Diabeteksen hoidon toimintamallin laajentaminen, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamalli kokoaa tyypin 1 diabeteksen hoidon alueellisiin diabeteskeskuksiin ja tarjoaa yhdenmukaista, yksilöllistä ja vaikuttavaa hoitoa vahvistamalla perusterveydenhuollon palveluita.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kokoaa tyypin 1 diabeteksen hoidon alueellisiin diabeteskeskuksiin ja tarjoaa yhdenmukaista, yksilöllistä ja vaikuttavaa hoitoa vahvistamalla perusterveydenhuollon palveluita.
Kuva
Toimintamalli rakentuu osittain aiemman toiminnan pohjalle ja se laajentaa ja täydentää jo olemassa olevaa rakenteellista kokonaisuutta. Espoon diabeteskeskus jatkaa edelleen keskeisenä hoitoyksikkönä hoitaen Espoolaiset aikuiset (yli 16-vuotiaat) tyypin 1 diabetesta sairastavat ja sen toimintaa on laajennettu kattamaan myös kaikki Kirkkonummen sekä Kauniaisten alueiden aikuiset tyypin 1 diabetesta sairastavat. Näin on saatu rakennettua kokonaisuus, joka palvelee alueen väestöä tasapuolisesti ja tehokkaasti.
Lohjan diabeteskeskus toimii alueellisena hoitoyksikkönä, johon on keskitetty luoteisen alueen aikuisten tyypin 1 diabetesta sairastavien hoito terveysasemien peruspalveluista. Tämä uudistus on merkittävä askel perusterveydenhuollon vahvistamisessa, hoidon saatavuuden parantamisessa ja palvelurakenteen kehittämisessä.
Tyypin 1 diabetes vaatii jatkuvaa, yksilöllistä hoitoa ja seurantaa, ja hoidon laadun vaihtelevuus voi vaikuttaa merkittävästi potilaiden hyvinvointiin ja komplikaatioiden riskiin. Tarve yhdenmukaistaa tyypin 1 diabeteksen hoitoa on ollut olemassa jo pitkään, sillä hoitokäytännöt ovat vaihdelleet alueittain ja toteutuneet osittain osana laajempaa työnkuvaa. Palvelujen keskittäminen ja perustason vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja parantaa hoidon saatavuutta, laatua ja jatkuvuutta sekä vastata hoidon erityisvaatimuksiin.
Kohderyhmänä ovat tyypin 1 diabetesta sairastavat aikuiset, joiden hoito on aiemmin toteutunut alueittain vaihtelevasti ja osana laajempia työnkuvia.
Asiakasymmärrystä on syvennetty nykytilaselvityksellä, jossa tarkasteltiin hoitokäytäntöjen eroja, hoidon saatavuutta ja hoitopolkujen toteutumista eri alueilla. Selvitys toi esiin tarpeen palveluiden yhdenmukaistamiselle ja hoidon jatkuvuuden vahvistamiselle.
Toimintamallin jalkauttaminen ja juurruttaminen edellyttää vaiheittaista käyttöönottoa ja tiivistä yhteistyötä eri yksiköiden, ammattilaisten ja johdon välillä.
Keskeisiä tehtäviä ovat:
- Luotujen yhteisten hoitokäytäntöjen ja toimintamallien yhtenäistäminen ja käytäntöön siirtäminen
- Ammattilaisten koulutus ja perehdytys diabeteskeskusten toimintaan
- Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden vahvistaminen
- Seuranta- ja arviointikäytäntöjen käyttöönotto
- Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä
Resurssitarve koostuu erityisesti asiantuntijahenkilöstön ajankäytöstä, koulutuspanostuksista, rakenteellisista muutoksista sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamisesta. Käyttöönoton tukena toimii nimetty vastuuhenkilö. Käytäntöön vieminen vaatii jatkuvaa henkilöstön sitoutumista, osaamisen päivittämistä sekä riittävästi aikaa toimintatapojen ylläpitämiseen. Prosessi sisältää käytännön systemaattisen seurannan, palautteen keräämisen ja analysoinnin sekä tarvittaessa toimintatapojen mukauttamisen, jotta ratkaisu vakiintuu osaksi arjen työtä ja kehittyy tarpeen mukaan.
Diabeteskeskus-toimintamalli on mahdollistanut hoitoprosessien sujuvoittamisen ja resurssien tehokkaamman kohdentamisen. Potilaat saavat hoitoa oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Keskittäminen on parantanut hoidon jatkuvuutta ja vähentänyt päällekkäistä työtä erikoissairaanhoidon kanssa. Perustason palveluiden vahvistaminen on myös vähentänyt erikoissairaanhoidon tarvetta ja kuormitusta, sujuvoittanut hoitopolkua sekä tehnyt hoitoketjusta kustannustehokkaamman.