Vastuupariyhteistyömalli, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)
Vastuupariyhteistyömalli, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)
Pirkanmaan hyvinvointialueella perustettiin monialainen yhteistyöryhmä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden välillä.
Toimintamallin nimi
Pirkanmaan hyvinvointialueella perustettiin monialainen yhteistyöryhmä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden välillä.
Kuva
Vastuupariyhteistyön ryhmä lisää yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua eri vastuualueiden välillä. Yhteistyöryhmään kuuluvat lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluverkon keskijohdon päälliköt ja johtajat terveys-, sosiaali-, vammais-, opiskeluhuolto-, kasvatus ja perheneuvonnan sekä neuvolan ja kehitystä tukevista palveluista. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain lähitapaamisena keskustelemaan ja ratkomaan käytännön työstä nousevia kysymyksiä ja tarpeita.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Toimintamallin kohderyhmä on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden johto.
Työryhmän kokoukset tulee olla aikataulutettuna riittävän pitkälle ajalle. Työryhmän vetäjänä toimii nimetty henkilö, joka huolehtii kokouksen koolle kutsusta ja vastaa sisällön suunnittelusta yhteistyössä työryhmän kanssa. Sitoutuminen ryhmään on tärkeää. Ryhmässä käsiteltyjen asioiden vieminen arjen työhön. Yhteistyöryhmässä on todettu tarvetta perehtyä syvemmin toistemme palvelukokonaisuuksiin esittelyjen ja keskustelunavausten muodossa. On todettu myös tarve jatkossa suunnitella tarkemmin sisältötavoitteiden edistämistä työntekijätasolla.
Toimintamallin käyttöönoton jälkeen palvelujärjestelmän toiminnat on esitelty ryhmässä, mikä on koettu hyväksi ja lisännyt ymmärrystä eri palveluista sekä syventänyt tietämystä palvelujärjestelmäkokonaisuudesta. Tuntemuksen ja ymmärryksen myötä palveluiden yhteensovittaminen mahdollistuu.