Työelämätulkki, työnhakijan ja työnantajan tukena Pudasjärvellä

Työelämätulkki, työnhakijan ja työnantajan tukena Pudasjärvellä

Työelämätulkki kulkee asiakkaan rinnalla ja tukee työllistymisprosessissa alkuhaastattelusta työsuhteen alkuun ja myös työsuhteen aikana. Työelämätulkki on myös työnantajan tukena rekrytointiprosessin aikana.   

Toimintaympäristö
  • Alueen korkea työttömyysaste
  • Kaupungin väestön ikärakenne - nuorten muuttoliike isompiin kaupunkeihin koulutuksen ja työn perässä
  • Pudasjärven kaupunki on pinta-alaltaan suuri ja välimatkat sivukyliltä kuntakeskukseen on pitkiä - haaste työllistyä, kun työmatkat voivat olla ajallisesti pitkiä eikä julkista liikennettä oli juuri käytettävissä, joten oman auton käyttö on välttämätöntä
  • TE24-uudistus
  • lakimuutokset työttömyysturvaan, työllistämisen tukiin (palkkatuki)
Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Eri selvitysten (mm. Ammattibarometri, Naturpoliksen työvoimatarve-selvitys) ja yrityskontakteissa saatujen palautteiden perusteella (esim. JobBoost –hanke) Koillismaan yrityksillä on jatkuvia rekrytointihaasteita. Useat toimialat (mm. logistiikka-, hoiva-, puhtaanapito- sekä majoitus- ja ravitsemisalat) kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Samaan aikaan, laskusta huolimatta, työttömyysluvut ovat pysyneet kohtuullisen korkeina ja kääntyneet osittain nousuun vuoden 2023 alussa. Tammikuussa 2023 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Puolangalla 20%, Posiolla 15,4%, Pudasjärvellä 15%, Taivalkoskella 12,1% ja Kuusamossa 9,9%. Alueen työttömyystilastoissa korostuu myös tietyt erityisryhmät kuten yli 50-vuotiaat, joita työttömistä on esimerkiksi Kuusamossa lähes 45%. Ulkomaalaisesta työvoimasta työttömänä on kunnittain n. 20-80% ylittäen valtakunnallisen luvun. Työttömillä nuorilla on puolestaan erilaisia työllistymistä hidastavia tai estäviä haasteita. Toimijoiden kokemuksien ja asiakkaiden palautteiden mukaan haastavassa työmarkkina-asemassa olevien kohderyhmien kestävän työllistämisen tukeminen vaati pitkäkestoisia toimenpiteitä ja resursseja, jotka mahdollistavat työpaikoille asti ulottuvan tuen.

Koillismaan alueen kunnat eivät ole olleet mukana kuntakokeiluissa. Tämä on aiheuttanut kurottavaa toimintamallien ja tiedolla johtamisen kehittämiseen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Työkyvyn tuen palvelut ovat murroksessa hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kehittää työkyvyn tuen palveluita ja kuntien työllisyyden hoidon rajapinnan nivominen tiiviiseen yhteistyöhön työkyvyn tuen palveluiden kanssa on pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemisessa avainasemassa. Työkyvyn tuen palveluiden merkitys on noussut esiin erityisesti Pudasjärven kaupungin Vahvaksi - hankkeen ja työllistävien yhdistysten Osallisuudella työkykyä -ESR-hankkeen myötä vuosina 2020-2023.

Work & Stay - kokonainen elämä Koillismaalla hankkeessa suunnataan toimenpiteitä kaikkiin edellä mainittuihin ongelmakohtiin. Toimenpiteillä edistetään ja uudistetaan heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyvien työnhakijoiden kestävää työllistymistä tarjoamalla henkilökohtaista ja pitkäkestoista tukea asiakkaan polulle ja lisäämällä ammattitaitoista resurssia verkostoon. Palveluita kehittämällä ja viestintää sekä markkinointia tehostamalla ja uudistamalla tavoitetaan myös uusia potentiaalisia osaajia työskentelemään ja jäämään alueelle. Hankkeella vastataan niin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun kuin Lapin maakuntaohjelmien strategisiin painopisteisiin erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden, kansainvälisyyden ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

JobBoost-hankkeen (päätoteuttaja Naturpolis Oy, 1.9.2020-31.8.2023 ) aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että toimenpiteitä tarvitaan erityisesti heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyvien työnhakijoiden ohjaukseen. Kohderyhmällä korostuu tarpeet (esim. osatyökykyisyys, mielenterveyden haasteet, osaamisen ja motivaation tunnistamattomuus), joihin vastaaminen edellyttää riittävää osaamista ja toimintamallien kehittämistä. Nuoret urapolulle -hankkeen aikana (1.8.2018-28.2.2023) todettiin myös, että kohderyhmällä on työllistymisen esteitä, joiden purkamiseen tarvitaan resurssia ja erilaisia työmenetelmiä.

Ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja muutoksessa toimimisen vahvistaminen.

Organisaatioiden ja työnantajien välisen toiminnan tehostaminen ja yhteistyön parantaminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työelämätulkki mallia rakennetaan yhteistyössä hankkeen osatoteuttajien kanssa (Kuusamon kaupunki, Ksakki ry, Taivalkoski ja Puolanka). Jokaiselle osallistuvalle paikkakunnalle rakennetaan oma paikallisiin tarpeisiin sopiva malli. Osatoteuttajien välisellä yhteiskehittämisellä edistetään toimijoiden osaamisen lisäämistä sekä toiminnan vaikuttavuutta. 

Pudasjärvellä työelämätulkki mallin kehittämiseen osallistuvat hankkeen kaksi työelämätulkkia,  verkostokoordinaattori sekä Pudasjärven kaupungin työllisyyspäällikkö. Yhteistyötä mallin kehittämisessä on tehty myös paikallisten te-asiantuntijoiden (myöhemmin työllisyyspalveluiden omavalmentajien) kanssa.

Tavoiteltu muutos

Työelämätulkki-mallia rakennetaan osaksi Pudasjärven työllisyyspalveluiden omavalmentajien työnkuvaa ja kehitetään uudenlaisia, ei-lakisääteisiä, työllisyyttä tukevia palveluita. Asiakkaalle tarjotaan pitkäkestoista tukea, jolla voidaan vaikuttaa myös asiakkaan motivaatioon ja työkykyyn. 

Mallia rakennetaan yhteistyössä osatoteuttajien kanssa. Hanke monipuolistaa alueen työllisyyspalveluiden, työllisyyspalvelupisteiden ja välityömarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja asiantuntemusta, antaa valmiuksia toiminnan vaikuttavuuden seurantaan sekä toimintaympäristön muutokseen varautumiseen. Hankkeen avulla kehitetään verkostoyhteistyötä ja sitä kautta asiakkaan polkuja sujuvammiksi ja oikea-aikaisemmiksi. Hankkeen kautta työllisyyden toimijoiden roolit ja palveluprosessit selkiytyvät niin paikallisella kuin alueellisella tasolla.

Muutoksen mittaaminen
  •  Asiakasohjaukseen osallistuvista henkilöistä seurataan, kuinka moni ohjautuu työhön tai koulutukseen, kuntoutukseen tai eläkkeelle
  • Työnhakija-asiakkaat kokevat saavansa tarpeisiinsa vastaavaa palvelua (palautekysely)
  • Yritysten tieto monikulttuurisesta ja monimuotoisesta työyhteisöstä lisääntyy ja rekrytointikynnys madaltuu (palautekysely).
  • erillisellä ostettavalla ulkopuolisen tahon vaikuttavuusarvioinnilla
Toteutussuunnitelma

1.  Alkukartoitus

Jokaiselle asiakkaalle tehdään alkukartoitus, jossa käydään läpi perustiedot: koulutus, työkokemus, muu osaaminen (esim. harrastusten kautta), kiinnostuksen kohteet, työnhakutaidot (CV, työhakemus), kielitaito, terveys ja työkyky (ohjaus työttömien terveystarkastukseen). Lisäkysymyksinä olisi hyvä kartoittaa asiakkaan elämäntilanne, motivaation/itseluottamuksen taso, tulevaisuuden toiveet. Tarpeen mukaan tukena alkuhaastattelussa Ohjaten Uralle- kyselylomake.

2. Palvelusta hyötyvän asiakkaan palvelutarpeen arviointi

Asiakkaalla on hyvät työnhakuvalmiudet: osaa tehdä hyvän CV:n ja työhakemuksen (tietotekniset taidot), osaaminen on ajantasaista haettavaan työhön verrattuna -> ei tarvitse tukea työnhakuun.

Asiakas tarvitsee neuvoa ja ohjausta CV:n ja työhakemuksen tekemiseen (tietotekniset taidot, ei ole CV:tä tai tarvitsee päivitystä), neuvonta ja ohjaus muihin tarpeenmukaisiin palveluihin, työnhaku ja koulutusvinkit -> työelämätulkin kevyt ohjaus ja neuvonta.

Asiakkaalla on haasteita CV:n tai työhakemuksen tekemisessä itsenäisesti, osaamisessa, kielitaidossa, työkyvyssä. Asiakas tarvitsee enemmän tukea työnhakemiseen, tarpeenmukaisten palveluiden pääsemiseen ja työsuhteen alkuvaiheessa työpaikalle -> työelämätulkin tuki

3. Tuki rekrytointiprosessin aikana

Työnhakija: Tukena esimerkiksi työkokeilu- tai työpaikan löytämisessä, sopimusten tekemisessä sekä sopivien työtehtävien tunnistamisessa. Työelämätulkki jalkautuu tarvittaessa asiakkaan tueksi työpaikalle esimerkiksi haastatteluvaiheessa tai sopimuksen tekemiseen. 

Työnantaja: Työelämätulkki on tarvittaessa työnantajan tukena selvittämässä ja neuvomassa  työsuhteeseen liittyviä palkkatuissa, työolosuhteiden järjestelytuissa ja muita rekrytointia helpottavissa tukitoimissa. Työkokeilun aikana tukena haasteiden ilmetessä. 

 

Liitteet
Kuva
Työelämätulkki prosessi
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työelämätulkki mallissa kiinnitetään erityistä huomiota heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyviin työttömiin työnhakijoihin seuraavissa ryhmissä: nuoret, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat ja maahanmuuttajat. 

On todettu, että työttömäksi ilmoittautuneiden työllistyminen on todennäköisintä ensimmäisen 100 työttömyyspäivän aikana. Ensimmäisessä vaiheessa työelämätulkki-mallia sovelletaan vasta työttömäksi jääneisiin, vastavalmistuneisiin, nuoriin (alle 29v.) ja maahanmuuttajataustaisiin. 

Työttömyyden pitkittyessä, usko omaan työllistymiseen voi madaltua, joten tässäkin kohderyhmässä rinnallakulkijan motivointi ja tuki voi tulla tarpeeseen. 

Työllistymisen haasteina voi olla esim. osaaminen (ei ammatillista koulutusta, osaaminen tarvitsee päivitystä, tarvitsee lyhytkorttikoulutuksia esim. työturvallisuuskortin), digi- ja työnhakutaidot, työkyky tai kielitaito. Näihin asioihin voidaan työelämätulkkimallilla tarjota tukea työnhakijalle.

Ratkaisun perusidea

Työelämätulkki toimintamallin tavoitteena on, että asiakkaan palvelupolku etenee saumattomasti ja nopeasti työhön, koulutukseen tai asiakkaan kannalta muuhun tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Mallin avulla rakennetaan luottamuksellinen, motivoiva ja työllistymistä edistävä prosessi, jossa työnhakija saa jo varhaisessa vaiheessa tuekseen rinnalla kulkevan työelämätulkin, joka tukee työnhakijaa yksilöllisten tarpeiden mukaan työllistymisprosessissa alkuhaastattelusta työsuhteen solmimiseen ja myös työsuhteen alussa. Malli kehitetään osaksi työllisyyspalveluiden omavalmentajien työnkuvaa, jolloin asiakkaan rinnalla kulkee sama asiantuntija, joka tuntee hänen tilanteensa. 

Työelämätulkki on myös työnantajan tukena rekrytointiprosessin alkuvaiheessa tukemalla työnantajia esimerkiksi työntekijälle sopivien työtehtävien ja -tapojen tunnistamisessa, erityisesti osatyökykyisten ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kanssa. Näin varmistetaan kestävän työllistymisen onnistumisen edellytykset.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työelämätulkkimallin mukaista lisätukea tarjotaan vain asiakkaille, jotka voivat hyötyä kevyestä lisätuesta työllistymiseen. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään pääasiassa nuoriin, vasta valmistuneisiin ja työnhakijaksi tuleviin. Työttömyyden pitkittyessä on syytä arvioida tuen tarvetta uudelleen myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tuen tarve ei välttämättä ole pitkä ja tarvittavia lisätoimenpiteitä voidaan yhdistää asiakkaan muiden viranomaistapaamisten yhteyteen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mikko Kesä Oy:n tekemän vaikuttavuusmallin tavoitteena oli luoda arviointiin perustuva toimintamalli työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden arviointiin. Malli pohjautui arvioituun Työelämätulkkimalliin ja aiempiin arviointikokemuksiin. Arviointimallissa tuotiin esille arvioinnin osa-alueita 1. Palvelun kohdentaminen: Työllistymispotentiaalin arviointi palvelun alussa varmistaa, että palvelu suunnataan aidosti hyötyville asiakkaille. 2. Selkeys ja ymmärrettävyys: Palvelun tulee olla selkeä sekä viranomaisille ohjauksen tueksi että asiakkaille, jotta he ymmärtävät odotukset ja oman roolinsa. 3. Työmarkkinakysyntä: Palvelun ratkaisuilla ja asiakkailla tulee olla realistiset polut työmarkkinoille; palvelun ei tule korvata työtä vaan edistää uusien työpaikkojen syntymistä.  Arviointimallin palvelun toteutuksesta tuotiin esille, että Työelämätulkkipalvelu toimii parhaiten prosessimaisena rinnakkaispalveluna viranomaisen kanssa, viranomaisen säilyttäessä objektiivisen roolinsa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa rakennettu työelämätulkkimalli vastaa hyvin työnhakijan pitkäkestoisen tuen tarpeeseen. Mallissa tarjotaan rinnalla kulkemista asiakkaan tarpeen mukaan, myös työpaikalle tai terveyspalveluihin. Tämä toimenpide onnistui hankkeessa hyvin. Toimintamalli jalkautetaan soveltuvin osin Pudasjärven työllisyyspalveluiden omavalmentajan työnkuvaan. 

Arvioinnissa Pudasjärven osalta oli mukana 84 asiakasta. Asiakkaat keskimäärin Pudasjärvellä olivat iäkkäämpiä ja heidän koulutustasonsa oli matalampi, kuin muiden kuntien asiakkaat keskimäärin. Vaikuttavuuden arviointiin oli käytössä uusi mittari työllistymispotentiaalin arviointi, jossa arvioitiin puolen vuoden aikana avoimille työmarkkinoille työllistymisen mahdollisuutta. Pudasjärveläisillä asiakkailla potentiaali oli 4% erinomainen, 20% hyvä, 19% kohtalainen, 19% heikko ja 38% ei tavoitteena. Ei tavoitteena olevien suuri määrä johtui siitä, että usealla asiakkaalla työllistyminen ei ollut ajankohtaista puolen vuoden sisällä, vaan tärkeintä heillä oli ajankohtaista työkyvyn selvittely tai maahanmuuttajilla kotoutumiskoulutukset. Hankkeen toimenpiteissä Pudasjärvellä tarjottiin muita kuntia enemmän lyhytkorttikoulutuksia ja jalkautumisia oli keskivertoarvoa vähemmän. Pudasjärven asiakkaat arvioivat asiakkaan kokeman hyödyn palvelusta kouluarvosanaksi muutettuna 8+, tämä oli kuntien keskiarvoa.

Hankkeessa toimenpiteet lopettaneille asiakkaille on tehty palautekysely, vastauksia on saatu 23. Palaute ollut positiivista. Kysyttäessä ”Suosittelisinko hanketta (asteikolla 1–10)” vastausten keskiarvo on 8,39 ja ”hyödyin hankkeen palveluista” (asteikolla 1–6) vastausten keskiarvo on 4,78.  Mikko Kesä Oy:n tekemän kyselyn mukaan Pudasjärven asiakkaat arvioivat asiakkaan kokeman hyödyn työelämätulkkimallin palvelusta kouluarvosanaksi muutettuna 8+.

Asiakastyötä tekeviltä toimijoilta on kysytty palautetta hankkeessa tehdystä asiakasyhteistyöstä työelämätulkkimallin osalta.  Kysely lähetettiin sähköpostilla 7 henkilölle ja vastauksia saatiin 4. Palautteessa tuotiin esille, että hankkeen työelämätulkin antama tuki asiakkaille on ollut tärkeä apu asioiden hoitamisessa eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Toimijoiden mukaan asiakkailta on tullut hyvää palautetta, ja toiminta on tukenut omavalmentajan työtä. Hankkeen aikana on kehitetty Pudasjärven työllisyys- ja kotoutumispalveluita niin, että työllisyyspalveluiden osaaminen on lisääntynyt ottamaan vastaan kotoutuja-asiakkaita, etenkin kotoutumisajan loppupuolella tai kotoutumisajan ulkopuolella olevia. Palautteessa nostettiin esille myös pelko, että palataan lähtötilanteeseen, kun hanke ja resurssit loppuvat. Kysymykseen ”Miten mielestäsi asiakkaillenne tarjottavat palvelut ovat kehittyneet sinä aikana, kun niitä on kehitetty Work & Stay -hankkeen toimenpitein (1 ei lainkaan - 6 erittäin hyvin)?” saadun palautteen keskiarvo oli 4,5.

Liitteet