläisjärjestöjen sekä ikääntyneiden kanssa toimivien ammattilaisten kautta. Ryhmään haetaan 5–8 osallistujaa, joille kerrotaan Lempeä mieli -ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.

Osallistujien lähtötilanteen kartoitus
Osallistujat täyttävät ryhmätoiminnan alussa ja lopussa arviointikyselyt, joiden avulla kartoitetaan mielen hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistumiseen liittyviä mahdollisia muutoksia ryhmäintervention aikana sekä yleisesti ryhmästä saatuja kokemuksia.
Arvioinnin yhtenä tavoitteena on saada tietoa ryhmäintervention toimivuudesta, mutta myös osallistujat kokevat arvioinnin ja mahdollisten muutosten seuraamisen mielekkääksi ja motivoivaksi.

Konkreettinen ja käytännönläheinen ryhmätoiminta
Lempeä mieli -ryhmäintervention tavoitteena on vahvistaa osallistujan arjessa jaksamista, mielen hyvinvointia sekä myönteistä pärjäävyyttä elämän tuomien yllättävienkin haasteiden tai vastoinkäymisten keskellä. Ryhmässä on mahdollisuus pohtia omaa elämänmatkaa ja elämässä kertyneitä elämäntaitoja ja vahvuuksia. Lisäksi ryhmätapaamiset tarjoavat keinoja käsitellä itseä kuormittavia tottumuksia ja tapoja ja löytää niiden tilalle uusia.

Tapaamiskerojen teemoja ovat:
1.    Omat voimavarani ja vahvuuteni.
2.    Myönteisyys ja näkökulman vaihtamisen taito sekä hyvän huomaaminen.
3.    Itsemyötätunto sekä avun pyytäminen ja vastaanottaminen.
4.    Irti päästämisen taito sekä toiveikas tulevaan suuntaaminen.
5.    Aikaisempien teemojen kertaus sekä yhteisen matkan juhla.

Lempeä mieli -ryhmäinterventiossa:

Yhteensä 5 tapaamiskertaa.
Tapaamiset joka toinen viikko.
2 tuntia / tapaaminen.
Ryhmäkoko on 5–8 osallistujaa. Ryhmä kokoontuu ns. suljettuna ryhmänä.
Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, tehtävien ja keskustelujen sekä kotitehtävien kautta.
Toiminnan ytimessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lempeä mieli -ryhmäintervention kohderyhmänä ovat +65-vuotiaat hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneet henkilöt, omaishoitajat ja sekä yleisesti mielen hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneet henkilöt. Ryhmätoiminnasta voivat hyötyä erityisesti henkilöt, jotka kokevat henkistä kuormitusta arjessaan ja ovat kokeneet haasteellisia elämänmuutoksia. Elämänmuutoksia voivat olla esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen, muuttaminen toiseen kotiin, oma tai puolison sairastuminen tai lähimmäisen menehtyminen.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty järjestämällä URHO-infotilaisuuksia eläkeikäisille. Infotilaisuuksissa toiminnallisten menetelmien kautta osallistujat ovat päässeet tutustumaan muun muassa mielen hyvinvoinnin vahvistamisen keinoihin, mikä on tehnyt aiheesta konkreettisen ja helposti lähestyttävän. Tilaisuuksissa on myös ollut mahdollisuus ilmoittautua mukaan Lempeä mieli -ryhmätoimintaan.

Tietoa Lempeä mieli -ryhmätoiminnasta ovat välittäneet myös alueen ikääntyneiden asiakasohjaajat ja muistihoitajat. He ovat kannustaneet ja motivoineet ryhmätoimintaan erityisesti henkilöitä, jotka tarvitsevat henkistä tukea ja joille toiminta voisi tarjota merkittävää hyötyä. Yhteistyö asiakasohjaajien ja muistihoitajien kanssa on tuonut syvempää ymmärrystä kohderyhmän arjesta, voimavaroista ja tuen tarpeista.

Ryhmäintervention konseptia ja teemallisia sisältöjä on muokattu osallistujilta saadun palautteen perusteella hyödyntämällä loppukyselyn tuloksia. Lisäksi työntekijät ovat kirjanneet tapaamiskerroilla esiin nousseita kommentteja ja toiveita ja kehittäneet mallia niiden pohjalta. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että kaikki osallistujat ovat tullet kuulluiksi ja kohdatuiksi.

Lempeä mieli -ryhmäintervention kehittämiseen on osallistunut ikääntyneistä vapaaehtoisista koottu ohjausryhmä ”urholaiset”. "Urholaiset" ovat toimineet kehittämistyössä tärkeänä ikäasiantuntijatahona. Ohjausryhmän tapaamisissa on yhteiskehitetty ryhmätoiminnan sisältöjä, arviointimenetelmiä ja URHO-digisalkkuun vietäviä materiaaleja.

Kohderyhmää on tavoitettu ja asiakasymmärrystä kerrytetty myös muistiyhdistyksen, omaishoitajayhdistysten sekä eläkeläisjärjestöjen kanssa tehdyn yhteistyön kautta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Lempeä mieli -ryhmätoimintamalli

Lempeä mieli -toimintamalli on matalan kynnyksen konkreettinen ja ja helposti käyttöönotettava ryhmämuotoinen interventio. Sen tavoitteena on lievittää ikääntyneiden, muistisairautta sairastavien henkilöiden ja omaishoitajien elämänmuutosten ja arjen haasteiden aiheuttamaa kuormitusta. Lisäksi pyritään vahvistamaan mielen hyvinvointia, resilienssiä ja jaksamista arjessa.

Positiivinen mielenterveys on olennainen osa toimintakykyä, ja sen on todettu tukevan paitsi psyykkistä myös fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lempeä mieli -ryhmätoiminnassa keskiössä ovat osallistujien ongelmanratkaisutaitojen, avun pyytämisen ja vastaanottamisen taitojen, itsemyötätunnon sekä myönteisen asenteen ja toiveikkuuden vahvistaminen. Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, keskustelujen ja tehtävien avulla, ja opittua tuetaan kotitehtävillä.

Malli pohjautuu tutkimusnäyttöön ja on toteutettavissa niin julkisella sektorilla ammattilaisten ohjaamana kuin järjestölähtöisesti vapaaehtoisohjaajien toteuttamana.

Lempeä mieli -ryhmäintervention materiaali löytyy digitaalisesta URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilta ja se julkaistaan keväällä 2026.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osallistujien rekrytointi ja Lempeä mieli -ryhmien perustaminen

Oman mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja positiiviseen mielenterveyteen liittyvät helposti lähestyttävät teemat kiinnostavat kaiken ikäisiä, myös ikääntyneitä, tämä vaikuttaa myönteisesti osallistujien tavoittamisessa.

Lempeä mieli -ryhmätoimintaan osallistujia voidaan tavoittaa muun muassa sosiaalisen median ja lehti-ilmoitusten, infotilaisuuksien sekä yhteistyön kautta esimerkiksi julkisen sektorin ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattilaisten ja järjestötoimijoiden kanssa.

Ryhmätoimintaan otetaan mukaan 5–8 osallistujaa. Ryhmä toimii suljettuna, eli uusia osallistujia ei oteta mukaan toiminnan alettua. Tämä tukee luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin syntymistä sekä osallistujien sitoutumista ryhmään. Toimintaan mukaan lähteneille kerrotaan Lempeä mieli-ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.

Ryhmätoiminta
Ryhmätoiminnassa hyödynnetään toimintamallissa kehitettyä materiaalia ja ryhmien sisällössä käsitellään pääteemoja:
1.    Omat voimavarani ja vahvuuteni.
2.    Myönteisyys ja näkökulman vaihtamisen taito sekä hyvän huomaaminen.
3.    Itsemyötätunto sekä avun pyytäminen ja vastaanottaminen.
4.    Irti päästämisen taito sekä toiveikas tulevaan suuntaaminen.
5.    Aikaisempien teemojen kertaus sekä yhteisen matkan juhla.

Ryhmässä teemoja käsitellään myönteisellä ja kannustavalla otteella. Toiminta on käytännönläheistä ja osallistavaa, ja siinä hyödynnettävät materiaalit ja harjoitukset lisäävät osallistujien tietämystä sekä tarjoavat konkreettisia keinoja mielen hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistamiseen. Vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemus ovat keskeisiä elementtejä, jotka osaltaan tukevat osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Toimintamallin juurruttaminen

Jatkossa kehitettyä Lempeä mieli -ryhmätoimintaa voidaan viedä käytäntöön esimerkiksi järjestöjen tai julkisen sektorin toimijoiden kautta, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa.

Materiaali
Konkreettisen kehitetyn Lempeä mieli -materiaalin avulla mielen hyvinvointiin ja muutosjoustavuuteen liittyviä aiheita on helppo käydä läpi keskustelemalla ja tekemällä tehtäviä aihe kerrallaan, yhdessä ihmetellen. Aiheiden käsittelyyn jokainen toimija voi itse suunnitella aikataulun.

Kaikki Lempeä mieli -materiaali on saatavilla digitaalisena URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilta ja se julkaistaan keväällä 2026. Vapaaehtoisilla ryhmien ohjaajilla on mahdollisuus saada tukea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiltä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Lempeä mieli -ryhmäintervention kehittämistyössä tavoitettiin osallistujia pilottiryhmiin hyvin. Tämä kertoo siitä, että ikääntyneet ovat kiinnostuneita edistämään omaa mielen hyvinvointiaan ja sille on tarvetta.

Lempeä mieli -ryhmäinterventio on helposti sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille, kunhan sisältöä muokataan kohderyhmän tarpeisiin sopivaksi. Mielen hyvinvoinnin merkitys päivittäisessä jaksamisessa ja pärjäävyydessä koskettaa kaikkia, joten ryhmän sisältö voidaan räätälöidä kohderyhmille:

Ikäihmiset: arjen kuormitus, yksinäisyys, eläkkeelle jäämisen vaikutukset.
Työikäiset: stressinhallinta, työkyvyn tukeminen.

Sopivia toimintaympäristöjä, joissa ryhmää voi toteuttaa joko ammattilaisen tai vapaaehtoisohjaajan toteuttamana ovat esim.:

Kunnalliset palvelut / hyvinvointialueet (esim. elintapaohjaus työikäisille, ikäneuvolat, ikääntyneiden päivätoiminta).
Yhdistykset ja järjestöt (esim. vapaaehtoisohjaajat, vertaistukitoiminta).
Seurakunnan palvelut.
Digitaaliset ympäristöt (esim. verkkoryhmät).

Miksi se toimii myös muualla?

Perustuu tarpeeseen.
Sisältö yhdistää tietoa, vertaistukea ja käytännön vinkkejä.
Ryhmämuoto tuo kokemuksellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.
Mahdollistaa yksilöllisen reflektion yhteisön tuella.
Konkreettinen ohjausmateriaali helpottaa ohjaamista.

Ryhmää perustettaessa ja toteutettaessa on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin:

Sanoittaminen ryhmätoiminnasta viestittäessä: arkikieliset ilmaisut on koettu helpommin lähestyttäviksi.
Pienemmän ryhmäkoon (6–8 hlöä) on havaittu tuottavan parempia tuloksia kuin suurempien (10–12 hlöä).
Tieteellisen tutkimustiedon muuntaminen esimerkiksi vapaaehtoisohjaajille sopivaksi ohjausmateriaaliksi on haasteellista. Tietyissä määrin spesifien teemojen käsittely vaatii asiantuntijuutta.
Asiantuntijuus voi tulla esim. vapaaehtoisohjaajan ammatillisesta taustasta. Ohjaajan on hyvä hyödyntää omaa henkilökohtaista osaamistaan.
Toiminnan ydin on osallisuuden vahvistaminen, vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemus. Tärkeää on, että kaikki ryhmässä arvostavat toisiaan ja huolehtivat yhdenvertaisuudesta.
Tapaamisten keskiössä on myönteiseen suuntaaminen. Myös vaikeita asioita voidaan tarkastella selviytymiskeinoja etsien ja löytäen.
Toiminta ei ole, eikä sen tarkoituskaan ole olla terapiaa. Tarkoitus on, että vertaisina, ihminen ihmiselle, tarkastellaan yhdessä resilienssiin ja mielen hyvinvointiin liittyviä asioita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ikääntyneet ovat olleet kiinnostuneita mielen hyvinvointinsa sekä resilienssitaitojensa vahvistamisesta ja ryhmätoimintaan on tavoitettu osallistujia hyvin. Lempeä mieli -ryhmätoimintamallin kehittämistyön aikana

Ryhmiä on toteutettu yhteensä 12 kpl.
Ryhmiin on osallistunut yhteensä 96 henkilöä 11 eri paikkakunnalla.
Osallistujista 79 % on ollut naisia, 21 % miehiä.
Osallistujien keski-ikä on 63–79 vuotta. Yli 80-vuotiaita toimintaan osallistuneita on ollut 24 %.
Muistisairautta sairastavia osallistuneista on ollut 16 %, omaishoitajia 30 % ja ryhmätoiminnasta muutoin kiinnostuneita 54 %.

Vuonna 2024 hyödynnettiin osassa Lempeä mieli -ryhmiä Positiivisen mielenterveyden mittaria (WEMWBS), ja osassa URHO:n omaan arviointimittaria. Molemmissa kysyttiin kokemusta toiveikkuudesta sekä omista voimavaroista. Tuloksina (n=73):

Toiveikkuus vahvistuu. Alkutilanteessa itsensä toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen koki 59 %, lopputilanteessa 71 %.
Voimavarat vahvistuvat. Alkutilanteessa itsensä tarmokkaaksi/energiseksi koki 35 %, lopputilanteessa 44 %.

Keskeisimmät huomiot osallistujien kokemuksista URHO:n omalla arviointimittarilla vuonna 2024 ja 2025 (n=39):

Omia olemassa olevia vahvuuksia tunnistetaan paremmin. Alkutilanteessa omia voimavarojaan hyvin tunnisti 74 %, lopussa 85 %.
Avun saaminen helpottuu. Alkutilanteessa oman kykynsä pyytää ja saada apua hyväksi koki 72 %, lopussa 87 %.
Keinot selvitä vastoinkäymisistä karttuvat. Alussa 67 % kertoi omaavansa keinoja selvitä vastoinkäymisistä, lopputilanteessa 80 %.
Elämänmyönteisyys voimistuu. Alkutilanteessa elämäänsä myönteisesti suhtautui 85 %, lopputilanteessa 90 %.
Elämänlaatu kohenee. Alkutilanteessa elämänlaatunsa hyväksi koki 61 %, lopputilanteessa 64 %.

Kaikissa ryhmissä viimeisellä tapaamiskerralla on tehty lisäksi hankkeen oma palautekysely (n=77), jolla on selvitetty muun muassa osallisuuden kokemusta sekä osallistumisen merkitystä. Palautekyselyn mukaan:

90 % osallistujista ovat kokeneet ryhmätoimintaan osallistumisella olleen vahvistavia vaikutuksia omaan hyvinvointiin.
100 % osallistujista kertoo saaneensa ryhmässä uutta tietoa mielen hyvinvoinnista.
90 % osallistujista kertoo saaneensa ryhmässä uusia tuttuja.
95 % osallistujista ovat kokeneet tulleensa ryhmässä kuulluksi.
94 % osallistujista ovat kokeneet ryhmän omakseen, mikä on vahvistanut osallisuutta.
99 % osallistujista kokee, että ryhmään osallistuminen kannatti.

Avoimissa vastauksissa osallistujat ovat nostaneet esiin avoimen keskustelun ja vertaistuen merkityksen, yhteisöllisyyden merkityksen sekä positiivisen ja rennon tunnelman. Lisäksi kommenteissa on mainittu muun muassa uusien näkökulmien saaminen, hyvän mielen ja oivallusten saaminen, arjen piristys, positiivisuus ja virkistys. Avoimissa vastauksissa on toivottu jatkoa ryhmätoimintaan tai uutta ryhmää sekä nostettu esiin ohjaajan ammattimainen ote.