| Innokylä

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja psykososiaalisen tuen ja hoidon saatavuus on liian vähäistä tarpeeseen verrattuna. Koska hoidon ja tuen piiriin tulisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä on keskeistä nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle.

Mielenterveysstrategian 2020–2030 yksi painopiste on lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Kehittämisen tueksi tarvitaan koulutusta ammattilaisille sekä selkeä hoitoon ohjautuminen, jotta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita voidaan vahvistaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen kehittämistyö alkoi osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta sekä Koordinaatiohanketta. Kehittämistyötä jatkettiin osana Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hanketta. Kehittämistä tehtiin hyvinvointialuetasoisesti, Länsi-Suomen yhteistyöalueen kanssa sekä kansallisesti kuten Terapiat etulinjaan –toimintamallin kanssa.

Tavoitteena on, että Varhalla tarjotaan lasten ja nuorten palvelualueella jatkossa oikea-aikaista ja oikeatasoista psykososiaalista tukea tai hoitoa porrasteisesti. Näin nopeutetaan palveluihin pääsyä ja selkeytetään prosesseja. Tavoitteena on seurata kansallista linjausta ja yhdenmukaistaa palveluja Varhan alueella.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen haasteena on palvelujen pirstaleisuus, erikoissairaanhoidon painotus sekä sisällöllinen moninaisuus. Jotta porrasteinen malli voidaan ottaa käyttöön, tulee uusia menetelmiä käyttöönottaa sekä kouluttaa laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kyseessä on suuri toimintakulttuurin muutos perustason palveluissa.

Tarpeena on huomioida koulutustarve alueittain yhteistyössä organisaation kanssa ja näin parantaa yhdenvertaisia psykososiaalisia palveluita kaikille Varhan lapsille ja nuorille perheineen. Koulutuksen aikaiseen toimintaan sekä koulutukseen jälkeiseen tukeen tulee liittyä implementointituki menetelmien yllä pitämiseksi, jotta osaaminen jää käyttöön.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja hankeorganisaation kanssa. Hyvinvointialueelta on ollut mukana monipuolisesti lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia sekä asiantuntijoita. Yhteistyöverkostot ovat koostuneet myös Terapia etulinjaan –toimintamallin toimijoista, kansallisesta sekä Länsi-Suomen YTA:en koordinaatioverkostosta.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että lapset ja nuoret perheineen saavat kattavat, yhdenmukaiset, helposti saavutettavat ja oikea-aikaiset psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut. Tämän mahdollistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla työssään työvälineitä tukea, ohjata ja auttaa lapsia ja nuoria. Kehittämistyön tavoitteena on, että psykososiaalinen tuki ja hoito siirtyy vahvemmin perustason palveluihin ja että porrastettu hoitomalli on otettu käyttöön Varhalla ja näin tukea on helpommin ja nopeammin saatavilla.

Kun psykososiaalisen tuen tarve tunnistetaan ajoissa ja tukea tai hoitoa tarjotaan varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäistään mielenterveyshäiriöiden vaikeutumista ja vähennetään pidemmän ja raskaamman tuen tarvetta. Tällöin tukevammat psykososiaaliset palvelut riittävät paremmin niitä tarvitseville. Toimivat mielenterveyspalvelut keventävät myös mielenterveyssyistä johtuvaa erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tarvetta ja kuormitusta.

Muutoksen mittaaminen

Lasten ja nuorten psykososiaalisten tuen toimivuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyllä, työntekijöiden kokemuksilla, psykososiaalisten menetelmien käyttömäärällä, oiremittareilla, koulutettujen ja käyttöönoton määrällä.

Toteutussuunnitelma

Ydin kehittämisessä on työntekijöiden kouluttamisessa, menetelmäohjaamisen vahvistamisessa, mentoroinnin sekä menetelmien sekä navigaattorin käyttöönoton juurruttamisessa implementaatiosuunnitelman mukaisesti. Hankekautena käyttöönotetulle toimintamallille etsitään vakiintunut paikka organisaatiossa ja palveluissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittäminen kohdistuu lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskenteleviin ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen, pääpaino on perhekeskuksen työntekijöissä, mutta mukana on myös esimerkiksi lapsiperhesosiaalityön ammattilaisia. Välillisesti kehittäminen kohdistuu suoraan lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, koska osaamisen vahvistamisella perheet saavat oikea-aikaista tukea ja hoitoa psykososiaalisiin ongelmiin.

Työntekijöiltä kerätään palautetta koulutuksista sekä menetelmien käyttöönotosta ja asiakkailta saadusta tuesta ja hoidosta. Palautteen avulla voidaan koulutusprosesseja kehittää vielä sujuvammaksi ja lapsia, nuoria ja perheitä parhaiten tukevaksi.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tavoitteena on mallintaa ja juurruttaa sujuvat, tasalaatuiset sekä oikea-aikaiset palvelut psykososiaalista tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Keskeisinä osa-alueina on palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä kansallinen yhteiskehittäminen.

Porrastettu malli varmistaa, että apu kohdentuu oikea-aikaisesti ja oikeatasoisesti kevyemmistä omahoidoista aina pidempiin lyhytintervetioihin. Psykososiaaliset menetelmät, navigaattorit ja Mielenterveystalo.fi-sivuston tukevat porrastusta ja vahvistavat yhden luukun periaatetta, jossa asiakas ohjataan hänelle sopivaan palveluun.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta koulutettavia menetelmiä lasten- nuorten ja perheiden osalta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ovat:

Alle kouluikäiset lapset ja vanhemmat: Pienten lasten ohjattu omahoito, Hoivaa ja Leiki MIDI sekä tunnekeskeinen pari-interventio.
Alakouluikäiset lapset: Lasten ohjattu omahoito, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio, Cool Kids sekä lasten kognitiivinen lyhytterapia.
Yläkouluikäiset sekä toisen asteen nuoret: Nuorten ohjattu omahoito, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio, IPC-N, Cool Kids Chilled, IPT-N, sekä nuorten kognitiivinen lyhytterapia.

Nuorten interventionavigaattori on digitaalinen arviointityökalu, jonka tehtävänä on nopeuttaa ensijäsennystä ja ohjausta. Tavoite yhdenmukaistaa arviointia ja parantaa saavutettavuutta tältä osin saavutettiin. Navigaattori tuo systemaattisen tavan kartoittaa nuoren tilannetta heti palveluprosessin alussa verrattuna aiempaan hajanaiseen ja useampaan kertaan tehtyyn arviointiin. Lisäksi lasten navigaattoria pilotointiin.

Ammattilaisia on opastettu Mielenterveystalo.fi-sivuston käyttöön. Tavoitteena on ollut lisätä saavutettavuutta ja nopeuttaa ohjausta. Digitaaliset palvelut ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, ja asiakas voi hyödyntää Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia itsenäisesti.

Mielenterveystalon sähköinen alusta

https://www.mielenterveystalo.fi/fi

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käytännön toteutuksen keskeisessä roolissa on menetelmäkoordinaattori, joka vastaa menetelmien laadukkaasta käyttöönotosta, juurruttamisesta ja seurannasta. Koordinaattori toimii siltana organisaation, YTA-tason ja kansallisen kehittämisen välillä. Hänen tehtäviinsä kuuluu osaamisen tukeminen, yhteisten linjojen varmistaminen, yhtenäisen tiedon kokoaminen ja menetelmien käyttöönoton seuranta. Koordinaattori on myös osa implementaatiotiimiä.

Menetelmien juurruttamisen keskeinen rakenne on implementaatiotiimi, jonka tehtävä on varmistaa, että osaaminen ei katoa hankkeen päättyessä, vaan jää kiinteäksi osaksi organisaation arkea. Tiimi kokoaa esiin nousseet havainnot, ratkaisee käytännön esteitä, tekee linjauksia ja vie asiat organisaation johtoon. Implementaatiotiimi huolehtii siitä, että menetelmäosaamiselle on jatkuva koti, selkeät rakenteet ja vastuullinen omistajuus.

Käyttöönoton tueksi on muodostettu myös alueelliset menetelmärakenteet. Näiden tarkoituksena on menetelmäosaamisen ylläpito ja alueellisen yhteistyön vahvistaminen. Alueelliset tapaamiset tarjoavat pysyvän foorumin, jossa työntekijät voivat jakaa kokemuksia, pohtia menetelmän käyttöä arjessa, vertailla käytäntöjä ja tunnistaa asiakastyössä näkyviä vaikutuksia.

Resurssit

Juurruttaminen vaatii aikaa menetelmätapaamisiin, esihenkilöiden panosta, koordinaattorin työpanoksen, sekä organisaation sitoutumisen siihen, että menetelmien käyttö kuuluu työnkuvaan – ei ylimääräisenä, vaan työn ydinosana. Lisäksi tarvitaan toimivaa tiedonkulkua, perustason tilasto- ja seurantatietoa (kuten Power BI -raportit) sekä tilaa työntekijöiden vertaisreflektiolle.

Prosessi ja vaiheet, joilla käytäntö vakiintuu

Menetelmä koulutetaan ja koordinaattori varmistaa käyttöönoton.
Implementaatiotiimi linjaa rakenteet ja seuraa toteutusta.
Alueelliset tapaamiset tarjoavat jatkuvan tuen ja ylläpitävät osaamista.
Esihenkilöt varmistavat resurssit ja vievät kehittämistarpeet johtoon.
Koordinaattori seuraa vaikuttavuutta ja pitää menetelmän laadun oikeilla raiteilla.
Tieto kulkee rakenteissa – ei yksittäisten henkilöiden varassa.
Menetelmästä tulee osa arjen työtä: sovitut rakenteet toistuvat, ja osaaminen pysyy elävänä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Menetelmäkoulutusten osaamisen polku.pdf (170.73 KB)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää koulutettua henkilöstöä, riittävää työaikaa menetelmien toteuttamiseen ja selkeitä rakenteita, jotka tukevat menetelmäosaamisen ylläpitoa. Menetelmäkoordinaattorin rooli on olennainen, jotta koulutusten laatu, menetelmäuskollisuus ja tiedonkulku varmistuvat. Esihenkilöiden sitoutuminen on keskeistä, koska he vastaavat resurssien kohdentamisesta ja menetelmän sisällyttämisestä yksikön arkeen.

Toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille, kun perusperiaatteet säilyvät: koulutettu henkilöstö, rakenteellinen tuki ja seuranta. Kokemusten perusteella malli toimii sekä peruspalveluissa, kun soveltaminen tehdään suunnitelmallisesti ja paikalliset tarpeet huomioidaan.

Keskeiset sudenkuopat, jotka kannattaa ennakoida:

Rakenteiden puutteellisuus: ilman selkeitä tapaamisrakenteita, vastuita ja palautekanavia menetelmä ei juurru.
Esihenkilöiden tuen hajanaisuus: jos työaikaa ja resursseja ei ole selvästi määritelty, menetelmän käyttö jää satunnaiseksi.
Osaamisen keskittyminen liian harvoille: jos menetelmäosaaminen ei leviä riittävän laajalle, jatkuvuus on haavoittuva eikä lapset, nuoret ja perheet saa tasapuolisesti palveluita
Seurannan puute: ilman säännöllistä tiedonkeruuta ja seurantaa menetelmän toteutusta ei voida kehittää tai arvioida.
Tiedonkulun katkeaminen organisaation eri tasoilla: havaintoja ja kehittämistarpeita ei saada johdon tai implementaatiotiimin tietoon.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn toimintamallin käyttöönotto on selkeyttänyt psykososiaalisten menetelmien käyttöä, lisännyt läpinäkyvyyttä ja yhtenäistänyt toimintatapoja eri palveluissa. Menetelmien saatavuus ja toteutus ovat aiempaa tasalaatuisempia, ja ammattilaisilla on selkeämpi käsitys siitä, mitä menetelmiä alueella käytetään, kuka niitä toteuttaa ja miten niitä voi hyödyntää omassa työssään. Yhteiset rakenteet, kuten alueelliset menetelmätapaamiset ja implementaatiotiimin tuki, ovat lisänneet henkilöstön rohkeutta käyttää menetelmiä sekä madaltaneet kynnystä pyytää tukea.

Menetelmäkoordinaattorin roolin myötä koulutusten suunnittelu, osaamisen seuranta ja menetelmien ylläpito ovat aiempaa systemaattisempia. Tiedonkulku organisaation tasojen välillä on parantunut, ja havaittuihin haasteisiin pystytään reagoimaan nopeammin.

Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen Terapiat etulinjaan-toimintamallin mukaisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen Terapiat etulinjaan-toimintamallin mukaisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)