Väestön vanhetessa ja syntyvien lasten määrän vähetessä palvelutarpeet ja elinympäristö muuttuvat. On tunnistettu, että palvelutarpeeseen tulee vastata toimintaprosessien ja työvälineiden kehittämisellä sekä ylialueellisella yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat säästöpotentiaalit ovat toimintaprosessien muutoksessa ja digipalvelujen käyttöönotossa. Etelä-Karjalan alueen palvelujen tulevien vuosien kehittämisessä haluttiin painottaa Eksoten strategian mukaisesti asiakaslähtöisyyttä ja maakunnallista palveluverkkoa. Lisäksi tavoitteena oli syventää palvelujen integraatiota ja vahvistaa digitalisaation hyödyntämistä. 

HAPPEE 1 ja HAPPEE2 -hankkeiden tavoitteet määriteltiin ja toimenpiteet suunniteltiin poikkihallinnollisessa valmisteluyhteistyössä terveyspalvelujen (sis. perusterveydenhuollon avoterveyspalvelut, kuntoutus, suun terveydenhuolto, sairaalapalvelut) ja perhe- ja sosiaalipalvelujen (lasten ja nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden palvelut) kanssa. Valmistelussa huomioitiin EU:n ja Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteet ja ehdot. Lisäksi Yhteinen tulevaisuus - tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa-hankkeessa meneillään oleva kehittämistyö myös huomioitiin valmistelussa. Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistyön punaisena lankana oli vuoden 2023 loppuun saakka hoidon saatavuus ja hoitotakuu, perustason psykososiaalisten menetelmien osaamisen lisääminen perustason palveluissa sekä monialainen ja moniammatillinen toiminta sote-keskuksessa. Väestön palvelutarpeiseen vastataan kehittämistyön jatkumolla myös tämän hankkeen 2023–2025 aikana. Asiakaslähtöisten toimintaprosessien ja ammattilaisia tukevien työvälineiden kehittämisellä sekä poikkihallinnollisella ja ylialueellisella yhteistyöllä vahvistetaan organisaation ja alueen sote-palveluiden tuottamisen kyvykkyyttä erityisesti toimintamallien ja digiratkaisujen kehittämisellä sekä yhteen kytkemisellä. Tässä kehittämistyössä huomioitiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston elo-syyskuussa 2022 määrittelemät strategiset painopisteet 1) henkilöstöön panostaminen, 2) prosessit ja sujuvuus, 3) hoidon porrastus; paljon palveluja käyttävät. Digitalisaation hyödyntämisellä tavoitellaan sujuvia asiakasprosesseja.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun ohjelman mukainen kehittäminen kohdentui ohjelman pilari 4:n mukaiseen kokonaisuuteen ja jakautui neljään eri investointiin. 

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kohderyhminä koko maakunnan asukkaista investointi 1:n osalta olivat

• 13–29-vuotiaat, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- ja mielenterveyshäiriöitä
• palveluiden piiristä eri syistä merkittävästi syrjäytyneet henkilöt: Päihdeongelmaiset aikuiset
• Vammaiset: muun muassa kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt, joiden palvelut ovat viivästyneet tai heikentyneet epidemian aikana.
• pitkäaikaissairaat asiakkaat (perusth ja suun th)

sekä lisäksi investointi 1:n myös muidenkin investointien 2,3 ja 4 osalta

• nuoret työttömät ja osatyökykyiset
• maahanmuuttopalvelun asiakkaat
• ikääntyneet, joilla on todettua tai piilossa olevaa fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta; mm. yksin kotiin jääneet ikääntyneet, joilla sosiaalinen tukiverkko on niukkaa

Päätavoitteena Happee2 hankkeessa oli Suomen kestävän kasvun ohjelman hakuoppaan pilari 4 mukaisesti hoitoon pääsyn nopeuttaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Päätavoitteeseen vastattiin hakuoppaan pilari 4:n investointien mukaisesti seuraavilla tavoitteilla

1. Edistetään hoitotakuun toteutumista perusterveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa sekä puretaan koronatilanteen aiheuttamaan palveluvelkaa
2. Edistetään hoitoon pääsyä vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)
3. Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta
4. Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot