Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen Terapiat etulinjaan-toimintamallin mukaisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen Terapiat etulinjaan-toimintamallin mukaisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa kuvataan Varhan Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaista lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteista mallia, psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja saatavuutta sekä interventiomenetelmiin ohjautumista.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan Varhan Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaista lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteista mallia, psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja saatavuutta sekä interventiomenetelmiin ohjautumista.
Kuva
Tavoitteena on mallintaa ja juurruttaa sujuvat, tasalaatuiset sekä oikea-aikaiset palvelut psykososiaalista tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Keskeisinä osa-alueina on palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä kansallinen yhteiskehittäminen.
Porrastettu malli varmistaa, että apu kohdentuu oikea-aikaisesti ja oikeatasoisesti kevyemmistä omahoidoista aina pidempiin lyhytintervetioihin. Psykososiaaliset menetelmät, navigaattorit ja Mielenterveystalo.fi-sivuston tukevat porrastusta ja vahvistavat yhden luukun periaatetta, jossa asiakas ohjataan hänelle sopivaan palveluun.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta koulutettavia menetelmiä lasten- nuorten ja perheiden osalta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ovat:
- Alle kouluikäiset lapset ja vanhemmat: Pienten lasten ohjattu omahoito, Hoivaa ja Leiki MIDI sekä tunnekeskeinen pari-interventio.
- Alakouluikäiset lapset: Lasten ohjattu omahoito, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio, Cool Kids sekä lasten kognitiivinen lyhytterapia.
- Yläkouluikäiset sekä toisen asteen nuoret: Nuorten ohjattu omahoito, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio, IPC-N, Cool Kids Chilled, IPT-N, sekä nuorten kognitiivinen lyhytterapia.
Nuorten interventionavigaattori on digitaalinen arviointityökalu, jonka tehtävänä on nopeuttaa ensijäsennystä ja ohjausta. Tavoite yhdenmukaistaa arviointia ja parantaa saavutettavuutta tältä osin saavutettiin. Navigaattori tuo systemaattisen tavan kartoittaa nuoren tilannetta heti palveluprosessin alussa verrattuna aiempaan hajanaiseen ja useampaan kertaan tehtyyn arviointiin. Lisäksi lasten navigaattoria pilotointiin.
Ammattilaisia on opastettu Mielenterveystalo.fi-sivuston käyttöön. Tavoitteena on ollut lisätä saavutettavuutta ja nopeuttaa ohjausta. Digitaaliset palvelut ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, ja asiakas voi hyödyntää Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia itsenäisesti.
Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja psykososiaalisen tuen ja hoidon saatavuus on liian vähäistä tarpeeseen verrattuna. Koska hoidon ja tuen piiriin tulisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä on keskeistä nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle.
Mielenterveysstrategian 2020–2030 yksi painopiste on lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Kehittämisen tueksi tarvitaan koulutusta ammattilaisille sekä selkeä hoitoon ohjautuminen, jotta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita voidaan vahvistaa.
Kehittäminen kohdistuu lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskenteleviin ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen, pääpaino on perhekeskuksen työntekijöissä, mutta mukana on myös esimerkiksi lapsiperhesosiaalityön ammattilaisia. Välillisesti kehittäminen kohdistuu suoraan lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, koska osaamisen vahvistamisella perheet saavat oikea-aikaista tukea ja hoitoa psykososiaalisiin ongelmiin.
Työntekijöiltä kerätään palautetta koulutuksista sekä menetelmien käyttöönotosta ja asiakkailta saadusta tuesta ja hoidosta. Palautteen avulla voidaan koulutusprosesseja kehittää vielä sujuvammaksi ja lapsia, nuoria ja perheitä parhaiten tukevaksi.
Käytännön toteutuksen keskeisessä roolissa on menetelmäkoordinaattori, joka vastaa menetelmien laadukkaasta käyttöönotosta, juurruttamisesta ja seurannasta. Koordinaattori toimii siltana organisaation, YTA-tason ja kansallisen kehittämisen välillä. Hänen tehtäviinsä kuuluu osaamisen tukeminen, yhteisten linjojen varmistaminen, yhtenäisen tiedon kokoaminen ja menetelmien käyttöönoton seuranta. Koordinaattori on myös osa implementaatiotiimiä.
Menetelmien juurruttamisen keskeinen rakenne on implementaatiotiimi, jonka tehtävä on varmistaa, että osaaminen ei katoa hankkeen päättyessä, vaan jää kiinteäksi osaksi organisaation arkea. Tiimi kokoaa esiin nousseet havainnot, ratkaisee käytännön esteitä, tekee linjauksia ja vie asiat organisaation johtoon. Implementaatiotiimi huolehtii siitä, että menetelmäosaamiselle on jatkuva koti, selkeät rakenteet ja vastuullinen omistajuus.
Käyttöönoton tueksi on muodostettu myös alueelliset menetelmärakenteet. Näiden tarkoituksena on menetelmäosaamisen ylläpito ja alueellisen yhteistyön vahvistaminen. Alueelliset tapaamiset tarjoavat pysyvän foorumin, jossa työntekijät voivat jakaa kokemuksia, pohtia menetelmän käyttöä arjessa, vertailla käytäntöjä ja tunnistaa asiakastyössä näkyviä vaikutuksia.
Resurssit
Juurruttaminen vaatii aikaa menetelmätapaamisiin, esihenkilöiden panosta, koordinaattorin työpanoksen, sekä organisaation sitoutumisen siihen, että menetelmien käyttö kuuluu työnkuvaan – ei ylimääräisenä, vaan työn ydinosana. Lisäksi tarvitaan toimivaa tiedonkulkua, perustason tilasto- ja seurantatietoa (kuten Power BI -raportit) sekä tilaa työntekijöiden vertaisreflektiolle.
Prosessi ja vaiheet, joilla käytäntö vakiintuu
- Menetelmä koulutetaan ja koordinaattori varmistaa käyttöönoton.
- Implementaatiotiimi linjaa rakenteet ja seuraa toteutusta.
- Alueelliset tapaamiset tarjoavat jatkuvan tuen ja ylläpitävät osaamista.
- Esihenkilöt varmistavat resurssit ja vievät kehittämistarpeet johtoon.
- Koordinaattori seuraa vaikuttavuutta ja pitää menetelmän laadun oikeilla raiteilla.
- Tieto kulkee rakenteissa – ei yksittäisten henkilöiden varassa.
- Menetelmästä tulee osa arjen työtä: sovitut rakenteet toistuvat, ja osaaminen pysyy elävänä.
Kehitetyn toimintamallin käyttöönotto on selkeyttänyt psykososiaalisten menetelmien käyttöä, lisännyt läpinäkyvyyttä ja yhtenäistänyt toimintatapoja eri palveluissa. Menetelmien saatavuus ja toteutus ovat aiempaa tasalaatuisempia, ja ammattilaisilla on selkeämpi käsitys siitä, mitä menetelmiä alueella käytetään, kuka niitä toteuttaa ja miten niitä voi hyödyntää omassa työssään. Yhteiset rakenteet, kuten alueelliset menetelmätapaamiset ja implementaatiotiimin tuki, ovat lisänneet henkilöstön rohkeutta käyttää menetelmiä sekä madaltaneet kynnystä pyytää tukea.
Menetelmäkoordinaattorin roolin myötä koulutusten suunnittelu, osaamisen seuranta ja menetelmien ylläpito ovat aiempaa systemaattisempia. Tiedonkulku organisaation tasojen välillä on parantunut, ja havaittuihin haasteisiin pystytään reagoimaan nopeammin.
Kansikuva
