Liitteissä RRP1-hankkeen loppuraportti. Loppuraportin tiivistelmää:

Hankkeessa tuotettiin hoito- ja palveluvelan analyysi sekä asiakkuuden hallinnan konsepti. Siinä tunnistettiin haavoittuvia asiakasryhmiä sekä tehtiin sen perusteella RRP2-hankkeen pohjatyötä. Alueella työskennellään yhteisen strategian ja rakenteen luomisen eteen – lisäksi samaan aikaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitettiin alueelle yhteistä, monialaista työskentelymallia. Hankkeen aikana myös kuvattiin digitaalisten asiakas- ja palveluohjauksen palvelumuotoiluprojekti. Sen lopputuloksena syntyi digitaalisen asiakas- ja palveluohjauksen konsepti, visio, tavoitetila ja toimintamallikuvauksia. Kehittämisen tueksi laadittiin lisäksi asiakaskortit, joissa on kuvattu yleisimmät asiakasprofiilit ja asiakaspolut. 

Alueesta toteutettiin kypsyystilan arviointi THL:n työpajassa lokakuussa 2022. Arvioinnin tulokseen vaikutti se, että hyvinvointialueen strategia ei ollut vielä valmiina ja alueen digiohjelmaa vasta tehtiin. Digiohjelma ja tiekartta muodostettiin konsultin kanssa ja saatiin tehtyä vuoden 2022 loppuun mennessä. Ohjelman pääperiaatteita ja yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia hyödynnetään digipalveluiden tulevassa kehittämisessä.

Muita keskeisiä tuloksia ja saavutuksia:

• Ylimaakunnallisen tuotannonohjaushankkeen yhteiskehittämistä jatkettiin. Tavoitteet saavutettiin siltä osin, että sovellus on käyttöönottovalmis. Käyttöönottoja tehtiin vuodesta 2023 alkaen.
• Segmentointityökalu saatiin suunnitellusti käyttöön. Tosin hyvinvointialuevalmistelun tuottaman resurssipuutteen takia käyttöaste ratkaisun käyttämiseen jäi alhaiseksi.
• Fit-mittariston käyttöönotto koulutuksia pidettiin Hämeenlinnan työntekijöille. FIT-jatkoa kirjattiin RRP2-suunnitelmaan.
• Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tasapuolista ja yhtenäistä digipalvelujen kehittämistä ja yhteistyötä tuettiin yhteisillä säännöllisesti kokoontuvilla foorumeilla.
• Kanta-Hämeessä chat-palvelun kokonaisuus laajeni alueella erityisesti sairaanhoitajien hoidon tarpeen arviointiin ja neuvolan palveluihin Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen seudulla.
• Ammattilaisen työtä tukevaa ohjelmistorobotiikkaa valmisteltiin erityisesti ajanvarauksellisten koronaoirearvioiden käsittelyn helpottamiseksi, mutta valmistelu keskeytettiin aivan vuoden lopussa. Robotin työvaiheita voidaan kuitenkin hyödyntää muihin tehtäviin.
• Hankkeessa valmisteltiin hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palvelukonseptia.
• Ennaltaehkäisevien ja monialaisten palveluiden tietopankkia koottiin sekä osallistuttiin kansalliseen kehittämis- ja määrittelytyöhön.
• Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille aloitettiin sähköiseen asiointiin tarkoitetun Oma Häme -mobiilisovelluksen kehitys osana digitaalisen palvelualustan käyttöönottoa. Jatkokehittämistä tehtiin RRP2 –hankkeessa.
• Palvelupolkujen kuvauksia tehtiin Kanta-Hämeessä alueellisena yhteistyönä eri sote-toimijoiden ja asiakkaiden kanssa ja niitä julkaistiin sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin että kuntien verkkosivustoilla.

• Johtamisjärjestelmän muutokseen perustuva potilasvirtauksen nopeuttamista tukeva ratkaisu otettiin käyttöön päivystyksessä ja jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon lähtevien kohdalla koko hyvinvointialueella.

   

Liitteissä RRP2-hankkeen loppuraportit investoinnista 2 ja investoinneista 1, 3 ja 4.

Tiivistelmä loppuraportista investoinnit 1, 3 ja 4:

RRP2 Syli ‑hankkeen kokonaisuus vahvisti Kanta‑Hämeen hyvinvointialueella sekä hoitotakuun toteutumista että palvelujen laatua ja saatavuutta. Hoitotakuun tavoitteet saavutettiin aiempaa paremmin, kun hoitoon pääsyä nopeutettiin, uusia palvelukanavia perustettiin ja palveluvelkaa purettiin prosesseja virtaviivaistamalla. Hoitoketjuja sujuvoitettiin ja asiakasohjauksen rakenteita selkeytettiin, mikä mahdollisti palveluihin pääsyn aiempaa helpommin. Samalla henkilöstön työtä tuettiin koulutuksilla, kehittämällä yhdenmukaisia käytäntöjä ja vahvistamalla yhteistyörakenteita. Näiden muutosten myötä alueen kyky vastata kasvaneeseen palvelutarpeeseen parani ja palveluiden kokonaistoimivuus vahvistui. Digitaaliset ratkaisut, kuten digitaalinen palvelualusta ja chat-palvelukanavat, ovat parantaneet saavutettavuutta ja modernisoineet asiointia. 

Hyvinvointialue rakensi pysyviä rakenteita tiedon laadun ja vaikuttavuusohjauksen tueksi. Sosiaali‑ ja terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt yhdenmukaistuivat huomattavasti, kun kansalliset kirjaamisohjeet otettiin järjestelmällisesti käyttöön ja kirjaamisen asiantuntijan tehtävä perustettiin pysyväksi osaksi organisaatiota. Kirjaamisen ohjausryhmä ja siihen liittyvä yhteistyö THL:n sekä Kansa‑koulu hankkeen kanssa vahvistivat alueen asemaa valtakunnallisessa kehittämistyössä. Lisäksi alueella luotiin dynaamiset palvelupolut ja otettiin käyttöön elämänlaatutiedon systemaattinen kerääminen, mikä paransi päätöksenteon tietopohjaa ja mahdollisti vaikuttavampien palveluiden suunnittelun. Hankkeen aikana syntyneet käytännöt jäivät elämään ja muodostivat perustan pitkäjänteiselle vaikuttavuusperusteiselle ohjaukselle. 

Uusia digitaalisia ratkaisuja kehitettiin ja otettiin käyttöön, ne tukevat hoitotakuun toteutumista ja vahvistavat työn sujuvuutta sekä selkeyttävät asiakkaiden palveluprosesseja. Digitaalisen palvelualustan käyttöönotto keräsi yhteen alueen digiratkaisut ja tarjoaa nyt asiakkaalle helpon ja turvallisen väylän asiointiin. Asiakkuudenhallintajärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto loivat pohjan uudenlaiselle toimintatavalle. Integraatioiden kehittäminen mahdollisti tietojen liikkumisen sujuvammin eri järjestelmien välillä. Henkilöstölle tarjottu koulutus ja tuki lisäsivät valmiuksia hyödyntää uusia toimintamalleja ja digipalvelujen käyttöä. Asiakkaiden digitukea vahvistettiin koko alueella. Näiden toimien tuloksena palvelujen saavutettavuus parani, asiointi selkeytyi ja hoitokokonaisuudet muuttuivat entistä yhtenäisemmiksi. 

Kaikki toimintamallit eivät jääneet pysyviksi, mutta kerätyllä tiedolla, materiaalilla ja toteutetuilla kokeilulla voidaan tulevaisuudessa edistää uusien toimintamallien kehittämistä sekä lisättiin yhteistä ymmärrystä kehittämiskohteista. Hankkeen aikana rakennettiin hyvinvointialueelle kestävämpiä rakenteita, vahvistettiin tiedon hyödyntämistä ja luotiin pysyviä toimintamalleja, jotka tukevat sekä työntekijöitä että asiakkaita. Hoitoon pääsy nopeutui, palvelupolut selkeytyivät, digitaalinen asiointi vahvistui ja tietoon perustuva ohjaus juurtui käytäntöihin. Hankkeen kokonaisvaikutus näkyy hyvinvointialueella parantuneena palvelujen saatavuutena, yhdenvertaisempina toimintatapoina ja vahvistuneena valmiutena kehittää palveluja myös tulevaisuudessa.