Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Avainhenkilömalli on kattava, hajautettu perustason väkivaltatyön malli organisaatioiden eri tasoille. Keskeisessä roolissa on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan, ottamaan puheeksi ja puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan osana normaalia työtä.
Avainhenkilömallissa on kyse kolmiportaisesta koulutusmallista, jossa edetään koulutusportaalta seuraavalle. Avainhenkilökoulutuksen käyneet vastaavat puheeksi ottamisen koulutusten pitämisestä omissa yksiköissään ja kouluttajakoulutusten käyneet avainhenkilökoulutusten pitämisestä. Avainhenkilökoulutuksen kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon, työterveyshuollon ja kolmannen sektorin ammattilaiset. Avainhenkilökoulutus on esimerkki julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä alueellisen lähisuhdeväkivaltatyön kehittämisessä. (THL 2023)
Väkivaltatyön avainhenkilömalli linkittyy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli -kokonaisuuteen. Avainhenkilömallin keskiössä on asiakastyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen väkivaltatyön osaajiksi työyhteisöihinsä. Avainhenkilökoulutus on kohdennettu kaikille asiakastyötä tekeville hyvinvointialueen ammattilaisille.
Kansallisten tutkimusten mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ei kysytä systemaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Samoin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmiöt tunnistetaan heikosti, väkivaltatyön palveluja ei tunneta ja/tai niihin ei osata ohjata. Yleisesti ottaen ammattilaisten osaaminen väkivaltaan liittyvissä asioissa on vaihtelevaa, jolloin yhdenvertaisuus ei toteudu.
Kymenlaaksossa on havaittu osaamisvaje lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa, väkivallan eri osapuolten auttamisessa sekä palveluohjauksessa. Kymenlaakson hyvinvointialue on osallistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan avainhenkilöpilottiin, minkä aikana on koulutettu kolme avainhenkilökouluttajaa. Avainhenkilökouluttajat ovat toteuttaneet kaksi avainhenkilökoulutusta ja koulutettuja avainhenkilöitä on 40.
Koulutetut avainhenkilöt muodostavat avainhenkilöverkoston, minkä koordinoinnista vastaa ehkäisevän työn koordinaattori. Koordinaattori tukee avainhenkilöitä heidän tehtävässään. Avainhenkilöverkosto kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja jakaa tietoa omassa Teams-kanavassaan. Lisäksi avainhenkilöille ja kaikille lähisuhdeväkivaltateemasta kiinnostuneille järjestetään kuukausittain tunnin mittainen tilaisuus lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista. Avainhenkilöitä koulutetaan avainhenkilöiden tarpeiden mukaan.
Kymenlaaksossa on havaittu osaamisvaje lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa, väkivallan eri osapuolten auttamisessa sekä palveluohjauksessa. Hankesuunnitelmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen vahvistaminen. Keskeisenä toimenpiteenä on syrjäytymistä ehkäisevän työn tehostaminen, johon perhe- ja lähisuhdeväkivallan koordinaatiomalli tuo lisää välineitä.
Avainhenkilökoulutuksiin osallistuneet asiakas- ja potilastyötä tekevät ammattilaiset ja koulutuksen suorittaneet sekä heidän esihenkilönsä.
Avainhenkilökoulutukseen ilmoittautumisen yhteydessä pyydetään käymään keskustelu oman esihenkilön kanssa koulutuksen suorittamisesta.
Koulutuksen välitehtävissä pyydetään osallistujia reflektoimiaan oppimaansa ja hahmottelemaan omaa avainhenkilöroolia työyhteisössään.
Koulutuksen jälkeen kouluttaja, koulutettu avainhenkilö ja hänen esihenkilönsä järjestävät tapaamisen. Tapaamisessa sovitaan avainhenkilön tehtävistä ja vastuista.
Kouluttajat vastaavat siitä että avainhenkilöiden kanssa käydään yhteinen keskustelu ja he toimivat keskustelun muistion kirjaajina. Muistiot jaetaan tapaamiseen osallistuneille.
Väkivaltatyön avainhenkilömalli on toiminnassa ja vastuista on sovittu. Työyhteisöissä tiedetään kuka avainhenkilö on ja miten häneen voi olla yhteydessä. Avainhenkilöt edistävät lähisuhdeväkivallan systemaattista puheeksi ottamista ja vahvistavat lähisuhdeväkivalta ilmiön ja sen vaikutusten tunnistamista. Näiden muutosten vaikutuksesta väkivallan eri osapuolet saavat avun nopeammin väkivallan aiheuttamaan kriisiin ja väkivaltaa ehkäistään tehokkaammin.
Avainhenkilöiden toiminnan vaikutusta ja ammattilaisten toiminnan muutoksen mittaamista pyrittiin selvittämään kyselyllä. Kyselyä paremmaksi tavaksi osoittautui määrällisten ja laadullisten mittareiden hyödyntäminen hankeaikana. Tulevaisuudessa on hyvä selvittää avainhenkilömallin toimivuutta ja aktiivisuutta esimerkiksi kyselyllä.
Muutosten mittaamisessa hyödynnetään määrällisiä mittareita,
- Koulutuksen suorittaneiden määrä
- Koulutuksen suorittaneiden itsearviointia
sekä laadullisia mittareita
- avainhenkilöiden palautteet koulutuksen jälkeen
- konsultaatiokeskustelut avainhenkilöiden kanssa
- avainhenkilön ja esihenkilön kanssa käytyjen keskustelujen muistiot avainhenkilön tehtävästä omassa työyhteisössään
- Marraskuussa 2023 sovittu perheiden sosiaalityön kanssa avainhenkilömallin
pilotoinnista heidän palvelussaan - Maaliskuussa 2024 Sovittu avainhenkilökoulutukseen osallistuvista työntekijöistä Perheiden
sosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijän kanssa - Avainhenkilökoulutusten toteutuksesta sovittu keväälle ja syksylle 2024
- Kesäkuu 2024 mennessä kootaan avainhenkilöverkosto koulutetuista avainhenkilöistä ja
sovitaan tapaamiset avainhenkilöiden osaamisen ylläpitämiseksi; tapaamiset ovat
koulutuksellisia ja vuorovaikutteisia tapaamisia (ehdotus 2-4 kertaa vuodessa) - Kesäkuussa 2024 sovittiin avainhenkilöiden tehtävistä perheiden sosiaalityössä
- Kesäkuussa 2024 sovittiin muiden palvelujen esihenkilöiden (sponsorit) kanssa yhteiset
tapaamiset jalkauttamiseksi ja avainhenkilöiden tehtävistä sopimiseksi (ehdotus 2-4 kertaa vuodessa 30-60 min) - Syyskuu-marraskuu 2024: syksyn avainhenkilökoulutus
- Syyskuussa 2024 avainhenkilöverkoston käynnistäminen
- Syyskuussa 2024 Avainhenkilömalli toimenpiteenä alueellisessa Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmassa 2024-2025
- Avainhenkilömalli kirjattu toimenpiteeksi perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja ehkäisyyn
- Kuntien kanssa sovitaan joulukuussa 2024 jalkauttamissuunnitelma vuodelle 2025
- Marraskuu 2024 alkoi Avoimet väkivaltatyö tilaisuudet; toteutetaan kerran kuukaudessa avainhenkilöille ja kaikille lähisuhdeväkivaltateemasta kiinnostuneille
- Vuoden 2025 aikana on koulutettu 2 ryhmää väkivaltatyön avainhenkilöitä ja lisäksi 2 avainhenkilökouluttajaa
Välitön kohderyhmä on avainhenkilökoulutukseen osallistuneet ammattilaiset. Välillinen kohderyhmä on kaikki Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakastyötä tekevät ammattilaiset.
Työntekijöiltä, esihenkilöiltä ja palvelupäälliköiltä saatujen suullisten tietojen mukaan on havaittavissa että
- henkilöstössä on tunnistettu tarve lisäkoulutukselle
- joissakin palveluissa päälliköt ja esihenkilöt tunnistavat mallin tarpeellisuuden
- terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa on suuri kiinnostus mallia kohtaan
- haaste on työajan resursointi ja määrittely kenelle väkivaltatyö kuuluu, mikä näyttäytyy sekä väkivaltatyön tekemisen että johtamisen haasteena
Pohdimme ohjausryhmän kanssa millä tavoin aiomme avainhenkilömallia alueella toteuttaa. Väkivallaton VAKE - Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana Perhekeskustoimintamallin kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimintamalli herätti mielenkiintomme. Poimimme toimintamallista osia, joita muotoilimme omalle alueellemme sopivaksi. Näitä osia ovat lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutus, avainhenkilöverkosto ja materiaalipankki.
Keskityimme ensimmäisenä pilotoitavan palvelun etsimiseen ja avainhenkilökoulutuksen järjestämiseen keväälle 2024. Pohdimme kuinka monelle koulutusta tarjotaan, ketkä ovat koulutuksen kohderyhmää, miten koulutuksesta informoidaan ja kuinka viesti saadaan perille.
Avainhenkilömallin keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon levittäminen organisaation eri tasoille. Päätimme että kiintiöimme perheiden sosiaalityöhön 6 koulutuspaikkaa, joista 5 toteutui ja loput paikat täytämme ilmoittautumisjärjestyksessä. Päätimme että kokoamme avainhenkilöverkoston, kun ensimmäinen ryhmä on käynyt koulutuksen loppuun. Päätimme myös että avainhenkilön tehtävistä käydään keskustelu koulutuksen jälkeen.
Avainhenkilömallin keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan ja ottamaan puheeksi sekä puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan. Avainhenkilökoulutuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja molempiin ryhmiin otetaan 20 ilmoittautujaa. Koulutuksen kesto on ennakko-, väli- ja lopputehtävineen, koulutuspäivät yhteenlaskettuna noin 35 tuntia. Kouluttajina toimivat THL:n kouluttamat avainhenkilökouluttajat. Avainhenkilökoulutuksessa tehdään yhteistyötä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella.
Avainhenkilöt muodostavat monialaisen avainhenkilöverkoston. Avainhenkilöverkostolle on oma Teams-kanava, mihin tallennettu koulutus- ja muu materiaali on vapaasti avainhenkilöiden käytettävissä. Avainhenkilöiden tehtäviin kuuluu työyhteisön konsultaatio, työparityöskentely, infotilaisuudet lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista ja systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen. Joillakin toimialoilla avainhenkilöt järjestävät myös lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutuksia.
Avainhenkilömallia kehitettiin THL:n koordinoiman avainhenkilömallin pilotin yhteydessä. Hyödynsimme Etelä-Savon kokemuksia avainhenkilömallin toteutuksesta. Etelä-Savon kokemuksien mukaan ryhmäkoon ei kannata olla suurempi kuin 20 osallistujaa ja kouluttajia kannattaa olla 2 jokaiselle koulutusryhmälle. Kaksi kouluttajaa mahdollistavat reflektoivan ja dialogisen otteen koulutuksen toteutuksessa.
Väkivallaton VAKE toimintamallissa avainhenkilöverkosto koottiin ennen avainhenkilökoulutuksia. Pohdimme hyötyjä suhteessa käytettävään työaikaan ja työntekijäresurssiin ja päätimme perustaa avainhenkilöverkoston koulutetuista avainhenkilöistä.
Avainhenkilömallin toteutussuunnitelma on alla olevassa liitteessä. Liitteessä olevan koordinaatiomallin toteutussuunnitelmasta on oma kehittämiskokonaisuutensa Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2).
Ohjausryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa etäyhteydellä. Jäsenet:
integraatiopalvelujen johtaja
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö
kehittämispäällikkö
kehittämispäällikkö
projektipäällikkö
projektikoordinaattori
Projektikoordinaattori vastaa
- Avainhenkilökoulutusten markkinoinnista
- Esittely HR-radiossa
- Esihenkilöiden sähköpostiryhmä
- Intratiedotteet
- Ilmoittautumisista yhdessä HR-palvelujen kanssa
- Fasu-merkinnöistä; poissaolot, korvaavat tehtävät ja läsnäolot
- Avainhenkilöverkoston jäsenrekisterin ylläpitämisestä
- Teams-kanavan ylläpito
- Salattu Teams-kanava jäsenrekisteriä varten; tarkistetaan vuosittain ja päivitetään
Projektikoordinaattori ja kaksi avainhenkilökouluttajaa vastaavat koulutusten toteuttamisesta
- Infokirjeen lähettämisestä ilmoittautuneille
- Ennakko-, väli- ja lopputehtävien palautuksista
- Koulutuksen materiaalin päivittämisestä
- Seuraavan vuoden toteutussuunnitelmasta
Avainhenkilömallin tavoitteena on vahvistaa sote-ammattilaisten osaamista, jotta kymenlaaksolaiset saavat apua lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin. Lisäksi tavoitteena on ammattilaisten lähisuhdeväkivallan systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kokeilun aikana järjestetään kaksi avainhenkilökoulutusta asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Kumpaankin ryhmään otetaan 20 ammattilaista, jotka muodostavat avainhenkilöverkoston.
Avainhenkilömallin kokeilu osoitti että mallin toteuttaminen on haavoittuvaa projektityöntekijän ja kolmen kouluttajan resurssilla. Kouluttaminen ja verkoston ylläpitäminen vaatii hyvinvointialueen koordinaatiota ja tiivistä yhteistyötä järjestötoimijan kanssa. Yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella, mikä on kytketty projektikoordinaattorin tehtävään, mikä on riski mallin juurruttamiselle tulevaisuudessa.
Kouluttamiseen kuluva kouluttajan käytettävä työaika ylitti odotukset; koulutuksen markkinointi, koulutuspaikan varaaminen, ilmoittautumisten hallinta, ennakko-, väli- ja lopputehtävien tarkastus sekä koulutuksen konkreettinen läpi vieminen ottivat enemmän aikaa kuin etukäteen oli tiedossa n. 35 tuntia per koulutus. Käytännössä vaadittu työaika ylittyi puolella ollen yli 50 tuntia. Kouluttajia tarvitaan lisää Kymenlaakson alueelle. Kokeilussa opimme että kouluttajaparin olisi hyvä olla eri toimialoilta.
Kokeilun aikana jalkauttaminen työyhteisöihin toteutettiin kouluttajan, avainhenkilön ja hänen esihenkilönsä kanssa kolmikanta keskusteluna. Keskustelussa sovittiin avainhenkilön tehtävistä omassa työyhteisössään, sovittiin yhteisistä vastuista ja tehtävistä. Kouluttaja kirjasi sovitut asiat muistioon ja jakoi tapaamiseen osallistuneille. Tämä koettiin hyväksi käytännöksi.
Avainhenkilömalli vahvistaa sote-ammattilaisten lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osaamista, minkä vaikutuksesta kymenlaaksolaiset saavat apua lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin. Avainhenkilömallin keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan ja ottamaan puheeksi sekä puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan.
Avainhenkilöiden tehtäviin kuuluu esimerkiksi systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen, työyhteisön konsultaatio, työparityöskentely ja infotilaisuuksien järjestäminen lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista. Avainhenkilöt järjestävät myös lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutuksia.
Koulutetut avainhenkilöt muodostavat monialaisen avainhenkilöverkoston. Avainhenkilöverkostolle on oma Teams-kanava, mihin tallennettu koulutus- ja muu materiaali on vapaasti avainhenkilöiden käytettävissä. Avainhenkilökoulutuksessa tehdään yhteistyötä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella.
- Avainhenkilökoulutuksia järjestetään 2 kertaa vuodessa.
- Kohderyhmät:
- Kymenlaakson hyvinvointialueen potilas- ja asiakastyötä tekevät ammattilaiset
- Kuntien ammattilaiset, esimerkiksi koulunuorisotyöntekijät ja hyvinvointitutorit
- Järjestöjen ammattilaiset
- Suorittamiseen käytettävä aika noin 35 tuntia/kouluttautuja
- Kohderyhmät:
- Koulutusten organisoinnista vastaa Kymenlaakson hyvinvointialue yhteistyössä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa
- Koulutukset toteuttaa koulutetut avainhenkilökouluttajat
- Arvioitu koulutukseen käytettävä aika noin 35 tuntia/kouluttaja
- Koulutuksen aikana osallistujat hahmottelevat omaa avainhenkilörooliaan omassa työyhteisössään
- Koulutuksen jälkeen kouluttaja järjestää tapaamisen koulutetun avainhenkilön ja hänen esihenkilönsä kanssa
- Tapaamisessa sovitaan
- Avainhenkilön tehtävistä
- Vastuista ja rooleista
- Kouluttaja kirjaa tapaamisesta muistion ja lähettää sen tapaamiseen osallistuneille
- Tapaamisessa sovitaan
- Koulutetut avainhenkilöt muodostavat avainhenkilöverkoston
- Verkostoa koordinoi hanketyöntekijä hankekauden ajan
- Avainhenkilöille ja kaikille lähisuhdeväkivaltateemasta kiinnostuneille hyvinvointialueen ammattilaisille järjestetään kuukausittain Teams-tilaisuus lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista
- Avainhenkilöverkostolle järjestetään kahden kuukauden välein Teams-tapaaminen. Tapaamisen tavoite on ylläpitää avainhenkilöiden osaamista ja jakaa kokemuksia avainhenkilönä toimimisesta monialaisesti. Tapaaminen sisältää koulutuksellisen osuuden ja mahdollisuuden yhteiselle keskustelulle.
Väkivaltatyön avainhenkilömalli on toiminnassa. Hanketyön jälkeen avainhenkilömallin toteuttamisen vastuista sovitaan HRD-palvelujen koulutuskoordinaattorin, väkivaltatyön avainhenkilökouluttajien, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ehkäisevän työn koordinaattorin kanssa.
Muutosten mittaamisessa hyödynnetyt määrälliset mittarit 2024-2025:
- Koulutusten määrä
- Koulutuksia järjestettiin yhteensä 4 kertaa
- Koulutuksen suorittaneiden määrä
- Koulutuksen suoritti 75 ammattilaista, joista 6 oli kuntien työntekijöitä ja 1 järjestötoimija
- Kouluttajakoulutuksen suoritti 2 kouluttajaa
- Koulutuksen suorittaneiden itsearviointi (asteikko 1-5)
- Koulutukseen osallistuneet suorittivat ennakkotehtävänä THL:n Puutu väkivaltaan verkkokurssin. Jokaisen koulutuspäivän jälkeen osallistujat arvioivat omia valmiuksiaan neljän toivotun tavoitteen osalta asteikolla 1-5 (1=ei valmiuksia, 5=kaikki tarvittavat valmiudet). Arviointi tehtiin koulutuksen aikana 5 kertaa (4 koulutuspäivää + koulutuksen päätös). Tuloksena:
- Valmiudet ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi omassa työssä, ensimmäinen arviointi 3,6 - viimeinen arviointi 4,6
- Tunnistaa väkivallan muotoja, 3,7-4,5
- Tunnistaa lähisuhdeväkivallan vaikutuksia, 3,5-4,4
- Auttaa asiakasta/potilasta kun lähisuhdeväkivalta on tullut ilmi, 3,2-4,5
- Koulutukseen osallistuneet suorittivat ennakkotehtävänä THL:n Puutu väkivaltaan verkkokurssin. Jokaisen koulutuspäivän jälkeen osallistujat arvioivat omia valmiuksiaan neljän toivotun tavoitteen osalta asteikolla 1-5 (1=ei valmiuksia, 5=kaikki tarvittavat valmiudet). Arviointi tehtiin koulutuksen aikana 5 kertaa (4 koulutuspäivää + koulutuksen päätös). Tuloksena:
sekä laadullisia mittareita
- avainhenkilöiden palautteet koulutuksen jälkeen
- Koulutusta pidettiin hyvänä NPS-mittarin mukaan
- Suosittelisitko tätä koulutusta? (0-6 = olen tyytymätön koulutukseen, 7-8 = neutraali (en tyytymätön enkä erityisen tyytyväinen), 9-10 = olen tyytyväinen koulutukseen): NPS 89, keskiarvo 9,4.
- Suullisten ja kirjallisten vapaiden palautteiden mukaan ammattilaiset toivoivat syvällisempää koulutusta ikääntyneiden ihmisten väkivallan puheeksi ottamiseen, vammaisten ihmisten väkivaltakysymyksiin, kunniaan liittyvään väkivaltaan ja lasten kanssa työskentelyyn ja nuorten menetelmiin
- Koulutukseen osallistuneet pitivät hyvänä monialaisia koulutusryhmiä
- Osallistujien kokemuksen mukaan tämä madalsi kynnystä yhteistyölle ja lisäsi ymmärrystä eri palveluista - toisaalta samankaltaisten asiakas- tai potilasryhmien kanssa työskentelevät kokivat hyödyllisenä pohtia lähisuhdeväkivaltaan liittyviä teemoja saman kaltaista työtä tekevien kanssa.
- Koulutusta pidettiin hyvänä NPS-mittarin mukaan
- konsultaatiokeskustelut avainhenkilöiden kanssa
- Avainhenkilöt toimivat omissa työtehtävissään erilaisissa rooleissa. Miltei jokainen avainhenkilö on pitänyt omalle työyhteisölleen avainhenkilöinfon, missä he ovat kertoneet omasta roolistaan avainhenkilöinä. Konsultaatiotehtävä on vakiintunut kaikille omaksi tavaksi toteuttaa avainhenkilötehtävää. Yli kymmenen avainhenkilöä on suunnitellut tai pitänyt koulutuksellisia tilaisuuksia omalle työyhteisölleen. Kolme avainhenkilöä on tehnyt puheeksi ottamisen mallin tai kuvannut avainhenkilön roolin osana palveluprosessia.
- avainhenkilön ja esihenkilön kanssa käytyjen keskustelujen muistiot avainhenkilön tehtävästä omassa työyhteisössään
- Koulutetut avainhenkilöt ovat työyhteisöidensä väkivaltatyön osaajia. Esihenkilön tuki ja mandaatti toimia avainhenkilönä ovat osoittautuneet tärkeiksi. Kolmikantakeskustelu koulutuksen jälkeen tukee avainhenkilömallin jalkauttamista palveluihin.
- Avainhenkilöiden tehtäviä ovat:
- Systemaattisen puheeksi ottamisen edistäminen
- Konsultaatio
- Työparityöskentely
- Infotilaisuuksien järjestäminen lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista
- Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutusten järjestäminen
Kouluttajien arvioinnin mukaan:
- Koulutuksen strukturoitu rakenne on toimiva
- Rakenteen vuoksi uusien avainhenkilökouluttajien perehdyttäminen kouluttajan tehtävään on mahdollista kokeneemman kouluttajan tuella
- Ryhmän koko 20 ammattilaista/ryhmä osoittautui toimivaksi
- Kolmen kouluttajan kesken oli hyödyllistä sopia jokaisen rooleista ennen toteutuskertaa
- Koulutusmateriaali vastaa hyvin väkivaltatyön avainhenkilökoulutuksen tarpeeseen
- Koulutuksen aikana havaittuja lisäkoulutustarpeita on hyvä selvittää myös jatkossa ja ratkoa millä tavoin tulevaisuudessa organisaatiossa lisäkoulutustarpeisiin vastataan
Koordinaation määrä ja siihen kuluvan työajan määrä yllätti eikä siihen osattu varautua etukäteen. Hanketyöntekijän rooli avainhenkilökoulutusten toteutuksen organisoinnissa oli merkittävä. Jatkossa mallin toteuttamiseen tarvitaan useita toimijoita ja koordinoivaa tahoa, esimerkiksi:
Kouluttajat
- koulutusten aikatauluttaminen
- kouluttajien yhteisten tapaamisaikojen sopimisessa
- koulutusmateriaalien läpi käymisessä
- koulutukseen osallistuneiden välitehtävien delegoimisessa
- koulutukseen soveltuvien tilojen varaamisessa (yhdessä koulutuskoordinaattorin kanssa)
HRD-palvelut
- koulutuksesta tiedottamisessa henkilöstölle
- ilmoittautumisten hallinnasta
- suoritusmerkinnät
- infokirjeiden lähettämisessä ilmoittautuneille
Ehkäisevän työn koordinaattori
- tapaamisten sopimisessa koulutuksen suorittaneen ja hänen esihenkilönsä kanssa
- tämä koettiin tärkeänä avainhenkilön tehtävän vahvistamiseksi omassa palvelussa ja tehtävistä sopimiseksi esihenkilön kanssa
- avainhenkilöverkoston tapaamisten aikatauluttamisessa
- avainhenkilöverkoston tapaamisten järjestämisessä
Väkivaltatyön avainhenkilökoulutuksen, THL:n Puutu väkivaltaan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän alueellisia materiaaleja hyödynnettiin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuuden Lähisuhdeväkivallan ehkäisy -kurssin materiaaleina ja lähteinä. Koulutuskokonaisuudella tuetaan asiakastyötä tekevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisessa. Koulutuksen avulla tuetaan monialaisen hyte asiakas- ja palveluohjaksen toteutumista. Koulutus toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueella henkilöstön sisäisenä koulutuksena Pinja-oppimisympäristössä.
Kuva
