Työhyvinvoinnin lisääminen lastensuojelun avohuollossa
Työhyvinvoinnin lisääminen lastensuojelun avohuollossa
Toimintamallissa kehitettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon pohjoisen tiimin toimintatapoja ja käytäntöjä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena oli tätä kautta osaltaan vahvistaa lastensuojelun veto- ja pitovoimaa.
Talentian työolobarometrin mukaan puolet sosiaalialan ammattilaisista harkitsee työpaikan vaihtamista ja yksi kolmesta pohtii alanvaihtoa. Huolestuttavaa asiassa on se, että lähes kolmannes sosiaalialan korkeakoulutetuista kokee vaihtuvuuden yhdeksi suurimmista haasteista työssään. Sosiaalialan ammateissa työhyvinvoinnin puute on kasvava huolenaihe. Työtehtävien luonteen vuoksi sosiaalityöntekijöillä on kohonnut riski kokea työolosuhteisiin liittyvää psykologista ahdistusta. Lastensuojelutyö on äärimmäisen vaativaa asiantuntijatyötä, joka haastaa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia. Niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa on huomattu, että sosiaalialalla työn mielekkyyden kehittyminen on koettu viime vuosina kehittyneen huonompaan suuntaan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Tutkimuksista käy ilmi, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat loppuun palamista ja sekundaaritraumatisoitumista muita helpommin.
Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisimmistä työn tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sen ylläpitäminen ja edistäminen vaatii organisaatioilta uudenlaisia panostuksia, tukea ja yhteisöllisyyden vahvistamista työelämän vaatimusten yhä kasvaessa. Työhyvinvoinnin kannalta työyhteisön ja hyvän työilmapiirin merkitys on lastensuojelutyössä erityisen merkittävä. Toimiva työyhteisö ja tiimi parantavat ylipäätään työhyvinvointia ja mahdollistavat työn tekemisen laadukkaasti. Toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys. Työntekijöiden pysyvyys ja luottamussuhteen rakentuminen on lastensuojelun asiakkaankin näkökulmasta katsottuna ensiarvoisen tärkeää ja merkityksellistä.
Hyvällä ja toimivalla työyhteisöllä on tutkimustulosten mukaan työssäjaksamista tukeva vaikutus. Työyhteisö tarjoaa sosiaalityöntekijöille tukea ja kannustusta, vähentää stressiä ja lisää työn mielekkyyttä. Koska työyhteisöllä on iso rooli työhyvinvoinnin tukemisessa, yhteisön toimivuuteen ja hyvään työilmapiiriin on syytä – ja kannattavaa – satsata. Tähän päästään osaavalla ja arvostavalla johtamisella. Hyvä johtaminen on keskeistä sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Esihenkilöiden tuki, erityisesti työnohjauksen ja oikeudenmukaisen työnjaon kautta, auttaa sosiaalityöntekijöitä selviytymään kuormittavasta ja vaativasta työstä. Sosiaalityöntekijöiden luottamus esihenkilöihin parantaa työhyvinvointia. Avoin ja luottamuksellinen suhde esihenkilöön on tärkeä työn vaativuudesta selviytymisessä. Esihenkilöillä on merkittävä rooli työyhteisön ilmapiirin ja työtaakan hallinnassa.
Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys yksilölle itselleen mutta myös koko työorganisaatiolle, sillä vain hyvinvoivalla työntekijällä on mahdollisuus kehittyä, oppia uutta ja työskennellä tehokkaasti.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta lastensuojelun avohuollon pohjoinen tiimi lähti mukaan STM:n Vetoa ja pitoa valmennukseen löytääkseen veto- ja pitovoima tekijöitä työntekijöiden saatavuus ja vaihtuvuus haasteen vuoksi. Lastensuojelu on siirtynyt osaksi hyvinvointialueen toimintaan vuoden 2023 alusta. Vuoden 2024 alusta pohjoisen alueen kolme eri tiimiä päätettiin yhdistää yhdeksi tiimiksi saman esihenkilön alaisuuteen. Maantieteellisesti tiimi sijoittuu laajalle yhdeksän kunnan alueelle ja työntekijät ovat sijoittuneet 5-6 eri toimipisteeseen. Juurisyiksi veto- ja pitovoima haasteisiin löydettiin seuraavat tekijät: puuttuvat työn tuen rakenteet, puuttuvat terveet/tiimityön mahdollistavat työtilat, suuri asiakasmäärä, alueellisten erojen huomioimattomuus työn rakenteissa ja puuttuvat kehittymisen mahdollisuudet. Tiimissä todettiin monien asioiden olevan senkaltaisia, joihin työntekijöillä tai lähiesihenkilöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Niinpä tiimissä lähdettiin pohdittamaan, mihin asioihin sen sijaan voisimme vaikuttaa. Veto- ja pitovoimatekijöiden lisäämiseksi työskentelylle asetettiin seuraavia tavoitteita: työn hallinnan tunteen lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen, terveet tiimityön mahdollistavat työtilat, työparityön tarkoituksenmukaistaminen, rekrytointien onnistuminen sekä perehdytykseen panostaminen ja vastuun jakaminen siinä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon pohjoisen tiimin vakituiset työntekijät osallistuivat STM:n valmennukseen, mutta asioiden kehittämiseen ja työstämiseen osallistui koko tiimi.