Hoidon jatkuvuusmallin kehittämisen prosessi Lapin HVA (RRP2, P4, I1)
Hoidon jatkuvuusmallin kehittämisen prosessi Lapin HVA (RRP2, P4, I1)
Lapin terveysasemien avovastaanottojen kehittämistyön tueksi on luotu hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto- ja arviointisuunnitelma, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäisempi tapa kehittää ja arvioida hoidon jatkuvuuden toteutumista.
Toimintamallin nimi
Lapin terveysasemien avovastaanottojen kehittämistyön tueksi on luotu hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto- ja arviointisuunnitelma, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäisempi tapa kehittää ja arvioida hoidon jatkuvuuden toteutumista.
Käyttöönottaa hoidon jatkuvuusmalli tai edistää hoidon jatkuvuutta tukevia toimenpiteitä Lapin terveysasemilla, erityisesti Ranualla, Simossa, Kemijärvellä ja Ylitorniolla.
Tämän lisäksi Rovaniemelle ja Sodankylään on kohdennettu kehittäjäresurssia.
Lisäksi tukea muita yksiköitä ja hyvinvointialuetta hoidon jatkuvuutta tukevissa toimenpiteissä
Omalääkärimallin hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä, josta johtuen myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtionvarainministeriö ovat käynnistäneet ohjelman, jonka tarkoituksena on omalääkärimallien edistäminen. Valtakunnallinen keskustelu aiheesta on kehittämishetkellä ollut vilkasta.
Kohderyhmänä ovat erityisesti terveysasemien henkilökunta ja esihenkilöt.
- Hoidon jatkuvuusmallin kehittämistä varten luotiin yhteinen kehittämissuunnitelma.
- Kehittäjäyksiköiden ymmärrystä hoidon jatkuvuusmallista lisättiin kehittämispäivällä
- Kehittäjäyksiköihin luotiin kehittäjätiimit, lääkäri ja 1-2 hoitajaa. Lisäksi tiimiin kuului luonnollisesti yksikön lähiesihenkilöt. Lääkäreiden työaikaa ohjattiin kehittämistyöhön yksiköstä riippuen 5-20% ja hoitajien 20-100%.
- Kehittäjätiimit tapasivat säännöllisesti hanketyöntekijän kanssa
- Yksiköissä muu henkilöstö osallistettiin kehittämistyöhön osastotunneilla, kyselyillä ja kehittämispäivien avulla. Lisäksi työn lomassa käyty keskustelu kehittämisen suunnittelussa oli tärkeä osa sitoutumista.
- Kehittämissuunnitelma tuki jalkautumista erityisesti kahdessa yksikössä, joissa ei ollut vanhastaan tiimimalleja.
- Kahden muun yksikön osalta kehittämissuunnitelma toimi yleisenä raamina toiminnan tarkastelulle.
- Juurtumisen ja jalkautumisen kannalta olennaisena nähtiin lähiesihenkilön sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen kehittämistyöhön.
Kehittämistyö aloitettiin Vasa2- hankkeen rahoituksella toukokuussa 2024. Jo alussa tunnistettiin, että hankesuunnitelmassa määriteltyyn tavoitteeseen; hoidon jatkuvuusmallit olisivat kokonaisuudessaan käyttöönotettu ja juurtunut, oli käytettävissä oleva aika liian lyhyt. Hanketyöntekijöiden perehtymiseen, kehittämis- käyttöönottosuunnitelman laatimisen, yksiköiden yhteistyökäytänteiden sopimisen ja aloitus kehittämispäivien jälkeen kehittäjätiimit pääsivät aloittamaan toimintansa loka-marraskuun 2024 aikana. Tällöin yksiköissä aloitettiin nykytilan kartoitus, joka toimi pohjana yksikkökohtaisten tavoitteiden asettamiselle.
Liitteenä kehittämisen koordinaation eri tasot, sekä käyttöönoton prosessi- ja kehittämissuunnitelma
Tarkemmat yksikkökohtaiset tulokset liitteenä.
Kooste mittareista liitteenä. Mittareista luotiin, koontitaulukko PowerBi-alustalle, josta jokainen alueella voi katsoa oman yksikön tietoja. Asiakaspalaute kyselyä kehitettiin niin, että siinä on jatkossa aina hoidon jatkuvuuden kokemusta koskevat kysymykset "kuinka usein asioin saman lääkärin/hoitajan kanssa". Mittareiden osalta ei voida vielä tehdä suuria johtopäätöksiä hoidon jatkuvuuden kehittymisen suhteen. Päivystyskäyntien ja lähetteiden osalta on pientä laskua ollut, mutta, ei voida osoittaa, että se olisi juuri hoidon jatkuvuustyön seurausta näin lyhyellä aika jaksolla. Mittarityön voikin katsoa olevan alkusysäys mittaamiselle perusterveydenhuollossa. COC- indeksin tai muiden potilastietojärjestelmäkohtaisten mittareiden kehittäminen olisi mielekästä vasta kun potilastietojärjestelmien konsolidointi on tehty vuonna 2026 alussa. Mittareiden kehittämisessä on hyödynnetty paljon THL:ltä palautuvaa dataa esimerkiksi paljon palveluita tarvitsevien määrästä.
Kehittämistyön alussa havaittiin, että ennen varsinaista käyttöönottoa, yksiköissä tuli tehdä mm. toimintatapojen yhtenäistämistä ja yleisten pelisääntöjen sopimista. Lisäksi tunnistettiin, että yhtenäiset pitkäaikaissairauksien seurantasuositukset (linkki) ja hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäinen prosessi (linkki) on yksi edellytys laadukkaan ja tasavertaisen hoidon tuottamisella. Lisäksi sovittiin ja mallinnettiin yhteinen potilaan tuen tarpeen tunnistamisen prosessi.
Kansikuva
