Kohtaamisten Keski-Suomi - iäkkäiden yhteisöllisyyden vahvistaminen

Kohtaamisten Keski-Suomi - iäkkäiden yhteisöllisyyden vahvistaminen

Tavoitteena on kehittää alueellisesti mukautuva etsivän vanhustyön monitoimijainen toimintamalli, joka tukee iäkkäiden osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista eri elinympäristöissä, kaupungeissa ja harvaan asutuilla alueilla.

Toimintamallin nimi
Kohtaamisten Keski-Suomi - iäkkäiden yhteisöllisyyden vahvistaminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoitteena on kehittää alueellisesti mukautuva etsivän vanhustyön monitoimijainen toimintamalli, joka tukee iäkkäiden osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista eri elinympäristöissä, kaupungeissa ja harvaan asutuilla alueilla.

Toteutuspaikka
Keski-Suomi
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Luotu

Luotu

25.3.2026

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

25.3.2026
Toimintaympäristö

Hanke vastaa Keski-Suomen alueella esiintyvään iäkkäiden kokemaan yksinäisyyteen, osallisuuden puutteeseen ja kasvavaan tuen tarpeeseen, jotka on tunnistettu monien eri toimijoiden kuten kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten toimesta. Yli 65-vuotiaiden hyvinvoinnissa on merkittäviä alueellisia ja sosiaalisia eroja, ja etenkin maaseutualueilla iäkkäät jäävät helposti palvelujen ja yhteisöllisen toiminnan ulkopuolelle.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tarve kehittämistyölle on noussut esiin Keski-Suomen kuntien hyte- tilannekuvissa, hyvinvointikertomuksissa ja järjestöjen kenttätyön havainnoissa. Hankkeen valmistelussa on tunnistettu, että moni iäkäs jää yhteisöllisen toiminnan ja osallisuuden ulkopuolelle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja kesäyliopiston kokemusten mukaan opiskelijayhteistyö ja matalan kynnyksen toiminnot tavoittavat myös niitä, jotka eivät muuten hakeudu mukaan.

THL:n mittareiden ja Keski-Suomen hyvinvointikertomuksen mukaan erityisesti yli 75-vuotiaiden osallisuuden kokemus on heikko, ja yksinäisyys on yleistynyt pandemia-ajan jälkeen. Vuonna 2024 jopa 10 % ilmoitti erittäin heikosta osallisuudesta. Maaseutualueilla yksinäisyyden riski ja palvelujen ulkopuolelle jääminen korostuvat. Moni ei tavoita palveluja pitkien välimatkojen, tiedon puutteen tai toimintakyvyn haasteiden vuoksi.