ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma

Taustatietoa

Viimeisimmät, vuoden 2023 tilastot osoittavat, että huumemyrkytyskuolemien määrä on Suomen mittaushistorian korkein. Huumemyrkytyskuolemiin menehtyi yhteensä 253 henkilöä, joista 89 oli alle 25-vuotiaita. Huumemyrkytyskuolemat ovat nousemassa yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi alle 25-vuotialla nuorilla. Huumekuolemista suurin osa on tapaturmaisia eli kuolema on tahaton ja olisi yleensä ollut estettävissä kuten muutkin tapaturmat.

Tavoitteet

Hankekokonaisuuden tavoitteena on, että nuorille suunnattu päihde- ja riippuvuuspalvelujärjestelmä toimii hyvinvointialueilla sujuvasti ja nopeasti myös moniviranomaisyhteistyössä THL:n suositusten mukaisesti ja nuorille tarkoitettujen päihde- ja riippuvuusongelmiin suunnattujen hoitomenetelmien käyttöönotto on parantunut (mm. PALKOn suositukset ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus 642/2023). Hankkeen tavoitteena on huumekuolemien ehkäisemiseksi tarvittavien terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidon ja sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuuspalvelujen sekä niiden vaikuttavan yhteistyön vahvistuminen. Lisäksi tavoitteena on, että terveys- ja turvallisuusneuvonta vahvistuu osana perustyötä useammissa palveluissa (ml. anonyymit palvelut). Hankkeen myötä ammattilaisten päihde- ja riippuvuusosaaminen vahvistuu, huumeita käyttävien osallisuus paranee palveluissa ja heihin kohdistuva stigma vähenee. Huumeita kokeilevilla ja käyttävillä on paremmin tietoa käyttöön liittyvistä riskeistä sekä tarjolla olevista hoito- ja palveluvaihtoehdoista, ja ammattilaiset osaavat toimia paremmin kohdatessaan heitä eri ympäristöissä.

Menetelmät

Hankeissa tulee kehittää erilaisten tukitoimien ja hoidon koordinaatiota, vahvistaa moniammatillista yhteistyötä sekä osaamista. Hankkeiden tavoitteet ja menetelmät tulee perustella alueellisesta tai kansallisesta tarpeesta. 

Esimerkkejä avustuksella kehitettävistä aiheista: 

• Alaikäisten ja alle 25-vuotiaiden hoitoon ja muihin päihdepalveluihin pääsyn, palvelujen yhteen toimivuuden, palveluvalikoiman, hoito- ja palveluketjujen ja palvelujen vaikuttavuuden parantaminen edellä tavoitteet-otsikon alla esitettyjen sisältöjen mukaisesti.
• Lastensuojelun jälkihuollon palvelujen kehittäminen ja muutosvaiheiden tuen lisääminen.
• Monitoimijaisten mallien kehittäminen niin, että akuuteissa tilanteissa tunnistetaan avun tarve ja hälytetään apua entistä nopeammin. Mahdollisen sairaalahoidon jälkeen turvataan jatkohoito ja tarvittavat sosiaalihuollon palvelut. Poikkihallinnollisten yhteistyökäytäntöjen ja toimintamallien kehittäminen tilanteisiin, joissa nuori on poistunut luvattomasti sijaishuoltopaikasta.
• Huumeita käyttävien nuorten anonyymin terveys- ja turvallisuusneuvonnan saatavuuden lisääminen terveysneuvontapisteissä ja kaikissa näitä nuoria kohtaavissa palveluissa.
• Hoitoonohjauksen ja puheeksi oton lisääminen ja jatkotoimenpiteiden kehittäminen ensihoitopalveluissa myrkytyksen tai läheltä piti -tilanteen jälkeen.
• Uusien huumekuolemien ehkäisyyn suoraan suunnattujen mallien kehittäminen, käyttöönotto ja sisällyttäminen hyvinvointialueen palveluihin.
• Haittoja vähentävän työn kehittäminen eri palveluissa mukaan lukien koulutuksen kohdentaminen valtion koulukodeissa ja muissa vaativan tuen lastensuojelulaitoksissa työskenteleville ammattilaisille (ml. sote-, turvallisuus- nuoriso- ja sivistystyön ammattilaiset).
• Huumeita käyttävien ihmisten osallisuuden parantaminen heidän palveluidensa kehittämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
• Monialaisen yhteistyön, ohjauksen, neuvonnan ja näyttöön perustuvien menetelmien (esim. huumeiden käytön mini-interventio) osaamisen vahvistamisen mallin soveltaminen ja käyttöönotto.
• Alueellisten ja yhteisökohtaisten interventioiden ja kampanjoiden toteuttaminen, joilla torjutaan sairauden aiheuttamaa leimautumista ja edistetään hoitoon ja palveluihin hakeutumista sekä tuetaan hoitoa harkitsevia ja toipumisprosessiin osallistuvia henkilöitä.

Nuorten huumeongelmien hoitoon ei ole löydettävissä yhtä kaikille sopivaa mallia vaan tarvitaan eri ratkaisuja eri tarpeisiin. Tavoitteena onkin, että hankekauden päätyttyä avustuksilla on kehitetty kohderyhmän palveluketjuja ja -kokonaisuuksia ja tehostettu nuorten päihteidenkäytön tunnistamista ja vahvistettu etsivää ja jalkautuvaa työtä osaksi peruspalveluja. Kehitetty toiminta tulee myös kuvata niin, että se on jatkossa muidenkin käytettävissä.