Yhteinen kehittämistyö näkyväksi – Tyhy-työryhmä käytäntöön

Yhteinen kehittämistyö näkyväksi – Tyhy-työryhmä käytäntöön

Toimintamallissa koottiin Tyhy-työryhmä tukemaan työyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena oli vahvistaa osallistumista, jakaa vastuuta ja varmistaa kehittämistyön jatkuvuus.

Toimintamallin nimi
Yhteinen kehittämistyö näkyväksi – Tyhy-työryhmä käytäntöön
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa koottiin Tyhy-työryhmä tukemaan työyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena oli vahvistaa osallistumista, jakaa vastuuta ja varmistaa kehittämistyön jatkuvuus.

Toteutuspaikka
Kotikuntoutuskeskus 3, Turku
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Ville Rajamäki

Luotu

Luotu

28.5.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

30.12.2025
Ratkaisun perusidea

Tarkoituksena oli muodostaa työhyvinvoinnin ja tyhy-toiminnan edistämiseksi työryhmä. Moniammatillinen työryhmä muodostettiin tyhy -toiminnasta vastaavan ympärille, ja yksi työryhmän jäsenistä valittiin yksikön Vetoa ja pitoa -valmennuksen kehittäjätiimistä. Työryhmän edustus on sovituin väliajoin kiertävä. Tavoitteena tyhy-työryhmän muodostamisella oli kuormituksen ja työn jakaminen, osallistamisen vahvistaminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä vetoa ja pitoa - valmennuksessa muodostuneiden toimintamallien edistäminen ja vakiinnuttaminen (ts. työyksikön veto- ja pitovoiman vahvistaminen). 

Toimintaympäristö

Työyksikössä ja organisaatiossa oli tehty selvityksiä, joista nousi esiin toistuvia haasteita. Yksikössä oli tapahtunut merkittäviä muutoksia esihenkilöstön vaihtuvuuden ja hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Uudet toimintamallit ja muuttuneet toimenkuvat sekä viestinnässä koetut haasteet olivat lisänneet henkilöstön kokemaa kuormitusta.

Työn palkitsevuus, koettu arvostus sekä päätöksenteon etäisyys arjesta ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys vaikuttivat negatiivisesti työhyvinvointiin.

Työyksikössä toimi yksi työhyvinvointi -toiminnasta vastaava, joka oli valittu työntekijöiden keskuudesta. Tyhy -vastaava työskentelee esihenkilöstön tukemana työyksikön virallisen tyhy -toiminnan kehittelijänä ja toteuttajana.

Työyksikkö osallistui STM:n vetoa ja pitoa -valmennukseen 1/25–10/25.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on Kotikuntoutuskeskus 3:n henkilöstö.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto edellytti suunnitelmallisia toimenpiteitä ja koko työyhteisön sitoutumista.

  • Keskustelu Tyhy -vastaavan kanssa
  • (Vetoa ja pitoa) työryhmästä valitaan mukaan joku tai jotkut
  • Tiedustellaan muita halukkaita työyhteisöstä ja muodostetaan työryhmä
  • Sovitaan työryhmän jäsenten vaihtuvuudesta ja työvuosikellon luomisesta

Henkilöstöresurssi toimintamallin edistämiseksi on tavoitteena pitää maltillisena. Ajallinen resurssointi työryhmän toiminnan käynnistämiseksi on samoin maltillinen. Toiminnan jatkumiseksi ja vakiinnuttamiseksi työryhmän jäseniltä vaaditaan kuitenkin pitkäkestoista työskentelyä ja motivaatiota koko työyhteisön työhyvinvoinnin tukemiseen. Taloudellista resurssia ei tarvita. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Aktiivisen Vetoa ja pitoa -valmennuksen päätyttyä työryhmä on ottanut vastuulleen joidenkin toimenpiteiden vakiinnuttamista ja jatkosuunnittelua. Valmennuksiin osallistuneen työryhmän ja tyhy-työryhmän siirtymävaihe on vielä kuitenkin suurilta osin käynnissä. Yksikön tyhy-vastaava on kokenut uuden työryhmän muodostamisen kuormitusta vähentävänä tekijänä. 

Numeerisesti arvioituna (Kokemuskysely):

  • Voin esittää uusia ideoita työn ja toiminnan kehittämiseksi 3,54 (2/25), 4,13 (10/25)
  • Työyhteisöä osallistetaan riittävästi työyksikköä koskeviin päätöksiin ja muutoksiin 3,33 (2/25), 3,80 (10/25)

Vetoa pitoa valmennuksen myötä yksikön eNPS luku on noussut helmikuun mittauksesta (-4) lokakuun mittaukseen (20). 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tyhy-työryhmää voidaan soveltaa useimmissa yksiköissä. Työryhmän muodostaminen vetoa ja pitoa -valmennuksen jatkumoksi edellyttää kuitenkin valmennukseen osallistumista. Tässä toimintamallissa painotetaan valmennuksen tarjoamien työkalujen hyödyntämistä työyksikön veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi myös virallisen valmennuksen päätyttyä.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä