Etävastaanottotoiminnan laajentaminen Helsingin Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelukokonaisuudessa P4, 1b)
Tavoitteena on kehittää etävastaanottotoimintaa Helsingin terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelukokonaisuudessa. Toiminnan kehittämisellä ja yhtenäistämisellä pyritään palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen.
Etävastaanottotoiminnan laajentaminen on osa Helsingin kaupungin digisuunnitelmaa (2023-2025). Digisuunnitelmassa painotetaan muun muassa helppokäyttöisyyttä, saavutettavuutta, sujuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön digistrategiassa (2023–2025) digitaalisuus nähdään palveluiden kehittämisen kivijalkana. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, saavutettavat ja turvalliset digipalvelut, joita tarjotaan ensisijaisina vaihtoehtoina silloin, kun ne soveltuvat asiakkaan tilanteeseen tai palveluun. Tavoitteena on tarjota asiakkaille heidän tarpeisiinsa sopivat palvelut monikanavaisesti. Etävastaanotot voivat parantaa saavutettavuutta, tukea hoidon jatkuvuutta ja vähentää alueellisia esteitä. Etävastaanotot mahdollistavat paikasta riippumattoman asioinnin, mutta kaikki palvelutilanteet eivät sovellu toteutettaviksi etänä, minkä vuoksi rinnalla on kehitettävä myös perinteisiä palvelumuotoja.
Helsingissä on 23 terveysasemaa. Terveysasemilla ei ole yhtenäisiä toimintamalleja etävastaanottojen käytölle.
Käytössä olevat tietojärjestelmä ei teknisesti tue etävastaanottojen laajentamista. Kontaktinhallintajärjestelmä ei tue myöskään hoidon jatkuvuutta eri etävastaanottokanavissa.
Uuden kontaktinhallintajärjestelmän myötä (käyttöönotto 2024-2025) tavoitellaan asiakkaan hoidon jatkuvuutta kaikissa etävastaanottokanavissa sekä ammattilaisen työn sujuvoittamista.
Helsingin terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelukokonaisuudessa ei systemaattisesti käytetä chattia ja videovastaanottoja. Helsingissä asiakkailla on käytössä Maisa, joka toimii sähköisenä yhteydenottokanavana ja korvaa osaltaan chat-palvelua. Helsingissä lyhyet välimatkat eivät tue videovastaanottojen käyttöä, koska palveluiden äärelle on pääsääntöisesti helppo päästä.
Koska Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla etävastaanottoja tehdään monissa eri palveluissa, on tärkeää ymmärtää kunkin palvelun tarve järjestelmien ja asiakasohjausten osalta. Helsingin SoTePe:ssa otettiin vuonna 24-25 käyttöön uusi kontaktinhallintajärjestelmä, joka kokoaa yhteen kaikki reaaliaikaiset etävastaanottokanavat (puhelin, chat, ajanvaraukseton videopuhelu). Kontaktinhallintajärjestelmän muutoksen yhteydessä koottiin laaja joukko asiantuntijoita arvioimaan ja kehittämään järjestelmää ja tukemaan käyttöönottoja. Tavoitteena oli luoda ratkaisu, joka tukee ja sujuvoittaa ammattilaisten työtä sekä helpottaa asiakasohjausta parantaen palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja hoidon jatkuvuutta.
Järjestelmä tukee etävastaanottotoimintaa kokonaisuudessaan ja kokoaa etävastaanottokanavat yhden järjestelmän alle, jolloin ammattilainen ei joudu avaamaan montaa eri järjestelmää hoitaakseen asiakasta monikanavaisesti.
Etävastaanottojen laajentamisen myötä tavoitellaan asiakkaille palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden sekä hoidon jatkuvuuden parantamista. Puheluissa otetaan käyttöön tiimiohjaus, jonka avulla asiakkaan puhelu ohjautuu takaisinsoitossa omatiimiin. Omatiimiin ohjautuminen tukee hoidon jatkuvuutta ja asiakkaan asian hoitamista ensikontaktissa.
Ammattilaisen näkökulmasta muutoksilla pyritään vaikuttamaan työnkulkuihin sekä järjestelmien käytettävyyteen ja sujuvuuteen, mikä tukee päivittäistä työtä. Myös ammattilainen hyötyy siitä, että asiakas ohjautuu oikeaan tiimiin, jolloin asiakasta ei enää siirretä ammattilaiselta toiselle.
Video- ja chat -vastaanottojen osalta parannetaan ammattilaisten osaamista koulutuksilla ja arvioidaan järjestelmien käytettävyyttä. Pyritään myös näissä etävastaanottokanavissa varmistamaan hoito ensikontaktissa sekä asiakkaan hoidon jatkuvuus.
Käyttömäärät: Kasvaako etävastaanottojen käyttö (video, chat).
Puheluiden osalta seurataan puheluiden määrän lisäksi sitä, kuinka suuri osa puheluista hoidetaan saman päivän aikana, ja miten suuri osa puheluista ohjautuu terveysaseman omatiimiin.
Ammattilaisen ohjeistusten tarvetta ja osaamista arvioidaan henkilöstökyselyin.
- Selvitetään, millaiset asiat on mahdollista ja kannattavaa hoitaa etänä, niin asiakkaan kuin ammattilaisen näkökulmasta
- Selvitetään kaupungin käytössä olevat järjestelmät ja niiden mahdollisuudet etävastaanottojen laajempaan ja sujuvampaan käyttöön
- Asiakasymmärryksen lisääminen viestinnällä
- Henkilöstön koulutus etävastaanottojen käyttöön. Koulutuksissa huomioidaan teknisten ohjeiden lisäksi vuorovaikutukseen ja tietosuojaan liittyvät asiat ja erityispiirteet etävastaanotoilla
Etävastaanotot Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelussa koskee koko Helsingin perusterveydenhuollon väestöä.
Ammattilaisten osalta, kohderyhmänä ovat terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palveluiden ammattilaiset, joihin kuuluu niin terveysasemilla työskentelevät ammattilaiset, päivystysavun ammattilaiset kuin myös keskitettyjen palveluiden ammattilaiset (mm. keskitetty ryhmätoiminta ja diabeteskeskus).
Asiakaskokemuksen ja asiakasymmärryksen selvittämiseen on käytetty apuna toimialan toteuttamaa laajaa asiakaskyselyä vuodelta 2024, koskien palveluverkon kehittämistä ja asiakkaiden näkökulmia ja kokemuksia eri palvelukanavista.
Etävastaanottojen osalta tehtiin laajaa verkostoitumista ja haettiin kokemuksia ja oppeja muilta hyvinvointialueilta. Yhteistyötä tehtiin yhteensä 14 hyvinvointialueen kanssa.
Videovastaanottojen ja chatin osalta selvitettiin tutkimusten ja kokemusten perusteella laajasti niiden soveltuvuutta eri vastaanottoihin.
Helsingin kaupungilla otettiin käyttöön uusi kontaktinhallintajärjestelmä, jonka osalta kokemuksia ja käytännön vinkkejä selvitettiin myös muilta hyvinvointialueilta.
Etävastaanottotoiminnan laajentamiseen tarvitaan työntekijöitä, jotka rohkeasti lähtevät kokeilemaan niitä. Toisaalta täytyy huomioida, että ennen käyttöönottoa ammattilaisilla tulee olla riittävät ohjeet etävastaanottojen onnistuneeseen ja tietoturvalliseen käyttöön.
Jos mahdollista, niin uusia toimintamalleja on hyvä pilotoida ensin yksittäisissä yksiköissä, jonka jälkeen skaalataan toimintaa laajemmalle, kun nähdään, ovatko tehdyt ohjeet riittävät ja minkälaista tukea ammattilaiset ja/tai asiakkaat tarvitsevat toimintamallin onnistuneeseen käyttöön.
Etävastaanottotoiminnan laajentaminen vaatii uusien työtapojen oppimista ja omaksumista.
Videovastaanotoilla tekniikan oppiminen (kuulokkeet, kameran asettelu jne.) vaativat oppimista ja sen lisäksi, että ammattilaisen tulee itse osata näitä käyttää, tulee hänen usein myös pystyä ohjaamaan asiakasta teknisesti, mikä vie ammattilaisen aikaa.
Chattien osalta asiakkaiden asiat eivät välttämättä sovellu aina chatissa hoidettavaksi, jolloin yhden chatin hoitaminen voi viedä kohtuuttomasti aikaa. Chat-kanavan toiminnan tehostamiseksi olisi ehdottoman tärkeää, että chatissa olisi oire-/esitietokysely, jonka asiakas täyttäisi ennen ammattilaisen vastaanotolle siirtymistä. Lisäksi chattiin tulisi ohjautua rajatusti ne asiat, jotka siellä soveltuvat hoidettavaksi. Hoidon jatkuvuuden osalta on tärkeää olla toimintamalli, joka tukee jatkuvuutta.
Videovastaanotot eivät välttämättä ammattilaisen näkökulmasta nopeuta vastaanottoa, vaan ovat vastaanottoja siinä, missä fyysinen vastaanottokin. Ajankäytön säästö tulee asiakkaalle, jos hänen asiansa voidaan hoitaa etänä, eikä asiakkaan tarvitse siirtyä terveydenhuollon palveluiden piiriin saadakseen asiansa hoidettua.
Etävastaanottojen osalta on yleisesti tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka etänä voidaan hoitaa ja joihin etävastaanotto tuo lisäarvoa. Turhia, päällekkäisiä kanavia on pyrittävä välttämään.