Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille
Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille
Valmennus edistää kotivanhempien työelämäosallisuutta tarjoamalla uraohjausta, osaamisen ja kielitaidon kartoitusta sekä tietoa lapsiperheiden palveluista. Osallistuja voi myös tutustua toisen asteen koulutuksiin ja osallistua työelämäjaksolle.
Kohti työelämää -valmennus on kehitetty Koulutuskuntayhtymä OSAOssa. Malli on rakennettu vahvan ura- ja opinto-ohjauksen sekä suomi toisena kielenä -osaamisen varaan, ja sen vahvuutena on mahdollisuus tutustua konkreettisesti eri koulutusaloihin, oppimisympäristöihin ja työelämäpolkuihin. Oppilaitos ja sen asiantuntijat toimivat mallissa keskeisinä toteuttajina.
Valmennus tukee työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttaneita kotivanhempia siirtymässä kohti koulutusta ja työelämää. Jo perhevapaiden aikana tarjottava joustava ja vapaaehtoinen uraohjaus selkeyttää alanvalintaa, vahvistaa motivaatiota ja ehkäisee myöhemmin opintojen keskeyttämistä. Oppilaitokselle malli tuo motivoituneita opiskelijoita, vahvistaa työelämäyhteistyötä sekä tuottaa tietoa kieli- ja kulttuuriryhmien tuen tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. Samalla oppilaitos vahvistaa rooliaan alueellisessa kotoutumistyössä ja osoittaa yhteiskunnallista vastuuta kohderyhmän huomioimisessa.
Toimintamalli soveltuu myös toteutettavaksi yhteistyössä kunnan kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Kunta voi tunnistaa kohderyhmän ja ohjata palveluun, kun taas oppilaitos vastaa valmennuksen toteutuksesta. Uuden Kotoutumislain 681/2023n (voimaan 1.1.2025) mukaan kunnilla on velvollisuus tarjota osaamisen ja palvelutarpeen arviointi myös työvoiman ulkopuolisille maahanmuuttajille, kuten kotona lapsia hoitaville vanhemmille. Kohti työelämää -valmennus soveltuu luontevaksi jatkopalveluksi, ja osallistuminen on vapaaehtoista.
Mallin merkitys korostuu ajankohtaisessa tilanteessa, jossa alueellinen työvoimapula, maahanmuuttaneiden naisten matalampi työllisyysaste sekä riski jäädä pitkäksi aikaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle edellyttävät varhaisia ja joustavia ratkaisuja. Oppilaitoslähtöinen toteutus, vahva ohjausosaaminen ja tiivis yhteistyö kunnan kanssa muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, joka tukee kotoutumista, osallisuutta ja siirtymää kohti koulutusta ja työelämää.
Ensisijainen kohderyhmä: maahanmuuttaneet kotivanhemmat
Kohti työelämää -valmennus on suunnattu ensisijaisesti työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttaneille vanhemmille, jotka hoitavat lapsia kotona ja tarvitsevat tukea ja ohjausta koulutus- ja työelämäpolullaan. Valmennus on sovellettavissa myös muille kohderyhmille. Valmennuspalautteen ja kokemusten perusteella osallistujilla on vahva motivaatio edetä, mutta oma osaaminen ja mahdollisuudet, koulutusjärjestelmä tai työmarkkinat voivat olla epäselviä tai tietoa ei ole riittävästi. Myös suomen kielen taito voi vaatia vielä parannusta. Koska osallistujat ovat perhevapaalla, heillä ei välttämättä ole aktiivista asiakkuutta työllisyyspalveluissa.
On tärkeää muistaa, että kotivanhemmat ovat hyvin moninainen ryhmä. Heidän taustansa, kielitaitonsa, koulutustasonsa ja asumisensa kesto Suomessa vaihtelevat. Ihmisillä on myös erilaisia arvoja ja käsityksiä hyvästä elämästä. Joillekin tärkeintä on suuri perhe ja mahdollisuus olla kotivanhempana. Jotkut haluavat edistyä urallaan nopeasti ja päästä opiskelemaan tai töihin. Heitä kuitenkin yhdistää vanhemmuus sekä halu rakentaa itselleen ja lapsilleen hyvä elämä uudessa maassa.
Kohti työelämää -valmennukseen osallistujista on tunnistettu viisi pääprofiilia:
- Korkeasti koulutettu ja suomea osaava, mutta ilman työtä Suomessa – tarvitsee tukea työnhakuun ja verkostoitumiseen.
- Kotimaassa kouluttautunut, suomen kielen perustaso ja etsii suuntaa – tarvitsee alanvalinnan selkeyttämistä ja tietoa koulutuspoluista.
- Pitkään Suomessa asunut, matalasti koulutettu ja suomen kielen alkeistaito – tarvitsee monipuolista tukea, kieliopintoja ja realistisen jatkopolun.
- Uusi maahanmuuttanut vanhempi, ei ole tietoa palveluista – tarvitsee palveluohjausta ja kotoutumispolun käynnistämistä.
- Kansainvälinen osaaja perhevapaalla, suunta on selvä – haluaa vahvistaa suomen kieltä ja verkostoja.
Ryhmävalmennuksia suunniteltaessa on myös hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon erilaiset osallistujaprofiilit ja tehdä ryhmäjakoa ja sisällön suunnittelua sen mukaan. Jos valmennusryhmässä pystytään huomioimaan kielitaitotaso ja erilaiset koulutustaustat, on helpompi onnistua tarjoamaan kaikille mahdollisimman hyvin osuvaa sisältöä sekä synnyttämään merkittäviä vertaiskokemuksia. Valmennuksesta kerätyn palautteen perusteella vertaistuki ja “en ole yksin”-kokemus koetaan tärkeäksi. Osallistujat haluavat selkeää tietoa koulutus- ja työelämäpoluista sekä mahdollisuutta pohtia omaa osaamista rauhassa perhevapaiden aikana.
Valmennus vastaa tarpeeseen ehkäistä pitkittynyttä työelämästä irtaantumista, erityisesti maahanmuuttaneiden naisten kohdalla, ja tukee varhaista siirtymää koulutukseen tai työelämään. Se vahvistaa myös koko perheen kotoutumista.
Toissijainen kohderyhmä: ammattilaiset
Valmennuksesta hyötyvät ammatillisten oppilaitosten ohjaushenkilöstö sekä kuntien kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden asiantuntijat. Valmennusmalli tarjoaa rakenteen osaamisen tunnistamiseen, uraohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Valmennuksen aikana kotivanhempien on mahdollisuus saada oikea-aikaista tukea ja ohjausta ja ammattilaiset saavat arvokasta tietoa kohderyhmän tarpeista palvelujen kehittämiseksi.