Kotiutus- ja jatkohoitopalaveri (RRP2,P4, I1)
Kotiutus- ja jatkohoitopalaveri (RRP2,P4, I1)
Säännöllinen ammattilaisten välinen etäpalaveri, joka mahdollistaa hoito-osastoilla olevien asiakkaiden moniammatillisen tilannearvioinnin toimintakyvyn ja palvelutarpeen osalta asiakkaan siirtyessä osastolta kotiin tai palveluasumiseen.
Toimintamallin nimi
Säännöllinen ammattilaisten välinen etäpalaveri, joka mahdollistaa hoito-osastoilla olevien asiakkaiden moniammatillisen tilannearvioinnin toimintakyvyn ja palvelutarpeen osalta asiakkaan siirtyessä osastolta kotiin tai palveluasumiseen.
Sosiaalityöntekijöiden resurssivajaus ja hoito-osastojen fyysiset sijainnit maantieteellisesti ympäri hyvinvointialuetta ovat lisänneet tarvetta digitaalisten työkalujen pilotoinnille ja käyttöönotolle. Sosiaalityöntekijöiden ja SAS-sairaanhoitajan työaikaa kuluu päivittäin matkustamiseen hoito-osastojen ja oman työpisteen välillä. Matkakustannuksia aiheutuu hoito-osastoilla olevien asiakkaiden tilannearvioinneista tai palvelutarpeen arvioinneista, joissa tarvitaan terveydenhuollon, kuntoutuksen ja sosiaalialan ammattilaisten osaamista.
Etäyhteystoimintamallilla tavoitellaan resurssien tarpeenmukaista kohdentamista, kustannussäästöjä ja asiakkaiden sujuvia siirtymisiä eri palveluiden välillä, ml. tiedon siirtyminen ammattilaiselta toiselle. Hoito-osastojen ns. klinikkavalmiiden asiakkaiden lisäksi sosiaalityön ammattilaisia työllistävät kiireelliset ja nopeat kotiutukset, jolloin tilannearvio on pystyttävä tekemään mahdollisimman nopeasti tarvittavien palvelujen järjestämiseksi, jotta asuminen kotona sujuisi.
Kotiutus- ja jatkohoitopalaverin avulla pystytään paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin mm. kartoittamalla asiakkaan toimintakykyä, palvelutarvetta ja kotona selviytymistä hoito-osastojakson jälkeen. Palaverin avulla sujuvoitetaan ammattilaisten välistä tiedon vaihtoa ja saattaen vaihtoa ja ennaltaehkäistään väliinputoamisia asiakkaan siirtyessä ammattilaiselta toiselle. Tilannearvioinnin avulla on mahdollista ehkäistä ns. pullonkauloja osastolta kotiin tai palveluasumiseen siirryttäessä.
On tärkeää, että kehittäjäryhmässä on mukana edustus kaikista palaveriin osallistuvista ammattiryhmistä. Yhteinen määrittely, kuten yhteiset tavoitteet, sopiva palaverin ajankohta, ydinryhmän kokoonpano, palaverin kokoonkutsujat, mahdolliset asialistat, kirjaaminen sekä tekniset määrittelyt ovat tärkeässä roolissa. Toimivat laitteet ovat palaveriin osallistumisen edellytys.
Kansikuva