lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuva

Mallissa kuvataan tekijöitä, joiden avulla voidaan selkiyttää ja jäsentää lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuvaa.  

Toimintaympäristö

Palvelujärjestelmän systeeminen tarkastelu on paras lähtökohta lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuvan määrittelylle. Sosiaaliohjaajan tehtävänkuva rakentuu mielekkääksi, kun huomioidaan lastensuojelun palveluyksikön sisäinen työnjako, hyvinvointialueen eri palveluyksiköiden keskinäinen työnjako sekä yhteiskunnan muiden palveluiden toimivuus ja tehtävät. Lisäksi on tärkeätä huomioida Pohjois-Savon asukkaiden palvelutarpeiden paikalliset ja alueelliset vaihtelut. Sosionomikoulutus antaa hyvinvointialueen sosiaaliohjaajalle laajat valmiudet toimia erilaisissa vaativissa asiantuntijatehtävissä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lastensuojelun tehtävä on auttaa ja tukea perhettä kokonaisuutena, mutta mitä kaikkea ehtii tehdä yksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja missä asioissa tarvitaan lastensuojelun tiimiä tai monialaista verkostoitumista? Olennaista on tunnistaa, mihin tarpeisiin hyvinvointialueen tulee vastata. Vaaran paikkoja ovat tilanteet, joissa asiakkaalla on tarve, joihin vastaaminen ei kuulu kenenkään tehtäviin – missä tilanteissa on riski, jos toteamme kovin kevyesti ”palveluidemme perustuvan vapaaehtoisuuteen?”

- Aikuinen voi aina kieltäytyä sosiaalipalveluista, mutta lapsen etu yleensä on, että aikuista tuetaan ja motivoidaan ottamaan palvelua vastaan

Lastensuojelun asiakas on lapsi, jonka perheeseen kuuluu usein useita erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Jos näiden kaikkien tuen tarpeessa olevien henkilöiden vastuusosiaalityöntekijä on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, voi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakasmäärä nousta potentiaalisti jopa sataanviiteenkymmeneen (3 x5 = 150): onko se lapsen etu?

- Miten lastensuojelun sosiaaliohjaaja voi olla lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tukena perheen kokonaistilanteessa?

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Isoin toiveemme on, että lastensuojelun tiimeissä olisi riittävästi virassa olevia sosiaaliohjaajia. Uskomme, että se parantaisi lastensuojelun palvelun laatua ja vaikuttavuutta ja lisäisi meidän kaikkien työhyvinvointia. Uskomme myös, että se vähentäisi lastensuojelun kustannuksia ja tukisi tavoitettamme sijoitusten määrän vähentämisestä ja sijoitusten keston lyhentämisestä. Sosiaaliohjauksen tehtävänkuvan selkiyttäminen ja sosiaaliohjauksen roolin vahvistaminen lastensuojelun tiimissä on mielestämme tärkeä osa toimintamme kehittämistä. 

Toteutussuunnitelma

Jos tiimissä on yksi sosiaaliohjaaja, ei hänen tehtävänkuvansa voi olla sama, kuin jos tiimissä olisi neljä sosiaaliohjaajaa. Sosiaaliohjaajan tehtävänkuvasta saadaan realistinen ja selkeä , kun se ensin pilkotaan osiksi ja rakennetaan erilaisiksi kokonaisuuksiksi sen mukaan, mikä on toimintaympäristön kokonaistilanne ja käytettävissä olevan sosiaaliohjaajaresurssin määrä. Sosiaaliohjaajan tehtävänkuva voidaan koostaa esimerkiksi seuraavista elementeistä: 

1. Sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijän työparina

2. Sosiaaliohjaaja johtavan sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelun tiimin toiminnan koordinoinnissa

3. Sosiaaliohjaaja lastensuojelun systeemisen tiimin tukena sytykoordinaattorin tehtävässä

4. Sosiaaliohjaus palvelujärjestelmän asiantuntijana ja palveluohjaajana

5. Sosiaaliohjaus määräaikaisena palveluna asiakkaan yksittäisissä ongelmanratkaisutilanteissa

6. Sosiaaliohjaus pitkäkestoisena tukena asiakkaan pitkäaikaisissa haasteissa

 

7. Sosiaaliohjaaja voi toimia

- vanhemmuuden tukena kasvatustehtävässä

- vanhemman tukena vanhemman omissa pulmissa

- lapsen tukena kasvussa, verkostoissa ja suhteessa 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Selvityksessä on ollut mukana kahden lastensuojelun sosiaalityön ja ohjauksen tiimin sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. Tavoitteena on ollut kehittää sisäistä työnjakoa ja organisaation toimintaa. Ymmärrystä nykytilasta ja tavoitteista on kerätty usealla eri tavalla. Selvitys on aloitettu sähköpostikyselyllä, joka on suunnattu lastensuojelun tiimien sosiaaliohjaajille ja sosiaalityöntekijöille sen selvittämiseksi, miten he kokevat työnjaon nykytilanteen ja miten he kehittäisivät tehtävänkuvia ja työnjakoa. Sen jälkeen tiimien sosiaaliohjaajat ovat pitäneet kahden viikon ajan työajanseurantaa kaikista tehtävistään. Tämän jälkeen on kokoonnuttu kolmessa eri työpajakokonaisuudessa, 1. yhteistyöpalaverit työikäisten palveluiden kanssa, vanhemman omaan tuen tarpeeseen liittyvän työskentelyn jäsentämiseksi ja tiimien välisen työnjaon selkiyttämiseksi 2. työpajat vanhemmuuden tuen kehittämishankkeen (MRV-hanke) kanssa vanhemmuuden tuen tarpeiden ja sosiaaliohjaajan roolin selkiyttämiseksi ja kehittämiseksi 3. lastensuojelun tiimin sisäiset työpajat lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välisen työnjaon kartoittamiseksi ja kehittämiseksi.

Ratkaisun perusidea

Jos tiimissä on yksi sosiaaliohjaaja, ei hänen tehtävänkuvansa voi olla sama, kuin jos tiimissä olisi neljä sosiaaliohjaajaa. Sosiaaliohjaajan tehtävä lastensuojelussa on pilkottavissa osiksi joista voidaan rakentaa erilaisia kokonaisuuksia. Sosiaaliohjaajan tehtävänkuva rakentuu mielekkääksi, kun huomioidaan lastensuojelun palveluyksikön sisäinen työnjako, hyvinvointialueen eri palveluyksiköiden keskinäinen työnjako sekä yhteiskunnan muiden palveluiden toimivuus ja tehtävät. Lisäksi on tärkeätä huomioida hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeiden paikalliset ja alueelliset vaihtelut

Liitteet
Kuva
lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävänkuva
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Lastensuojelun sosiaaliohjaajien tehtävänkuva rakentuu suhteessa toimintaympäristöönsä. Lastensuojelun sosiaaliohjaajien tarve ja tehtävät on määriteltävä systeemisesti. Olennaista on tunnistaa, mihin tarpeisiin hyvinvointialueen tulee vastata. Vaaran paikkoja ovat tilanteet, joissa asiakkaalla on tarve, joihin vastaaminen ei kuulu kenenkään tehtäviin – missä tilanteissa on riski, jos toteamme kovin kevyesti ”palveluidemme perustuvan vapaaehtoisuuteen?”

- Aikuinen voi aina kieltäytyä sosiaalipalveluista, mutta lapsen etu yleensä on, että aikuista tuetaan ja motivoidaan ottamaan palvelua vastaan. 

Hyvinvointialueen johto määrittelee missä palvelutehtävissä vastataan perhekokonaisuuden erilaisista tuen ja palvelun tarpeista. Johto yhteensovittaa palvelut siten, että palveluiden väliin ei jää katveita. Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa johdolle tietoa järjestelmän puutteista ja korjaamisen tarpeista. Henkilöstöjohtaminen ja talouden hallinta ovat tiiviissä vuoropuhelussa sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä toiminta-alueensa kuntien kanssa alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Oman toiminnan kehittäminen kiireisessä lastensuojelun arjessa on haastavaa. Pahin sudenkuoppa on se, että kiireen ja työpaineen vuoksi yhteisiä aikoja ei saada kalenteroitua ja prosessi uhkaa jäädä kesken ja aiheuttaa sen vuoksi pettymystä ja turhautumista. Pienen tauonkin ja unohdusten jälkeen on tiimille voimaannuttavaa, kun kehittämistehtävän ääreen palataan aina uudestaan katkostenkin jälkeen. Tämä luo tunnetta jatkuvuudesta ja eteenpäin menosta. Sosiaaliohjaajan tehtävän selkiyttäminen ja kehittäminen on tärkeä osa sosiaalihuollon perustehtävän selkiyttämistä ja kehittämistä. Sosiaalihuollon sisäisen työnjaon ja perustehtävän selkiyttäminen tukee myös sitä, että sosiaalihuollon perustehtävä ja työnjako selkiytyy suhteessa keskeisiin yhteistyötahoihin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämisprosessi on auttanut tiimin sosiaaliohjaajia, johtavia sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalityöntekijöitä selkiyttämään ja jäsentämään nykytilannetta ja vaihtoehtoisia kehittämismalleja. Tiimin antaman palautteen mukaan yhteinen työstäminen on edistänyt työnjakoa ja vaikuttanut merkittäisesti yhteistyön sujumiseen ja työhyvinvointiin. Yhteinen keskustelu on lisännyt avoimuutta ja luottamusta tiimissä ja yhteistyösuhteissa.