Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lastensuojelun tehtävä on auttaa ja tukea perhettä kokonaisuutena, mutta mitä kaikkea ehtii tehdä yksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja missä asioissa tarvitaan lastensuojelun tiimiä tai monialaista verkostoitumista? Olennaista on tunnistaa, mihin tarpeisiin hyvinvointialueen tulee vastata. Vaaran paikkoja ovat tilanteet, joissa asiakkaalla on tarve, joihin vastaaminen ei kuulu kenenkään tehtäviin – missä tilanteissa on riski, jos toteamme kovin kevyesti ”palveluidemme perustuvan vapaaehtoisuuteen?”
- Aikuinen voi aina kieltäytyä sosiaalipalveluista, mutta lapsen etu yleensä on, että aikuista tuetaan ja motivoidaan ottamaan palvelua vastaan
Lastensuojelun asiakas on lapsi, jonka perheeseen kuuluu usein useita erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Jos näiden kaikkien tuen tarpeessa olevien henkilöiden vastuusosiaalityöntekijä on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, voi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakasmäärä nousta potentiaalisti jopa sataanviiteenkymmeneen (3 x5 = 150): onko se lapsen etu?
- Miten lastensuojelun sosiaaliohjaaja voi olla lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tukena perheen kokonaistilanteessa?
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Palvelujärjestelmän systeeminen tarkastelu on paras lähtökohta lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuvan määrittelylle. Sosiaaliohjaajan tehtävänkuva rakentuu mielekkääksi, kun huomioidaan lastensuojelun palveluyksikön sisäinen työnjako, hyvinvointialueen eri palveluyksiköiden keskinäinen työnjako sekä yhteiskunnan muiden palveluiden toimivuus ja tehtävät. Lisäksi on tärkeätä huomioida Pohjois-Savon asukkaiden palvelutarpeiden paikalliset ja alueelliset vaihtelut. Sosionomikoulutus antaa hyvinvointialueen sosiaaliohjaajalle laajat valmiudet toimia erilaisissa vaativissa asiantuntijatehtävissä
Isoin toiveemme on, että lastensuojelun tiimeissä olisi riittävästi virassa olevia sosiaaliohjaajia. Uskomme, että se parantaisi lastensuojelun palvelun laatua ja vaikuttavuutta ja lisäisi meidän kaikkien työhyvinvointia. Uskomme myös, että se vähentäisi lastensuojelun kustannuksia ja tukisi tavoitettamme sijoitusten määrän vähentämisestä ja sijoitusten keston lyhentämisestä. Sosiaaliohjauksen tehtävänkuvan selkiyttäminen ja sosiaaliohjauksen roolin vahvistaminen lastensuojelun tiimissä on mielestämme tärkeä osa toimintamme kehittämistä.
Selvityksessä on ollut mukana kahden lastensuojelun sosiaalityön ja ohjauksen tiimin sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. Tavoitteena on ollut kehittää sisäistä työnjakoa ja organisaation toimintaa. Ymmärrystä nykytilasta ja tavoitteista on kerätty usealla eri tavalla. Selvitys on aloitettu sähköpostikyselyllä, joka on suunnattu lastensuojelun tiimien sosiaaliohjaajille ja sosiaalityöntekijöille sen selvittämiseksi, miten he kokevat työnjaon nykytilanteen ja miten he kehittäisivät tehtävänkuvia ja työnjakoa. Sen jälkeen tiimien sosiaaliohjaajat ovat pitäneet kahden viikon ajan työajanseurantaa kaikista tehtävistään. Tämän jälkeen on kokoonnuttu kolmessa eri työpajakokonaisuudessa, 1. yhteistyöpalaverit työikäisten palveluiden kanssa, vanhemman omaan tuen tarpeeseen liittyvän työskentelyn jäsentämiseksi ja tiimien välisen työnjaon selkiyttämiseksi 2. työpajat vanhemmuuden tuen kehittämishankkeen (MRV-hanke) kanssa vanhemmuuden tuen tarpeiden ja sosiaaliohjaajan roolin selkiyttämiseksi ja kehittämiseksi 3. lastensuojelun tiimin sisäiset työpajat lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välisen työnjaon kartoittamiseksi ja kehittämiseksi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Lastensuojelun sosiaaliohjaajien tehtävänkuva rakentuu suhteessa toimintaympäristöönsä. Lastensuojelun sosiaaliohjaajien tarve ja tehtävät on määriteltävä systeemisesti. Olennaista on tunnistaa, mihin tarpeisiin hyvinvointialueen tulee vastata. Vaaran paikkoja ovat tilanteet, joissa asiakkaalla on tarve, joihin vastaaminen ei kuulu kenenkään tehtäviin – missä tilanteissa on riski, jos toteamme kovin kevyesti ”palveluidemme perustuvan vapaaehtoisuuteen?”
- Aikuinen voi aina kieltäytyä sosiaalipalveluista, mutta lapsen etu yleensä on, että aikuista tuetaan ja motivoidaan ottamaan palvelua vastaan.
Hyvinvointialueen johto määrittelee missä palvelutehtävissä vastataan perhekokonaisuuden erilaisista tuen ja palvelun tarpeista. Johto yhteensovittaa palvelut siten, että palveluiden väliin ei jää katveita. Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa johdolle tietoa järjestelmän puutteista ja korjaamisen tarpeista. Henkilöstöjohtaminen ja talouden hallinta ovat tiiviissä vuoropuhelussa sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä toiminta-alueensa kuntien kanssa alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
