Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen kehittämistyö alkoi osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta sekä Koordinaatiohanketta. Kehittämistyötä jatkettiin osana Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hanketta. Kehittämistä tehtiin hyvinvointialuetasoisesti, Länsi-Suomen yhteistyöalueen kanssa sekä kansallisesti kuten Terapiat etulinjaan –toimintamallin kanssa.
Tavoitteena on, että Varhalla tarjotaan lasten ja nuorten palvelualueella jatkossa oikea-aikaista ja oikeatasoista psykososiaalista tukea tai hoitoa porrasteisesti. Näin nopeutetaan palveluihin pääsyä ja selkeytetään prosesseja. Tavoitteena on seurata kansallista linjausta ja yhdenmukaistaa palveluja Varhan alueella.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja psykososiaalisen tuen ja hoidon saatavuus on liian vähäistä tarpeeseen verrattuna. Koska hoidon ja tuen piiriin tulisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä on keskeistä nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle.
Mielenterveysstrategian 2020–2030 yksi painopiste on lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Kehittämisen tueksi tarvitaan koulutusta ammattilaisille sekä selkeä hoitoon ohjautuminen, jotta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita voidaan vahvistaa.
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen haasteena on palvelujen pirstaleisuus, erikoissairaanhoidon painotus sekä sisällöllinen moninaisuus. Jotta porrasteinen malli voidaan ottaa käyttöön, tulee uusia menetelmiä käyttöönottaa sekä kouluttaa laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kyseessä on suuri toimintakulttuurin muutos perustason palveluissa.
Tarpeena on huomioida koulutustarve alueittain yhteistyössä organisaation kanssa ja näin parantaa yhdenvertaisia psykososiaalisia palveluita kaikille Varhan lapsille ja nuorille perheineen. Koulutuksen aikaiseen toimintaan sekä koulutukseen jälkeiseen tukeen tulee liittyä implementointituki menetelmien yllä pitämiseksi, jotta osaaminen jää käyttöön.
Kehittäminen kohdistuu lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskenteleviin ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen, pääpaino on perhekeskuksen työntekijöissä, mutta mukana on myös esimerkiksi lapsiperhesosiaalityön ammattilaisia. Välillisesti kehittäminen kohdistuu suoraan lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, koska osaamisen vahvistamisella perheet saavat oikea-aikaista tukea ja hoitoa psykososiaalisiin ongelmiin.
Työntekijöiltä kerätään palautetta koulutuksista sekä menetelmien käyttöönotosta ja asiakkailta saadusta tuesta ja hoidosta. Palautteen avulla voidaan koulutusprosesseja kehittää vielä sujuvammaksi ja lapsia, nuoria ja perheitä parhaiten tukevaksi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että lapset ja nuoret perheineen saavat kattavat, yhdenmukaiset, helposti saavutettavat ja oikea-aikaiset psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut. Tämän mahdollistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla työssään työvälineitä tukea, ohjata ja auttaa lapsia ja nuoria. Kehittämistyön tavoitteena on, että psykososiaalinen tuki ja hoito siirtyy vahvemmin perustason palveluihin ja että porrastettu hoitomalli on otettu käyttöön Varhalla ja näin tukea on helpommin ja nopeammin saatavilla.
Kun psykososiaalisen tuen tarve tunnistetaan ajoissa ja tukea tai hoitoa tarjotaan varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäistään mielenterveyshäiriöiden vaikeutumista ja vähennetään pidemmän ja raskaamman tuen tarvetta. Tällöin tukevammat psykososiaaliset palvelut riittävät paremmin niitä tarvitseville. Toimivat mielenterveyspalvelut keventävät myös mielenterveyssyistä johtuvaa erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tarvetta ja kuormitusta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Lasten ja nuorten psykososiaalisten tuen toimivuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyllä, työntekijöiden kokemuksilla, psykososiaalisten menetelmien käyttömäärällä, oiremittareilla, koulutettujen ja käyttöönoton määrällä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Käytännön toteutuksen keskeisessä roolissa on menetelmäkoordinaattori, joka vastaa menetelmien laadukkaasta käyttöönotosta, juurruttamisesta ja seurannasta. Koordinaattori toimii siltana organisaation, YTA-tason ja kansallisen kehittämisen välillä. Hänen tehtäviinsä kuuluu osaamisen tukeminen, yhteisten linjojen varmistaminen, yhtenäisen tiedon kokoaminen ja menetelmien käyttöönoton seuranta. Koordinaattori on myös osa implementaatiotiimiä.
Menetelmien juurruttamisen keskeinen rakenne on implementaatiotiimi, jonka tehtävä on varmistaa, että osaaminen ei katoa hankkeen päättyessä, vaan jää kiinteäksi osaksi organisaation arkea. Tiimi kokoaa esiin nousseet havainnot, ratkaisee käytännön esteitä, tekee linjauksia ja vie asiat organisaation johtoon. Implementaatiotiimi huolehtii siitä, että menetelmäosaamiselle on jatkuva koti, selkeät rakenteet ja vastuullinen omistajuus.
Käyttöönoton tueksi on muodostettu myös alueelliset menetelmärakenteet. Näiden tarkoituksena on menetelmäosaamisen ylläpito ja alueellisen yhteistyön vahvistaminen. Alueelliset tapaamiset tarjoavat pysyvän foorumin, jossa työntekijät voivat jakaa kokemuksia, pohtia menetelmän käyttöä arjessa, vertailla käytäntöjä ja tunnistaa asiakastyössä näkyviä vaikutuksia.
Resurssit
Juurruttaminen vaatii aikaa menetelmätapaamisiin, esihenkilöiden panosta, koordinaattorin työpanoksen, sekä organisaation sitoutumisen siihen, että menetelmien käyttö kuuluu työnkuvaan – ei ylimääräisenä, vaan työn ydinosana. Lisäksi tarvitaan toimivaa tiedonkulkua, perustason tilasto- ja seurantatietoa (kuten Power BI -raportit) sekä tilaa työntekijöiden vertaisreflektiolle.
Prosessi ja vaiheet, joilla käytäntö vakiintuu
- Menetelmä koulutetaan ja koordinaattori varmistaa käyttöönoton.
- Implementaatiotiimi linjaa rakenteet ja seuraa toteutusta.
- Alueelliset tapaamiset tarjoavat jatkuvan tuen ja ylläpitävät osaamista.
- Esihenkilöt varmistavat resurssit ja vievät kehittämistarpeet johtoon.
- Koordinaattori seuraa vaikuttavuutta ja pitää menetelmän laadun oikeilla raiteilla.
- Tieto kulkee rakenteissa – ei yksittäisten henkilöiden varassa.
- Menetelmästä tulee osa arjen työtä: sovitut rakenteet toistuvat, ja osaaminen pysyy elävänä.
