Paljon palveluja käyttävien palveluketjujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) tutkimushanke, Itä-Suomen YTA, RRP3
Paljon palveluja käyttävien palveluketjujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) tutkimushanke, Itä-Suomen YTA, RRP3
PALVA - Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus on Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoittama tutkimushanke. Tutkimuksen osatoteuttajina ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet. Asiantuntijoina ovat mukana Diak sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Iso ja Koske. Hankkeeseen osallistuu myös Itä-Suomen yliopisto. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta 1,5 milj. euroa vuosille 2024-2025. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Kokonaisuuden nimi
PALVA - Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus on Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoittama tutkimushanke. Tutkimuksen osatoteuttajina ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet. Asiantuntijoina ovat mukana Diak sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Iso ja Koske. Hankkeeseen osallistuu myös Itä-Suomen yliopisto. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta 1,5 milj. euroa vuosille 2024-2025. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustietoa paljon palveluita käyttävien asiakkaiden hoidon jatkuvuuden ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi sekä palveluiden johtamisen tueksi itäisellä yhteistoiminta-alueella (YTA).
Tutkimushankkeen tavoitteet
1) Tuottaa yhteismitallinen toimintamalli ajantasaisen ja vertailukelpoisen tiedon tuottamiseen hyvinvointialueiden erilaisista tietojärjestelmäkokonaisuuksista paljon palveluja käyttävien asiakasryhmän tilanteen ja palveluiden arvioinnin tueksi,
2) Tunnistaa syitä asiakasryhmän tilanteen taustalla
3) Tutkia asiakasryhmän hoidon laatua, hoitosuositusten toteutumista sekä palveluiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta
4) Tutkia moniammatillisen yhteistyömallin vaikuttavuutta asiakasryhmässä ja testata
5) Kehittää parempia vaikuttavuusmittareita asiakasryhmään kohdistettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden arvioimiseksi.
Tutkimushanke on käynnistynyt ja toteutuu vuosina 2024-2025.
Hankkeen osatoteuttajat: Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet.
Osallistujat: Itä-Suomen yliopisto
Asiantuntijatyöpanos: Diak sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Koske ja Iso.
Tutkimushankkeen kohderyhmät: paljon sote-palveluita käyttävät asiakasryhmät, pitkäaikaissairaat ja monisairaat, sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaiset, hyvinvointialueiden päättäjät ja tutkimusyhteisö.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on saumattomien hoitoprosessien toteutuminen ja laadukkaiden kustannusvaikuttavien palveluiden turvaaminen, erityisesti paljon palveluita käyttävillä asiakasryhmillä. On tunnistettu, että potilaan ongelmat ja palvelut eivät aina kohtaa, palveluissa on päällekkäisyyttä, palveluketjut eivät toimi ja asiakkaat tipahtavat palvelujen väliin. Sairastavuuden lisäksi asiakkaan toistuvien päivystyskäyntien taustalla voi olla yksinäisyyttä, turvattomuutta, asunnottomuutta tai työttömyyttä. Paljon palveluita tarvitsevien hoidon ja palveluiden koordinoimiselle on selvä tarve. On todettu, että potilaat, joiden hoitoprosessit onnistuvat odotetulla tavalla, on pienempi riski saada sairauksista johtuvia komplikaatioita ja myös hoidosta johtuvat kokonaiskustannukset ovat heillä pienempiä kuin huonossa hoitotasapainossa ja seurannassa olevien potilaiden.
PALVA-tutkimuskokonaisuuden tavoite on tuottaa ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa sekä työkaluja paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmän tilanteen sekä palvelujen ja hoidon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tueksi ja arvioimiseksi.
Hanke rakentuu neljästä osatutkimuksesta:
I osatutkimuksessa selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon koordinoimattoman monikäytön syitä ja palveluiden solmukohtia monimenetelmällisesti perustuen sekä rekistereistä että haastatteluista saatavaan tietoon.
II osatutkimuksessa tutkitaan monisairaiden ja paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Monimuotoisten palveluprosessien tarkastelun perustana on sähköiset asiakasrekisterit.
III osatutkimuksessa tutkitaan monialaisen ja -ammatillisen tuen ja hoidon toimintamallien vaikuttavuutta paljon palveluita tarvitsevissa asiakasryhmissä huomioiden sosiaalihuollon palvelujen näkökulman. Tarkastelussa ovat paljon palveluja käyttävien alaryhmät, palveluketjut, sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömäärät, toimintamalleihin ohjautuminen sekä palvelujen kustannustehokkuus.
IV osatutkimuksessa testataan ja kehitetään sosiaalipalveluiden vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusmittareita, joita itäisellä yhteistoiminta-alueella on käytössä.
Vaikutukset ja vaikuttavuus päätavoitteittain
- Yhteismitallinen toimintamalli mahdollistaa hyvinvointialueiden vaikuttavuuden jatkuvan vertailun ja rikastaa alueiden helposti käytettävien datakokonaisuuksien joukkoa edistäen myös alueiden sote-datojen muuta toisiokäyttöä
- Tulokset auttavat tunnistamaan asiakkaita, jotka käyttävät erityisen paljon palveluita sekä selvittämään mahdollisuuksia vähentää henkilön hyvinvointihyötyjen kannalta tarpeettomien kontaktien tarvetta. Tutkimus tarjoaa myös työkaluja resurssien optimaaliseen kohdentamiseen ja sen myötä tukee kustannusten hallintaa.
- Tulosten perusteella voidaan tunnistaa monisairastavuuden riskiä lisääviä tekijöitä, toimimattomia hoitopolkuja sekä asiakasryhmiä, joiden hoidon jatkuvuuteen ja riittävään preventiivisten palvelujen tarjontaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi voidaan tarkastella riittävän seurannan ja hoidon kustannusten suhteutumista kustannuksiin, jotka aiheutuvat riittämättömän seurannan ja hoidon aiheuttamista haasteista potilaan terveydentilassa jopa lisäsairauksista ja komplikaatioista. Tulosten avulla voidaan laatia hoitoprosessin laadun indikaattoreita ja tietojärjestelmiin tunnisteita tilanteista, joissa hoito ei toteudu hoitosuositusten mukaisesti tai asiakkaan seuranta ja tuki ei ole riittävää. tuloksia voidaan käyttää myös ammattilaisten koulutuksissa ja laadun kehittämistyössä.
- Tulokset edistävät paljon palveluja tarvitsevien yhteisasiakkaiden tunnistamista sekä asiakkaiden ohjautumista oikeaan palveluun oikea-aikaisesti, jolloin ammattilaisten päällekkäinen työ vähenee, toimintatavat kohdentuvat täsmällisemmin tarpeisiin ja saadaan kustannusvaikutuksia.
- Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä sosiaalihuollon vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Lisäksi voidaan edistää suosituksia muun muassa digitaalisuutta hyödyntävien sosiaalityön vaikuttavien työtapojen valmennukseen, käyttöönottoon ja tiedolla johtamiseen. Vaikuttavia yhdenmukaisia mittareita systemaattisesti hyödyntämällä ja eri osapuolten osaamista kehittämällä voidaan osoittaa, miten sosiaalityö vaikuttaa paljon palveluita tarvitsevien elämään.
OT1: Sosiaali- ja terveydenhuollon koordinoimattoman monikäytön syitä ja palveluiden solmukohtia/ PI Pekka Mäntyselkä
Alustavissa tuloksissa ilmenivät haastateltavien asiakkaiden kokemukset palveluiden pirstaleisuudesta, hankalasta saatavuudesta sekä hoidon jatkuvuuden haasteista ennen nimettyä omahoitajaa. Nimetty omahoitaja lisäsi asiakkaiden turvallisuuden tunteen kokemusta ja asiakkaat arvioivat omahoitajuuden vähentäneen käyntimääriä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tuloksissa korostui tarve parantaa hoidon jatkuvuutta, asiakasta osallistavaa moniammatillista yhteistyötä, vuorovaikutusta ammattilaisen ja asiakkaan välillä sekä asiakkaan osallistamista aktiivisemmin oman hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun.
Tutkimusartikkelit: 3 julkaisua prosessissa.
OT2: Monisairaiden ja paljon palveluja käyttävien asiakasryhmien hoidon laatu, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus/ PI Tiina Laatikainen
Tulosten perusteella perusterveydenhuollossa käyttöön otettu tiimimalli lisäsi perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajakontakteja muutaman vuoden ajan, mutta sen jälkeen niiden määrä laski tiimimallia edeltävälle tasolle. Muiden kontaktien määrä väheni tiimimallialueilla, samoin kiireellinen hoito perusterveydenhuollossa, mutta ei erikoissairaanhoidossa. Sokerihemoglobiinin (HbA1c) ja LDL-kolesterolin mittausaktiivisuus lisääntyi, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Myöskään hoitotasapainoon tiimimallilla ei ollut vaikutusta. Tiimimalli näyttää vähentävän diabeteksen hoitoon liittyviä kontakteja ja muuttavan palveluprofiilia etäpalveluiden suuntaan, mutta ei vaikuta hoitotasapainoihin. Pidempiaikaisten vaikutusten ja kustannusvaikutusten arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin pidempää seurantaa ja lisää tutkimusta.
Tutkimusartikkelit: 1 julkaisu, 3 prosessissa, 1 Progradu tutkielma
OT3: Monialaisen intervetion vaikuttavuuden arviointi paljon palveluja tarvitsevissa asiakkuuksissa/ PI Aini Pehkonen
Monialaisesta tiimistä (Moti) saaduissa alustavissa tutkimustuloksissa havaitaan asiakaskäyntien määrän kasvaminen 4-5kk ennen interventiota sosiaali- ja terveydenhuollossa. Intervention jälkeen havaittiin käyntimäärien lasku erityisesti terveydenhuollossa, sosiaalihuollossakin hieman. Ensilinjan toimintamalli on käytössä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Alustavissa tuloksissa on havaittu muutosta palveluiden käytössä ennen ja jälkeen Ensilinjan käyttöönottoa: nouseva trendi kääntyi laskuun Ensilinjan jälkeen ja kuukaudessa oli keskimäärin n. 120 käyntiä vähemmän.
Tutkimusartikkelit: 1 julkaistu, 3 prosessissa
OT4: Sosiaalipalveluljen vaikuttavuus- ja kustannusvaikukttavuus -mittareiden testaus sekä johtaijien, työntekjöiden ja ICT-asiantuntijoiden näkemust kartoitus mittaamisen eduista ja haasteista / PI Tomi Mäki-Opas
Alustavat tulokset ja kokemukset osoittavat seuraavaa: terveyssosiaalityöllä on positiivisia vaikutuksia asiakkaisiin lyhyellä seurantajaksolla. Sosiaalihuollon työntekijöiden näkökulmasta vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää, mutta siihen on liian vähän aikaa ja resursseja. Ammattilaisilla on selkeä ymmärrys, millainen työtä tukevan mittarin ja sitä hyödyntävän digitaalisen järjestelmän tulisi olla. Sosiaalihuollon toimialueilla oli paljon vaihtelevia käytäntöjä siinä, miten vaikuttavuutta mitataan tai on mitattu. Lisäksi kaivattiin laajempaa yhteistyötä siitä, miten erilaisia vaikuttavuusmittareita voidaan hyödyntää asiakastyössä ja tiedolla johtamisessa
4 julkaisua prosessissa
- Tunnistettu monialaisten interventioiden tärkeys palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden vahvistamisessa.
- Osoitettu haasteet vaikuttavuusosaamisessa ja vaikuttavuuden mittaamisessa.
- Tunnistettu, millaista vaikuttavuustietoa hyvinvointialueilla on käytettävissä ja miten sitä voidaan käyttää tiedolla johtamisen tukena. Tunnistettu tutkimusinfran haasteita ja kehittämisen mahdollisuuksia.
- Tunnistettu datankäytön kehittämismahdollisuuksia esimerkiksi kirjaamisen, aineiston hallinnan ja käytettävyyden näkökulmista.
