Hyvinvointialuekohtaisen johtamisen malli (RRP2, P4, I1)
Hyvinvointialuekohtaisen johtamisen malli (RRP2, P4, I1)
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtamisrakenteessa siirryttiin hyvinvointialuekohtaiseen johtamisen malliin aiemmasta lähijohtamisaluekohtaisesta johtamisen mallista.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.
Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.
Pirkanmaan hyvinvointialueella lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita johdettiin kahden palvelupäällikön toimesta. Toinen palvelupäällikkö vastasi pohjoisen lähijohtamisalueesta ja toinen etelän ja lännen lähijohtamisalueista. Lasten ja nuorten päihde- ja riippuvuuspalveluiden toteutuminen oli alueellisesti epätasa-arvoista. Pohjoisen alueen nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa eriarvoisuus näkyi eri palveluntuottajien tarjonnassa ja pitkien välimatkojen vuoksi saavutettavuudessa. Etelän ja lännen alueilla ei ollut erikoistunutta palvelua kaikissa kunnissa ollenkaan. Päihde- ja riippuvuushoidon saatavuus on riippuvainen asuinkunnasta ja työntekijän osaamisesta. Palveluiden sisältöä ei oltu kuvattu ja yhtenäistetty koko Pirkanmaan alueella.
Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1).
Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat alueellisesti yhdenvertaisia ja palvelutarjonta yhdenmukaista.
Lähijohtamisaluekohtaisesta johtamisesta on hyvinvointialuekohtaiseen johtamisrakenteeseen. Muutosta mitataan seuraamalla odotusaikaa tuen tai hoidon alkamiseen Tays lasten- ja nuorisopsykiatrialla, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä opiskeluhuollon ja neuvolan psykologipalveluissa. Tavoiteltu muutos on hoitotakuun toteutuminen.
Muutoksen toteuttaminen Pirkanmaan hyvinvointialueella vaati laajan organisaatiomuutoksen, joka toteutettiin kevättalvella 2025. Organisaation käytössä olevat resurssit uudelleen sijoitettiin.
Toimintamallin kohderyhmä on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä ja sen työntekijät. Asiakasymmärrystä kerrytettiin osana lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystä.