Hyvinvointialuekohtaisen johtamisen malli (RRP2, P4, I1)
Hyvinvointialuekohtaisen johtamisen malli (RRP2, P4, I1)
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtamisrakenteessa siirryttiin hyvinvointialuekohtaiseen johtamisen malliin aiemmasta lähijohtamisaluekohtaisesta johtamisen mallista.
Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtamisrakenteessa siirryttiin hyvinvointialuekohtaiseen johtamisen malliin aiemmasta lähijohtamisaluekohtaisesta johtamisen mallista.
Kuva
Pirkanmaan hyvinvointialueella siirryttiin pois lähijohtamisaluekohtaisesta johtamisesta hyvinvointialuekohtaiseen johtamiseen. Luovuttiin siis kolmesta eri alueesta (etelä, länsi, pohjoinen) ja yksi yhtenäinen alue meni yhden palvelupäällikön johdettavaksi. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualue lakkautettiin ja sen toiminnot yhdistettiin samalle vastuualueelle opiskeluhuoltopalvelujen kanssa. Alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut keskitettiin kolmelle päätoimipisteelle ja neljälle sivutoimipisteelle. Aiemmin toimineesta erikoislääkärivetoisesta perustason erityispalvelusta luovuttiin ja erikoislääkäriresurssi sijoitettiin yhden johdon alle erikoissairaanhoidon sairaalapalveluihin. Sairaalapalveluiden alueellista kattavuutta vahvistettiin perustamalla kuusi erikoissairaanhoidon aluetyöryhmää.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Toimintamallin kohderyhmä on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä ja sen työntekijät. Asiakasymmärrystä kerrytettiin osana lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystä.
Ratkaisun käyttöönotto voi vaatia organisaatiorakenteen muutosta.
Puolen vuoden tarkkailuvälillä odotusaika ja jonotilanne on lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta osin lyhentynyt.