lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuva
lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuva
Mallissa kuvataan tekijöitä, joiden avulla voidaan selkiyttää ja jäsentää lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuvaa.
Toimintamallin nimi
Mallissa kuvataan tekijöitä, joiden avulla voidaan selkiyttää ja jäsentää lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuvaa.
Jos tiimissä on yksi sosiaaliohjaaja, ei hänen tehtävänkuvansa voi olla sama, kuin jos tiimissä olisi neljä sosiaaliohjaajaa. Sosiaaliohjaajan tehtävä lastensuojelussa on pilkottavissa osiksi joista voidaan rakentaa erilaisia kokonaisuuksia. Sosiaaliohjaajan tehtävänkuva rakentuu mielekkääksi, kun huomioidaan lastensuojelun palveluyksikön sisäinen työnjako, hyvinvointialueen eri palveluyksiköiden keskinäinen työnjako sekä yhteiskunnan muiden palveluiden toimivuus ja tehtävät. Lisäksi on tärkeätä huomioida hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeiden paikalliset ja alueelliset vaihtelut
Palvelujärjestelmän systeeminen tarkastelu on paras lähtökohta lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuvan määrittelylle. Sosiaaliohjaajan tehtävänkuva rakentuu mielekkääksi, kun huomioidaan lastensuojelun palveluyksikön sisäinen työnjako, hyvinvointialueen eri palveluyksiköiden keskinäinen työnjako sekä yhteiskunnan muiden palveluiden toimivuus ja tehtävät. Lisäksi on tärkeätä huomioida Pohjois-Savon asukkaiden palvelutarpeiden paikalliset ja alueelliset vaihtelut. Sosionomikoulutus antaa hyvinvointialueen sosiaaliohjaajalle laajat valmiudet toimia erilaisissa vaativissa asiantuntijatehtävissä
Selvityksessä on ollut mukana kahden lastensuojelun sosiaalityön ja ohjauksen tiimin sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. Tavoitteena on ollut kehittää sisäistä työnjakoa ja organisaation toimintaa. Ymmärrystä nykytilasta ja tavoitteista on kerätty usealla eri tavalla. Selvitys on aloitettu sähköpostikyselyllä, joka on suunnattu lastensuojelun tiimien sosiaaliohjaajille ja sosiaalityöntekijöille sen selvittämiseksi, miten he kokevat työnjaon nykytilanteen ja miten he kehittäisivät tehtävänkuvia ja työnjakoa. Sen jälkeen tiimien sosiaaliohjaajat ovat pitäneet kahden viikon ajan työajanseurantaa kaikista tehtävistään. Tämän jälkeen on kokoonnuttu kolmessa eri työpajakokonaisuudessa, 1. yhteistyöpalaverit työikäisten palveluiden kanssa, vanhemman omaan tuen tarpeeseen liittyvän työskentelyn jäsentämiseksi ja tiimien välisen työnjaon selkiyttämiseksi 2. työpajat vanhemmuuden tuen kehittämishankkeen (MRV-hanke) kanssa vanhemmuuden tuen tarpeiden ja sosiaaliohjaajan roolin selkiyttämiseksi ja kehittämiseksi 3. lastensuojelun tiimin sisäiset työpajat lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välisen työnjaon kartoittamiseksi ja kehittämiseksi.
Lastensuojelun sosiaaliohjaajien tehtävänkuva rakentuu suhteessa toimintaympäristöönsä. Lastensuojelun sosiaaliohjaajien tarve ja tehtävät on määriteltävä systeemisesti. Olennaista on tunnistaa, mihin tarpeisiin hyvinvointialueen tulee vastata. Vaaran paikkoja ovat tilanteet, joissa asiakkaalla on tarve, joihin vastaaminen ei kuulu kenenkään tehtäviin – missä tilanteissa on riski, jos toteamme kovin kevyesti ”palveluidemme perustuvan vapaaehtoisuuteen?”
- Aikuinen voi aina kieltäytyä sosiaalipalveluista, mutta lapsen etu yleensä on, että aikuista tuetaan ja motivoidaan ottamaan palvelua vastaan.
Hyvinvointialueen johto määrittelee missä palvelutehtävissä vastataan perhekokonaisuuden erilaisista tuen ja palvelun tarpeista. Johto yhteensovittaa palvelut siten, että palveluiden väliin ei jää katveita. Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa johdolle tietoa järjestelmän puutteista ja korjaamisen tarpeista. Henkilöstöjohtaminen ja talouden hallinta ovat tiiviissä vuoropuhelussa sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä toiminta-alueensa kuntien kanssa alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Kehittämisprosessi on auttanut tiimin sosiaaliohjaajia, johtavia sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalityöntekijöitä selkiyttämään ja jäsentämään nykytilannetta ja vaihtoehtoisia kehittämismalleja. Tiimin antaman palautteen mukaan yhteinen työstäminen on edistänyt työnjakoa ja vaikuttanut merkittäisesti yhteistyön sujumiseen ja työhyvinvointiin. Yhteinen keskustelu on lisännyt avoimuutta ja luottamusta tiimissä ja yhteistyösuhteissa.
Kansikuva
