Vanhemmuuden varhaisen tuen malli perhekeskuksissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Perhekeskuksissa varhaisen vaiheen vanhemmuuden tukemiseksi käytettävät menetelmät kuvataan sekä vahvistetaan ammattilaisten osaamista koulutuksin. Vanhemmuuden tuen teemoina ovat laajasti käytöshäiriöt, uni, parisuhde, omahoito ja puheeksiotto.
Satakunnan hyvinvointialueen perhekeskukset ovat muodostuneet 1.1.2023, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Perhekeskusten toiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen on lähtenyt vähitellen muotoutumaan muutoksen myötä.
Perheiden palveluita on aiemmin kehitetty laajasti Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanon myötä. Perhekeskuksia kehitetään nyt kaikilla 21 hyvinvointialueella sekä Helsingissä. Alueellinen yhdenmukaisuus ja vakiinnuttaminen ovat kehittämisen tavoitteina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee osaltaan tapahtuvaa kehittämistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa poliittisista linjauksista sekä hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kehittämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Perhekeskukset käsittävät terveys- ja sosiaalipalvelut sekä erityispalveluiden asiantuntijuuden tehtävät. Monipuolisen palveluverkoston vuoksi perhekeskuksessa voidaan havaita lasten ja perheiden haasteet varhaisessa vaiheessa ja vastata niihin tarpeen mukaisella tuella.
Hyvinvointialueen strategian mukaisesti palvelemme alueella yhdenvertaisesti, kohtaamme inhimillisesti, toimimme ammatillisesti ja uudistamme vastuullisesti. Tarpeena on yhtenäistää lasten, nuorten ja perheiden palveluiden menetelmiä ja luoda yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut koko hyvinvointialueella. Käytettävät ja koulutettavat menetelmät valitaan huolella tutkimusnäytön ja aikaisemman kokemuksen perusteella. Ammattilaiset koulutetaan menetelmien käyttöön niin, että koko alueella voidaan menetelmiä yhtäläisesti hyödyntää.
Vanhemmuuden tuen keinoja on käsitelty eri kehittäjäjoukon kanssa. Vastuualuejohdon kanssa on sovittu linjaukset ja pienemmissä työryhmissä on käsitelty teemojen mukaisia tarpeita. Neuvolatyön kehittämisryhmän kanssa on muodostettu lapsuuden varhaisiin vaiheisiin linkittyvä käytettävien menetelmien porrastus kevyemmistä tukimenetelmistä vaativimpiin. Samalla on sovittu yhtenäiset menetelmät sekä sovittu koulutuksista, jotta samat palvelut esimerkiksi vanhempainryhmät olisivat kaikissa perhekeskuksissa yhtäläisesti tarjolla. Ammattilaisten sekä esihenkilöstön kanssa on käyty keskustelua ja tehty suunnitelmaa eri menetelmien käyttöön ottamiseksi.
Kehittämistyön tavoitteena on järjestää yhtäläiset palvelut jokaisessa perhekeskuksessa. Samat palvelumuodot tarjotaan kaikkien perhekeskusten asiakkaille sekä turvataan varhainen tuki vanhemmuuteen monipuolisesti. Lisäksi vahvistetaan ammattilaisten osaamista.
Koulutuksiin osallistuvien ammattilaisten määrää seurataan ja koulutuksista kerätään palautetta kyselyllä. Menetelmäkoulutuksiin osallistuvien ammattilaisten koulutusten jälkeistä ryhmien vetämistä, menetelmien käyttöä ja/tai kokemuksia kerätään palautekyselyllä. Juurtumista tuetaan koulutusten jälkeen yhteisissä tapaamisissa.
Nykyiset perhekeskuksissa käytettävät menetelmät vanhemmuuden tukeen on kartoitettu. Lisäksi ammattilaisilta saatu palaute nykytarpeista on käsitelty esihenkilöstön kanssa. Varhaisen vaiheen tukeen sijoittuvat erityisesti neuvolaikäiset ja heillä on myös pääasiassa säännölliset vastaanotot terveydenhuollon neuvolapalveluissa.
Yhteiset suunnitelmat ja sitoutuminen koulutuksiin ja menetelmiin on tärkeässä asemassa myös menetelmien juurtumisessa. Tämän vuoksi esihenkilöstö on ollut alusta asti mukana suunnittelutyössä. Menetelmien juurtumisessa koulutusten jälkeiset yhteiset palaverit ammattilaisten ja esihenkilöiden kanssa ovat tärkeä osa prosessia. Hyvinvointialueen digitaalisen perhekeskuksen brändäyksen ja verkkosivujen kehittämistyön kanssa on myös tehty yhteistyötä. Koulutuksia järjestetään niin menetelmiin kuin osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi tarvittavissa kokonaisuuksissa luodaan toimintaohjeet käytäntöön.
Satakunnassa koronaviruksen vuoksi perhepalveluiden jonot ovat kasvaneet ja samalla henkilöstöresurssit vähentyneet. Lasten, nuorten ja perheiden haasteet ovat monimutkaistuneet. Vanhemmuuden voimavarat ovat usein heikot. Tarvetta on lisätä lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta tukevia vaikuttavia menetelmiä osana perhekeskusten ja myös sidosryhmien yhdyspintatyötä. Ammattilaisille järjestetään koulutusta perhedynamiikan eri haasteiden tunnistamisen ja tuen keinoihin.
Yhdeksi merkittävimmistä ratkaisuista, joka nousi alkuvaiheen kehittämisessä esiin oli mahdollisimman varhainen tuki. Tästä johtuen erityisesti menetelmäkoulutukset painottuvat neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Vanhemmuuden tuen malli menetelmien osalta kuvataan samalla.
Teemat, joihin koulutustarpeet vanhemmuuden tukemiseksi kohdistuvat ovat parisuhde, lasten käytöksellä oireilu ja käytöshäiriöt, puheeksi otto, omahoidon tukeminen ja uni. Hankerahoituksella käynnissä jo suunnitteluvaiheessa olivat Voimaperheet ja Ole läsnä lapsellesi - menetelmät.
Vanhemmuuden tuen kokonaisuudesta syntyy vanhemmuuden tuen malli neuvolapalveluissa, opiskeluhuollossa ja kasvatus- ja perheneuvonnassa. Valittujen teemojen mukaisesti järjestetään ammattilaisten osaamista vahvistavaa koulutusta. Menetelmäkoulutusten myötä suunnitellaan palveluketjut ja kirjalliset toimintamallit vaikuttavuuden ja juurtumisen vahvistamiseksi.