| Innokylä

Toimintaympäristö

Tyypin 1 diabetes vaatii jatkuvaa, yksilöllistä hoitoa ja seurantaa, ja hoidon laadun vaihtelevuus voi vaikuttaa merkittävästi potilaiden hyvinvointiin ja komplikaatioiden riskiin. Tarve yhdenmukaistaa tyypin 1 diabeteksen hoitoa on ollut olemassa jo pitkään, sillä hoitokäytännöt ovat vaihdelleet alueittain ja toteutuneet osittain osana laajempaa työnkuvaa. Palvelujen keskittäminen ja perustason vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja parantaa hoidon saatavuutta, laatua ja jatkuvuutta sekä vastata hoidon erityisvaatimuksiin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön lähtökohtana on tarve parantaa aikuisten tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon yhdenvertaisuutta, laatua ja jatkuvuutta. Asiakkaan näkökulmasta hoito on aiemmin ollut hajanaista ja alueellisesti erilaista. Ammattilaiset ovat toteuttaneet hoitoa osittain osana laajempia työnkuvia, mikä on vaikeuttanut erityisosaamisen kehittämistä ja kuormittanut henkilöstöä. Organisaation tasolla hajautettu malli on tehnyt resurssien hallinnasta tehottomampaa. Yhteiskunnan näkökulmasta varhainen ja oikein kohdennettu hoito ehkäisee lisäsairauksia ja vähentää pitkän aikavälin kustannuksia. Tarvittava muutos on keskitetympi, selkeämpi ja vaikuttavampi hoitomalli.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on parantaa aikuisten tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon saatavuutta, laatua, jatkuvuutta ja yhdenvertaisuutta koko alueella. Kehitettävän toimintamallin myötä hoitoprosessit selkeytyvät, resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisemmin ja hoito toteutuu aiempaa sujuvammin ja vaikuttavammin. Ammattilaisten työnkuvat tarkentuvat, erityisosaaminen vahvistuu ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tehostuu. Asiakkaat saavat hoitoa oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, mikä lisää asiakastyytyväisyyttä ja tukee pitkäjänteistä omahoitoa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat tyypin 1 diabetesta sairastavat aikuiset, joiden hoito on aiemmin toteutunut alueittain vaihtelevasti ja osana laajempia työnkuvia.

Asiakasymmärrystä on syvennetty nykytilaselvityksellä, jossa tarkasteltiin hoitokäytäntöjen eroja, hoidon saatavuutta ja hoitopolkujen toteutumista eri alueilla. Selvitys toi esiin tarpeen palveluiden yhdenmukaistamiselle ja hoidon jatkuvuuden vahvistamiselle.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli rakentuu osittain aiemman toiminnan pohjalle ja se laajentaa ja täydentää jo olemassa olevaa rakenteellista kokonaisuutta. Espoon diabeteskeskus jatkaa edelleen keskeisenä hoitoyksikkönä hoitaen Espoolaiset aikuiset (yli 16-vuotiaat) tyypin 1 diabetesta sairastavat ja sen toimintaa on laajennettu kattamaan myös kaikki Kirkkonummen sekä Kauniaisten alueiden aikuiset tyypin 1 diabetesta sairastavat. Näin on saatu rakennettua kokonaisuus, joka palvelee alueen väestöä tasapuolisesti ja tehokkaasti.

Lohjan diabeteskeskus toimii alueellisena hoitoyksikkönä, johon on keskitetty luoteisen alueen aikuisten tyypin 1 diabetesta sairastavien hoito terveysasemien peruspalveluista. Tämä uudistus on merkittävä askel perusterveydenhuollon vahvistamisessa, hoidon saatavuuden parantamisessa ja palvelurakenteen kehittämisessä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin jalkauttaminen ja juurruttaminen edellyttää vaiheittaista käyttöönottoa ja tiivistä yhteistyötä eri yksiköiden, ammattilaisten ja johdon välillä.

Keskeisiä tehtäviä ovat:

Luotujen yhteisten hoitokäytäntöjen ja toimintamallien yhtenäistäminen ja käytäntöön siirtäminen
Ammattilaisten koulutus ja perehdytys diabeteskeskusten toimintaan
Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden vahvistaminen
Seuranta- ja arviointikäytäntöjen käyttöönotto
Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä

Resurssitarve koostuu erityisesti asiantuntijahenkilöstön ajankäytöstä, koulutuspanostuksista, rakenteellisista muutoksista sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamisesta. Käyttöönoton tukena toimii nimetty vastuuhenkilö. Käytäntöön vieminen vaatii jatkuvaa henkilöstön sitoutumista, osaamisen päivittämistä sekä riittävästi aikaa toimintatapojen ylläpitämiseen. Prosessi sisältää käytännön systemaattisen seurannan, palautteen keräämisen ja analysoinnin sekä tarvittaessa toimintatapojen mukauttamisen, jotta ratkaisu vakiintuu osaksi arjen työtä ja kehittyy tarpeen mukaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii riittävästi henkilöstöresursseja, selkeää vastuunjakoa sekä monialaista osaamista tyypin 1 diabeteksen hoidosta. Mallin jalkauttaminen edellyttää ajantasaisen tiedon keräämistä nykytilasta, erityisesti kun käytännöt vaihtelevat toimipisteittäin, mikä voi olla aikaa vievää.

Käytännön asiakastyötä tekevien tiivis osallistuminen ja vastuuttaminen kehittämisen eri vaiheissa on tärkeää.

Toimintatapojen ja työnjaon muutokset vaativat aikaa, yhteistä vuoropuhelua ja suunnitelmallista etenemistä.

Kehittämisessä on huomioitava sekä hoitotyön että lääketieteen näkökulmat, ja varmistettava, että diabetestiimin toiminta kytkeytyy saumattomasti muuhun terveyspalvelujen tuotantoon.

Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon potilastietojärjestelmien rajallisuudet tiedonkeruussa ja seurannassa, jotta toimintamallin kehitys perustuu luotettavaan dataan. Sudenkuoppina kannattaa välttää epäselvää viestintää, heikkoa koordinointia sekä resurssien alimitoitusta, jotka voivat hidastaa hoitopolkujen sujuvuutta ja heikentää hoidon laatua.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Diabeteskeskus-toimintamalli on mahdollistanut hoitoprosessien sujuvoittamisen ja resurssien tehokkaamman kohdentamisen. Potilaat saavat hoitoa oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Keskittäminen on parantanut hoidon jatkuvuutta ja vähentänyt päällekkäistä työtä erikoissairaanhoidon kanssa. Perustason palveluiden vahvistaminen on myös vähentänyt erikoissairaanhoidon tarvetta ja kuormitusta, sujuvoittanut hoitopolkua sekä tehnyt hoitoketjusta kustannustehokkaamman.

Diabeteksen hoidon toimintamallin laajentaminen, Länsi-Uudenmaan hva​ (RRP, P4, I1)

Diabeteksen hoidon toimintamallin laajentaminen, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)