Hankkeen valmisteluvaiheessa vuoden 2022 marraskuussa oli vallalla näkemys ja kokemus, että kotona lapsia hoitavia kotivanhempia oli vaikea tavoittaa. Tästä syystä hankesuunnitelmaan arvioitiin maltillisesti, että Oulun seudulla potentiaalisia osallistujia käytettävissä olevilla resursseilla tavoitettaisiin noin 40.  Osallistujatavoite kuitenkin ylittyi reilusti, ja rekisteröityjä osallistujia oli kaikkiaan 63. Onnistuneen tavoittamisen edellytyksenä oli riittävä resurssointi, asiantuntijoiden osaaminen, jalkautuva työote, kohderyhmätuntemus, verkostoissa toimiminen ja aktiivinen viestiminen monikanavaisesti. Voisi myös ajatella, että Oulun kokoisessa kaupungissa, jossa asukkaita on noin 200 000, asiantuntijaverkostot ovat toisaalta riittävän pieniä ja toisaalta riittävän suuria monipuoliseen yhteistyöhön.

Maahanmuuttotyön asiantuntijaverkostojen, mukaan lukien kolmas sektori, välinen yhteistyö on alueella vahvistunut, tieto eri tahojen välillä kulkee varsin hyvin ja tiedonkulkuun on kehitetty myös systemaattisuutta. 

Hankkeessa on kerätty osallisuuskyselyn avulla palautetta kielikerhoon osallistuneilta, ja Kohti työelämää -valmennukseen osallistuneet ovat vastanneet valmennusta koskevaan palautekyselyyn. 

Osallisuuskysely toteutettiin aktiivisimmille kotivanhemmille (yli 10 osallistumiskertaa kielikerhossa) hyödyntäen mm. THL:n ja muiden virallisten lähteiden ohjeistuksia. Kyselyn tavoitteena oli mitata kielikerhon vaikutuksia vanhempien osallisuuteen sekä kerätä palautetta kokemuksista ja arkeen liittyvistä vaikutuksista. Kysely toteutettiin suomeksi ja englanniksi, ja osa vastasi tulkin avulla. Vastaajia oli 15, joista yli puolet oli asunut Suomessa yli kolme vuotta ja suurin osa korkeakoulutettuja. 

Kielikerho koettiin turvalliseksi ja kannustavaksi ympäristöksi, ja osallistujat kokivat itsensä tervetulleiksi. Kielikerho edisti suomen kielen oppimista ja itsevarmuuden kasvua, tarjosi mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoitumiseen sekä vahvisti osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Lisäksi kerho tuki arkea ja vanhemmuutta tarjoamalla mahdollisuuksia toimintaan kodin ulkopuolella sekä tietoa Suomesta ja paikallisista palveluista. Keskeiset huomiot kielikerhosta olivat opetuksen käytännönläheisyys ja aiheiden relevanssi, hyvin järjestetyt tilaisuudet, lapsiperheille sopivat tilat ja tarjoilut sekä lastenhoito, jotka helpottivat osallistumista. 

Osallistujat, jotka osallistuivat myös Kohti työelämää -valmennukseen, mainitsivat saaneensa varmuutta ammatinvalintaan, työnhakuun ja tulevaisuuden suunnitteluun. Osallistujat pitivät yhtenä tärkeimpänä opittuna asiana, missä ja miten voi opiskella ammatin. Tärkeiksi opeiksi koettiin myös omat vahvuudet, kiinnostukset sekä sen pohtiminen, mitä voi tehdä seuraavaksi. Avoimissa vastauksissa osallistujat kehuivat, että kaikki oli erinomaista, valmennus oli oikea-aikaista ja antoi paljon tietoa palveluista ja mahdollisuuksista, joita valmennettavilla ei ollut aikaisemmin.  Opituista tiedoista, materiaaleista ja verkostoitumisesta uskottiin olevan hyötyä tulevaisuudessa. Palautteissa toivottiin, että mahdollisimman moni jatkossakin saisi käydä valmennuksen ja hyötyä siitä. 

BusinessOulun Oulun seudun työllisyyspalveluissa koettiin, että hankkeen tuloksia on hyvä jakaa viranomaiskäyttöön. Koto-omavalmentajat olivat antaneet hyvää palautetta ja heidän työtään oli helpottanut, kun kotoutumispalvelut ovat kohderyhmälle jo tulleet tutuiksi. 

Osallisuuden vahvistumisen, pärjäävyyden lisääntymisen, osaamisen kehittymisen mahdollistumisen ja työllistymisasteen kohoamisen myötä toiminnalla voidaan pitkällä aikavälillä arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia vanhempainvapaalla olevien nykyistä nopeampaan työllistymiseen, osallisuuteen ja koko perheen hyvinvointiin. Hankkeen tulokset tukevat tätä näkemystä. Perhevapaalla olleista osallistujista yli 50 % siirtyi opiskelemaan, ja myös muutamia työllistymisiä tapahtui. Noin kolmasosa osallistujista jatkoi vielä perhevapaalla. Vanhempien osallisuuden kokemusten lisääntyminen, tietouden lisääntyminen ja kohti työtä suuntautuminen vahvistavat koko perheen mahdollisuuksia menestyä ja ehkäisevät seuraavaan sukupolveen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, joita esimerkiksi vanhempien pitkäaikainen työttömyys ja osattomuuden kokemukset voivat aiheuttaa.

Toiminta osoittautui vaikuttavaksi perhevapaalla olevien maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden, kotoutumisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen edistämisessä. Toimintamallit ovat sovellettavissa valtakunnallisesti yksittäisinä malleina ja kokonaisuutena eri kohderyhmille.