Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit, sepelvaltimotautipotilaat, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I3)

Vaikuttavuustiedon seuranta- ja ohjausmallien rakentaminen aloitetaan käytännönläheisillä piloteilla vahvistaen samalla tietopohjaa. Sepelvaltimotautipotilaiden pilotissa kohderyhmänä ovat sairastuneet ja ennaltaehkäisyn osalta koko aikuisväestö. 

Toimintaympäristö

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen terveydenhuollossa kytkeytyy laajoihin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tavoitteisiin, kuten tiedolla johtamisen vahvistamiseen, palvelujen yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistyössä asiakasryhmät on valittu selkeiden kriteerien pohjalta: suurivolyymisyys ja kustannusvaikuttavuus, sektorirajat ylittävä palveluketju, näyttöön perustuva vaikuttavuuspotentiaali, ammattilaisten valmius, yhdenvertaisuuden edistäminen, käytännölliset mittarit sekä johdon vahva sitoutuminen. Nämä kriteerit huomioiden pilotteihin valittiin kolme suurta palvelukokonaisuutta, joista yksi on sepelvaltimotautipotilaiden hoidon järjestäminen.

Suomessa sepelvaltimotauti on edelleen merkittävä kansanterveydellinen haaste, vaikka sen esiintyvyys ja kuolleisuus ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Sepelvaltimotauti on suuri ja paljon kustannuksia aiheuttava palvelukokonaisuus sekä merkittävä kuolinsyy ja työkyvyttömyyden aiheuttaja. Tautia sairastaa arviolta noin 200 000 ihmistä ja se on suomalaisten yleisin kuolinsyy (Tilastokeskus, 28.11.2024).

Kansallinen terveydenhuollon strategia painottaa ennaltaehkäisyä, hoidon vaikuttavuutta ja palveluketjujen suunnitelmallisuutta. Kansallinen terveydenhuollon strategia viittaa laajempaan kansalliseen suunnitelmaan, jonka tavoitteena on parantaa terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. Strategia on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat mm. kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma Terveydeksi ja kansallinen palvelureformi

Valtioneuvosto on 28.5.2025 vahvistanut valtakunnalliset strategiset tavoitteet hyvinvointialueiden tehtävien hoitamiseksi vuosille 2025–2029. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat keskeisiä tavoitteita - toiminnassa, ohjauksessa sekä johtamisessa tulee korostaa vaikuttavuusperustaisuutta, jonka ytimessä on asiakaslähtöisyys.

Suomessa hoitosuositukset perustuvat Käypä hoito -suosituksiin, jotka ohjaavat lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia näyttöön perustuvassa hoidossa, mm. krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä ja sepelvaltimotautikohtaus.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella oli vuoden 2023 alussa käytössä useita eri perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmiä, eikä alueella ollut yhteistä tietoallasta. Eri organisaatioiden kirjaamistavat vaihtelivat, koska järjestelmät olivat useimmiten erillisiä ja kehittyneet kuntien omien tarpeiden mukaan. Tämä on johtanut siihen, että syntyvä tietopohja ja käsitteistö eivät ole yhdenmukaisia, mikä haastaa sekä ensio- että toisiokäytön. Pilotin aikana hyvinvointialueella on otettu käyttöön yhtenäinen potilastietojärjestelmä sekä kehitetty toimintamalleja ja tiedon systemaattista hyödyntämistä.

Sepelvaltimotautipotilaiden pilotti ei ole irrallinen kokeilu, vaan on osa hyvinvointialueen strategian toimeenpanoa. Ne kuuluvat kärkiohjelmaan Muotoilemme palvelujamme asiakaslähtöisiksi ja vaikuttaviksi ja tarkemmin toimenpidekokonaisuuteen Vaikuttavuus ja tuottavuus.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, vaikuttavuuden seuranta ja hoidon kehittäminen ovat keskeisessä roolissa, sillä näillä sairauksilla on suuri vaikutus väestön terveyteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kestävyyteen. Kehitystyölle on tarvetta, koska hoidon vaikuttavuutta ja laatua ei ole aiemmin voitu seurata kattavasti hajanaisten tietojärjestelmien ja kirjaamiskäytäntöjen vuoksi. Lisäksi vaikuttavuusperusteinen tiedolla johtaminen edellyttää selkeitä vaikuttavuustavoitteita, konkreettisia mittareita ja vahvaa tietopohjaa. Tarpeita on tunnistettu sekä potilaiden, ammattilaisten, organisaation että yhteiskunnan näkökulmasta: potilaat tarvitsevat vaikuttavampaa ja yksilöllisempää hoitoa, ammattilaiset ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi, organisaatio luotettavaa tietoa palveluiden kehittämiseen ja johtamiseen, ja yhteiskunta vaikuttavampaa sekä kestävämpää terveydenhuoltoa.

Pilottien tuotoksia hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluiden kirjaamis- ja raportointikäytäntöjen kehittämisessä, mikä mahdollistaa vaikuttavuustiedon systemaattisen keräämisen ja hyödyntämisen sekä yksilö- että väestötasolla. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin suunnittelu ja toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelutuotannon substanssiasiantuntijoiden, tietojohtamisen palvelujen, johtamismallin kehittämisen ja vaikuttavuusperusteisen ohjauksen valmistelun kanssa. Kirjaamisen yhdenmukaistaminen on edellytys laadukkaalle tietojohtamiselle. Kansalliset tavoitteet ja suositukset ohjaavat työtä ja kansallinen yhteensopivuus varmistetaan osallistumalla tiiviisti STM:n ja THL:n verkostoyhteistyöhön sekä Vaikuttavuuskeskus-valmisteluun.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueen kykyä hyödyntää vaikuttavuustietoa päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä siirtymällä suoriteperusteisesta ohjauksesta kohti mallia, jossa painopiste on asiakkaiden hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä. Pilotin avulla luodaan edellytykset koko hoitoketjun vaikuttavuuden seurantaan sekä organisaation että käytännön työtä tekevien yksiköiden käyttöön. Kohderyhmänä ovat sekä sepelvaltimotautiin sairastuneet että ennaltaehkäisevästi koko aikuisväestö. Pilotin tuotoksia hyödynnetään kirjaamis- ja raportointikäytäntöjen kehittämisessä.

Pilotissa on samalla rakennettu pohjaa jatkokehittämiselle: käytännön kokemusten, mittarien ja yhteistyörakenteiden avulla luodaan edellytyksiä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen laajentamiselle ja juurtumiselle osaksi terveydenhuollon arkea. Pilotti toimii siis lähtökohtana laajemmalle muutokselle, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kehitystyön jatkumista myös hankkeen päätyttyä.

Muutoksen mittaaminen

Pilotissa muutosta mitataan seuraavien tavoitteiden ja tuotosten kautta:

Järjestäjän ja käytännön työtä tekevien yksiköiden käytössä olisi koko sepelvaltimotaudin hoitoketjua tarkasteleva vaikuttavuuden seuranta

  • Ensimmäiset kokemukset perusterveydenhuollon vaikuttavuustiedon poiminnasta on koottu.
  • Perusterveydenhuollon kirjaamiskäytänteet on ohjeistettu pilotin tietosisällön osalta Terveyshyötyarvion käytön edellyttämälle tasolle (kirjaamiskoordinaattori).
  • Hajallaan oleva mittaritieto on koottu yhteen, viety tietojohtamisen ratkaisuihin ja visualisoitu palvelukokonaisuuden mukaisesti.

Järjestäjän ohjauskäytännettä on mallinnettu ja kokeiltu osana vuosikelloa

  • Järjestäjä, sote-keskukset ja erikoissairaanhoito ovat sopineet tulostavoitteista vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tulostavoitteiden toteutumisen seurantakäytänteistä on sovittu ja seuranta on käynnistynyt.
  • Vertaiskehittäminen verkostoissa on vakiintunutta.
Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

  • pilotoidaan Terveyshyötyarvio-työkalua
  • kerätään kokemuksia vaikuttavuustiedon poiminnasta
  • kehitetään kirjaamiskäytäntöjä vaikuttavuusmittareiden edellyttämälle tasolle
  • lisäksi valitut mittarit kootaan yhteen, viedään tietojohtamisen ratkaisuihin ja visualisoidaan palvelukokonaisuuden mukaisesti

Näiden toimenpiteiden avulla rakennetaan pohjaa vaikuttavuusperusteisen ohjauksen mallintamiselle ja tietopohjan vahvistamiselle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ammattilaiset

Ratkaisun perusidea

Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjun vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaaminen tarjoaa hyvinvointialueille konkreettisia työkaluja palvelujen ja päätöksenteon kehittämiseen. Mittareiden ja tietolähteiden avulla voidaan seurata hoitoketjun eri vaiheita, arvioida hoidon laatua sekä tunnistaa kehityskohteita niin organisaation kuin käytännön työn tasolla. Pilotissa tarkastelun kohteena ovat mittarit, joiden valinta on tehty substanssiosaajien johdolla – tunnistettu ensin keskeiset kohdat, joissa vaikuttavuuden seurannalla saadaan eniten hyötyä potilaiden hoitotulosten näkökulmasta ja valittu vain tärkeimmät kohteet. Pilotin aikana selvittämme ja määrittelemme, mistä ja miten kyseiset tiedot saadaan käyttöön.

Tarkastelussa ovat seuraavat mittarit:

1. Primääripreventio (Ennaltaehkäisy, taudin riskitekijöiden hoito)

Primääripreventiossa keskitytään riskitekijöiden hallintaan, kuten verenpaineeseen, LDL-kolesteroliin, HbA1c-arvoon ja tupakointiin. Mittareina käytetään potilaiden tavoitetasojen saavuttamista sekä lääkityksen ja elämäntapamuutosten vaikutusta riskitekijöihin.

  • Mittari: Riskitekijöiden hoito, potilaiden määrä / osuus, jotka tavoitetasolla eri riskitekijöissä
  • Vaikuttavuus: Ehkäistään sepelvaltimotaudin kehittymistä ja sydäninfarkteja sekä vähennetään tehohoidon ja toimenpiteiden tarvetta.
  • Kustannusvaikuttavuus: Ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat ehkäistä myöhempiä, kalliimpia hoitovaiheita.
  • Tietolähteet: Pilotoidaan Duodecimin Terveyshyötyarvio-työkalua hyödyntäen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmää. Lisäksi tehdään yhteistyötä Kelan kanssa verenpainetietojen saamisesta Kanta-arkistosta.

2. Lähete erikoissairaanhoitoon

Lähete-vaiheessa mittarina toimii sähköisen ohjaavan lähetteen käyttö. Tavoitteena on varmistaa, että potilas ohjautuu oikeaan hoitopaikkaan mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti.

  • Mittari: Sähköisen ohjaavan lähetteen käyttö (määrä / osuus kardiologian lähetteistä)
  • Vaikuttavuus: Parantaa hoidon sujuvuutta ja varmistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn.
  • Kustannusvaikuttavuus: Vähentää turhia käyntejä ja resurssien hukkaa, kun potilas ohjataan suoraan oikeaan hoitopolkuun.
  • Tietolähteet: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmät

3. Taudin diagnostiikka ja hoito

Akuuttivaiheen hoidon onnistumista mitataan muuan muassa sillä, kuinka nopeasti potilas pääsee hoitoon. Mittarina toimii aika ensihoidon ensikontaktista STEMI Primääri PCI pallolaajennus -toimenpiteeseen (punktio).

  • Mittari: Tavoiteaikojen toteutuminen, potilaiden määrä / osuus eri aikaluokissa
  • Vaikuttavuus: Nopeasti toteutettu hoito vähentää komplikaatioita ja parantaa ennustetta.
  • Kustannusvaikuttavuus: Lyhentää sairaalahoitoa ja vähentää lisätoimenpiteiden tarvetta.
  • Tietolähteet: Ensihoidon ja erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmät

4. Digihoitopolulle ohjautuminen

Digihoitopolun mittareina ovat sepelvaltimotautipotilaiden digihoitopolulle ohjattujen ja kirjautuneiden potilaiden määrä. Tavoitteena on mahdollistaa hoidon jatkuvuus ja potilaan aktiivinen osallistuminen sekä tehostaa hoitoprosesseja.

  • Mittari: Digihoitopolulle ohjautuminen, kuinka moni potilas ohjataan ja kirjautuu polulle
  • Vaikuttavuus: Mahdollistaa hoidon jatkuvuuden ja potilaan aktiivisen osallistumisen.
  • Kustannusvaikuttavuus: Tehostaa hoitoprosesseja ja vähentää manuaalista työtä.
  • Tietolähteet: Terveyskylä

5. Ennusteeseen vaikuttava lääkitys

Lääkehoidon mittarina käytetään ennusteeseen vaikuttavan lääkityksen seurantaa, jossa tarkastellaan, kuinka monelle sydäninfarktipotilaalle lääkitys on määrätty ja kuinka moni potilas on lääkettä ostanut (mm. verenpainelääkkeet, veritulppien estolääkkeet ja kolesterolia alentavat lääkkeet). Arvioidaan potilaiden sitoutuneisuutta pitkäaikaislääkitykseen.

  • Mittari: Ennusteeseen vaikuttava lääkitys, määräykset ja ostot (potilaiden määrä)
  • Vaikuttavuus: Ehkäisee uusintainfarkteja ja tukee pitkäaikaista terveyttä.
  • Kustannusvaikuttavuus: Vähentää sairaalahoitojen tarvetta ja parantaa toimintakykyä.
  • Tietolähteet: THL / Kansallinen laaturekisteri, sydänrekisteri

6. Hoidon jatkuvuus

Hoidon jatkuvuuden mittarina käytetään COC-indeksiä, joka kertoo hoidon keskittymisestä samoille ammattilaisille.

  • Mittari: Hoidon jatkuvuus (COC-indeksi) perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitaja- ja lääkärikäynneillä
  • Vaikuttavuus: Katkeamaton hoito tukee potilaan sitoutumista, vähentää komplikaatioita ja parantaa hoitotuloksia.
  • Kustannusvaikuttavuus: Parantaa resurssien käyttöä ja vähentää toistuvien hoitokontaktien tarvetta.
  • Tietolähteet: THL Sotkanet

7. Sekundaaripreventio (taudin riskitekijöiden hoito)

Sekundaaripreventiossa seurataan samoja riskitekijöitä kuin primääripreventiossa: mittareina verenpaine, LDL-kolesteroli, HbA1c-pitkäaikaisverensokeri ja tupakointi sepelvaltimotauti- ja sydäninfarktipotilailla. Tavoitteena on ehkäistä sydäninfarkteja, vähentää uusiutumisen riskiä ja parantaa elämänlaatua.

  • Mittari: Riskitekijöiden hoito, potilaiden määrä / osuus, jotka tavoitetasolla eri riskitekijöissä
  • Vaikuttavuus: Ehkäisee sydäninfarkteja, vähentää uusiutumisen riskiä ja parantaa elämänlaatua.
  • Kustannusvaikuttavuus: Ehkäisee pitkittyneitä hoitojaksoja ja työkyvyttömyyttä.
  • Tietolähteet: Pilotoidaan Duodecimin Terveyshyötyarvio-työkalua hyödyntäen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmää. Sydäninfarktipotilaiden osalta tietolähteenä toimii THL / Kansallinen laaturekisteri, sydänrekisteri. Lisäksi tehdään yhteistyötä Kelan kanssa verenpainetietojen saamisesta Kanta-arkistosta.

Hajallaan oleva mittaritieto kootaan yhteen, viedään tietojohtamisen ratkaisuihin ja visualisoidaan tietopöydäksi palvelukokonaisuuden mukaisesti.

Hoitoketjun kuvaus toimii jo itsessään työkaluna, jonka avulla voidaan jäsentää hoitoprosessin keskeiset kohdat eli ns. hotspotit, niihin liittyvät vaikuttavuuden tavoitteet ja mittarit sekä tiedon lähdejärjestelmät.

Lisäksi vaikuttavuuspiloteissa on kehitetty työväline vaikuttavuustavoitteiden ja -mittareiden määrittelyn tueksi:

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline on konkreettinen kehittämistyökalu, joka tukee sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuusperusteista tiedolla johtamista. Työväline auttaa palveluiden vaikuttavuustavoitteiden jäsentämisessä, mittareiden määrittelyssä sekä seurannan suunnittelussa. Sen avulla voidaan systemaattisesti arvioida, mitä vaikutuksia palveluilla tavoitellaan, miten niitä mitataan ja miten mittaustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

  1. Määrittele vaikuttavuustavoite
    Määrittele, mitä vaikuttavuutta halutaan mitata ja miksi – esimerkiksi hyvinvointi, toimintakyky tai palvelun oikea-aikaisuus. Mittaamisen kohteiden tulee linkittyä organisaation strategiaan, käyttösuunnitelmiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin, jotta arviointi tukee tavoitteellista kehittämistä.
  2. Määrittele mittari, mitä konkreettisesti mitataan  
    Kirjaa konkreettinen asia/mittari, jonka avulla voidaan arvioida vaikuttavuustavoitteen toteutumista. Kirjaamiskattavuutta tulee seurata jatkuvasti mittarin tulosten rinnalla, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätelmiä tulosten luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä.
  3. Aseta lähtötaso ja tavoitetaso  
    Määrittele nykytila (lähtötaso) ja haluttu muutos (tavoitetaso). Tämä auttaa konkretisoimaan, mitä muutosta tavoitellaan ja mahdollistaa kehityksen seuraamisen.
  4. Määritä seurantatiheys ja seurannan taso  
    Päätä, kuinka usein vaikuttavuutta seurataan (esim. kuukausittain, vuosittain) ja millä tasolla (esim. yksilö-, tiimi-, organisaatio- tai alueellinen taso).
  5. Nimeä vastuutaho  
    Mittarin kehittämisestä, seurannasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vastaa nimetty vastuutaho. Tämän tahon tehtävänä on varmistaa, että mittari kytkeytyy tiiviisti osaksi käytännön toimintaa ja että sen tuottamaa tietoa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan kehittämisessä. Erityisen tärkeää on, että mittarin tulosten perusteella tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet – ei vain tunnisteta kehittämiskohteita, vaan myös reagoidaan niihin konkreettisesti. Näin varmistetaan, että mittaaminen johtaa vaikuttavaan ja asiakaslähtöiseen toiminnan parantamiseen.  

Liitteenä kuvitus vaikuttavuusmittareista sepelvaltimotaudin hoitoketjussa sekä vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline näiden mittareiden näkökulmasta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuuden tavoitteita ja mittareita voidaan jalkauttaa käytäntöön vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin avulla. Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli tarjoaa rakenteet, joiden kautta vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa, johtamisessa ja kehittämisessä. Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin tarkempi kuvaus on saatavilla Innokylässä. 

Käytännön toteutus edellyttää sovittuja toimintamalleja ja rakenteita, jotka tukevat mittaamisen juurtumista arkeen. 

Tavoitteiden ja mittareiden määrittelyssä apuna toimii konkreettinen työkalu, joka on kuvattu kohdassa "Ratkaisun perusidea". 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin vahvuutena on sen laajennettavuus: se on sovellettavissa kaikkiin kansantauteihin, mikä mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin ja tietopohjan kehittämisen poikkiorganisatorisesti koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä. Tämä kokonaisuus muodostaa perustan vaikuttavuuden arvioinnin pitkäjänteiselle ja rakenteita vahvistavalle kehittämiselle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sepelvaltimotautipotilaiden pilotti

Kehittämisen kohteena olleen toiminnan seurauksena on havaittu muutostarpeita tiedonhallinnan ja arvioinnin käytäntöihin. Pilotin aikana kävi ilmi, että tiedon laatu ja kattavuus vaihtelivat, eikä kaikkia tarvittavia tietoja ollut saatavilla. Tiedon kirjaamiskäytännöissä esiintyi eroavaisuuksia, mikä vaikutti tiedon hyödynnettävyyteen. Lisäksi uusien tietojärjestelmien käyttöönotto, datansiirtoon ja mallinnukseen liittyvät prosessit ja aikataulutus hidastivat tai rajoittivat tiedon käyttöä pilotin aikana. Osa tiedoista on pilotin päättyessä edelleen puutteellista tai kehitysvaiheessa.

Näiden havaintojen pohjalta kehittämiskohteiksi nousivat:

  • Tietojen kirjaamisen ja yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen, jotta tiedon laatu ja saatavuus paranevat.
  • Järjestelmien integraatioiden ja tiedonsiirron vahvistaminen, mikä mahdollistaa sujuvamman raportoinnin ja seurannan.
  • Mittareihin ja seurantaan liittyvien toimintamallien kehittäminen, jotta toiminnan arviointi olisi luotettavaa ja systemaattista.

Tärkeänä havaintona voidaan pitää sitä, kuinka merkittävästi järjestelmien tekninen valmius ja tiedon kirjaamisen käytännöt vaikuttivat arvioinnin toteuttamiseen. Tämä nosti esiin tarpeen kehittää paitsi teknisiä ratkaisuja myös organisaation sisäisiä toimintatapoja, jotta arviointitieto olisi jatkossa laadukkaampaa ja helpommin hyödynnettävissä.

Terveyshyötyarvio-työkalua pilotoitiin perusterveydenhuollossa sote-keskuspalveluissa kolmen terveysaseman väestön potilastiedoilla. Pilotin aikana havaittiin, että datapoimintoihin liittyvä epävarmuus, kirjaamiskäytäntöjen vaihtelu ja riittämätön kirjaamiskattavuus terveysasemilla vaikuttivat merkittävästi vaikuttavuustiedon laatuun. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi on noussut kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen, mikä vaikuttaa suoraan vaikuttavuustiedon laatuun, saatavuuteen ja hyödynnettävyyteen. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää toimintamallien ja rakenteiden kehittämistä sekä kirjaamiseen liittyvää ohjeistusta ja koulutusta. Tämä vaatii myös tiedottamista ja implementoinnin tukea käytänteiden jalkauttamiseksi käytännön työhön.

Pilotin seurauksena nousi esiin useita havaintoja ja kehittämistarpeita:

  • Kirjaamiskäytäntöjen selkeyttäminen: kirjaamiskäytännöt (mm. verenpaine- ja tupakointitiedot) vaihtelevat eri terveysasemilla. Tarvitaan selkeät ohjeet rakenteiseen kirjaamiseen, jotta kirjaaminen olisi yhtenäistä, selkeää ja helppoa.
  • Kirjaamiskattavuuden seuranta: Kirjaamiskattavuuden seuraaminen nostettiin tärkeäksi mittariksi toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Seuranta voi motivoida ammattilaisia parantamaan kirjaamiskäytäntöjä.
  • Luotettavan datan puute: Pilotin aikana havaittiin haasteita luotettavan datan saatavuudessa. Poimintaan ja dataan liittyvä epävarmuus johtui useista mahdollisista tekijöistä, kuten teknisistä ratkaisuista, raportointikannan ominaisuuksista tai kirjaamiskäytännöistä. Lisäksi uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto ajoittui pilotin loppupuolelle, mikä rajoitti sen datan luotettavia hyödyntämismahdollisuuksia. Aiemman potilastiedon siirtyminen uuteen potilastietojärjestelmään on rajallista, mikä voi vaikuttaa kokonaiskuvan muodostamiseen jatkossakin.
  • Kliinikoiden rooli: Tarve henkilöille, jotka osaavat selittää työkalun ja tietosisällön käytännön merkityksen substanssin näkökulmasta.
  • Työntekijöiden sitouttaminen: Sitoutumisen vahvistaminen on tärkeää kehitystyön onnistumiseksi.
  • Systemaattinen kehitys: Kehitystyötä tulisi tehdä pienissä osissa, mutta järjestelmällisesti.
  • Tietojohtamisen kehittäminen: Tarvitaan aikaa, resursseja ja toimintamalleja tietojohtamisen kehittämiseen sekä datan validointiin.

Sepelvaltimotautipotilaiden pilotin lopputulos

  • Terveyshyötyarvio-työkalun pilotointi
    Pilotti on toteutettu. Työkalun käyttö ei jatku.
  • Sepelvaltimotauti-tietopöytä
    Valitut vaikuttavuusmittarit sepelvaltimotaudin hoitoketjussa on määritelty ja kuvattu pilotin aikaisen kypsyystason mukaan. Hajallaan oleva mittaritieto on koottu yhteen, viety tietojohtamisen ratkaisuihin ja visualisoitu tietopöydäksi palvelukokonaisuuden mukaisesti. Kehittämistyö jatkuu osana vakiintunutta toimintaa tietojohtamisen palveluissa yhteistyössä palvelutuotannon ja vaikuttavuusperusteisen sisällönohjauksen kanssa hyödyntäen organisaatiossa olemassa olevia tai kehitteillä olevia prosesseja ja toimintamalleja.