Toimintamalli hoidon jatkuvuuden varmistamiseen potilaiden yhteydenotoissa Kainuun hyvinvointialueella RRP4, P4, INV4

Toimintamalli hoidon jatkuvuuden varmistamiseen potilaiden yhteydenotoissa Kainuun hyvinvointialueella RRP4, P4, INV4

Uudistetussa mallissa potilaiden yhteydenotot  ohjautuvat automaattisesti takaisinsoittojärjestelmän kautta omahoitajalleen. 

Toimintamallin nimi
Toimintamalli hoidon jatkuvuuden varmistamiseen potilaiden yhteydenotoissa Kainuun hyvinvointialueella RRP4, P4, INV4
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Uudistetussa mallissa potilaiden yhteydenotot  ohjautuvat automaattisesti takaisinsoittojärjestelmän kautta omahoitajalleen. 

Toteutuspaikka
Kainuun hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kainuun hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Euroopan unionin rahoittama - NextGenerationEu

Tekijä

Tekijä

Annu Heikkinen

Luotu

Luotu

20.5.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

18.12.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamalli selkeyttää potilaiden yhteydenottoja keskittämällä ne yhteen takaisinsoittojärjestelmään, joka ohjaa takaisinsoittopyynnöt suoraan potilaan omahoitajalle. Tämä vähentää päällekkäisiä kontakteja, parantaa hoidon jatkuvuutta ja tukee ammattilaisten työn hallittavuutta.

  • Terveysasemalle vastaanoton hoitaja- ja lääkäripalveluihin on käytössä yksi paikkakuntakohtainen takaisinsoittonumero, johon asiakkaat voivat soittaa ja jättää takaisinsoittopyynnön.
  • Takaisinsoittojärjestelmä ohjaa takaisinsoittopyynnön integrointialustojen kautta potilastietojärjestelmässä olevan soittajan puhelinnumeron ja omahoitajatiedon perusteella linjalta 1 kyseisen soittajan omahoitajan takaisinsoittojonoon. Jos puhelinnumero ei tunnisteta, ohjautuu puhelupyyntö "ylivuotolinjalle"., josta tarkastetaan omahoitajatieto/ puhelinnumero ja päivitetään potilastietojärjestelmään.
  • Aiemmin käytössä olleet vastuuhoitajien suorat puhelinnumerot poistuvat käytöstä. Näissä numeroissa on muutoksen alkuvaiheessa (3kk) vastaajaviesti, joka ohjaa soittamaan terveysaseman puhelinnumeroon.
  • Toimintamallin tavoitteena on vähentää päällekkäisiä yhteydenottoja terveysasemille poistamalla puheluasioinnin osalta päällekkäiset yhteydenottokanavat. Jatkossa kaikki puhelut keskitetään takaisinsoittojärjestelmään, mikä selkeyttää asiointia, tukee hoidon jatkuvuutta ja lisää henkilöstön työn hallintaa.
  • Samalla poistuu mahdollisuus lähettää tekstiviestejä hoitajien puhelimiin. Tekstiviesti ei ole organisaation linjausten mukainen eikä tietosuojallisesti kestävä tapa asioida terveydenhuollossa. Keskittämällä yhteydenotto yhteen järjestelmään varmistetaan, että kaikki viestintä tapahtuu asianmukaisia, tietosuojallisia (Omasote-viesti) ja seurattavia kanavia pitkin.

Keskitetty järjestelmä mahdollistaa myös systemaattisen tiedonkeruun, jonka avulla saadaan arvokasta tietoa palvelun toimivuudesta, häiriökysynnästä ja resurssien käytöstä. Näin toimintamalli tukee tiedolla johtamista ja jatkuvaa palvelun kehittämistä.

  • Ammattilaiset valitsevat puhelun lopputuloskoodin järjestelmästä jokaisella käyttökerralla kuten häiriökysyntään liittyvät lopputuloskoodit (mm. toisen yksikön asia, oman asian etenemisen tiedustelu)
  • Esihenkilöt seuraavat palauteraportteja säännöllisesti (puheluiden määrä, käsittelynopeus, lopputuloskoodit).
  • Tuloksia analysoidaan  ja hyödynnetään palvelun kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Toimintaympäristö

Toimintamalli otetaan käyttöön Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Malli hyödyntää takaisinsoittojärjestelmää ja kehittämistyö on osa laajempaa strategista tavoitetta parantaa hoidon jatkuvuutta sekä tiedolla johtamista. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon potilaat ja vastaanottopalveluiden ammattilaiset sekä esihenkilöt.
  • Tietopohjaa yhteydenottojen nykytilasta on kerätty kyselyillä, häiriökysynnän selvityksistä  ja tilastoraporteilla.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Kehittämistyö vaatii paljon koordinaatioresurssia, asiantuntijaresursseja, teknistä osaamista.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa on muodostettu ja  otettu käyttöön terveysasemalle toimintamalli, jossa vastaanoton hoitaja- ja lääkäripalveluihin on käytössä yksi paikkakuntakohtainen takaisinsoittonumero, johon asiakkaat voivat soittaa ja jättää takaisinsoittopyynnön. Takaisinsoittojärjestelmä tunnistaa soittajan puhelinnumeron integrointialustojen kautta potilastietojärjestelmän raporteista ja ohjaa takaisinsoittopyynnön linjalta 1 kyseisen soittajan omahoitajalle. Linja 3. on resepti ja ajanvarauksien perumisia varten, jota hoitaa terveyskeskusavustajat. Hyrynsalmi ja Suomussalmi poikkeaa mallista niin, että käytössä on lisäksi 2. kiireellisiä hoidontarpeita varten. 

Toimintamalli on otettu käyttöön Hyrynsalmi, Suomussalmi 20.10.25, Kajaani 27.10.25, Kuhmo, Ristijärvi, Paltamo 10.11.25 ja Sotkamo 24.11.25. 

Hankkeessa seurattiin takaisinsoittomääriä sekä saman päivän aikana suoritettuja takaisinsoittopuheluita yksiköittäin toimittajan tuottamista raporteista.  Marraskuun aikana tiedot ovat myös päivittyneet digitaaliseen ohjaustauluun, josta on seurattu lisäksi puheluiden lopputuloskoodeja häiriökysynnän selvittämiseksi. Käyttökokemuksia kerättiin kyselyllä ammattilaisilta loka-joulukuussa 2025 . 

 Takaisinsoittojen määrä ja käsittelynopeus: 

  • Takaisinsoittojen osuus samana päivänä on parantunut merkittävästi: viikolla 24/2025 keskiarvo oli 78,1 %, ja viikolla 47/2025 97,8 %.
  • Kajaanissa saman päivän aikana soitettujen takaisinsoittojen osuus nousi 55 % → 96,6 %. 

 Häiriökysyntä:  

  • Vuonna 2024 häiriökysynnän osuus oli 18,9 %, mutta vuoden 2025 mittauksessa se on laskenut 13,5 %, luvut eivät ole täysin verrattavissa toisiinsa tiedonkeräämisen eroavaisuuksien vuoksi.  

Ammattilaisten kokemukset takaisinsoittojärjestelmän uudistuksesta (N=38; omahoitajat n=27, terveyskeskusavustajat n=4, kiirehoitajat n=7):

Kysely toteutettiin marras–joulukuussa 2025 noin kahden viikon kuluttua uudistuksen käyttöönotosta. Omahoitajat raportoivat pääosin myönteisiä vaikutuksia: yhteydenpito sujuvoitui (41 %), potilaan yhteydenottojen nopeutuminen (41 %) ja päällekkäisten yhteydenottojen merkittävä väheneminen (74 %). Työn hallinnan tunne lisääntyi (67 %) ja työkuormitus väheni (63 %). Toimintamallin vaikutus hoidon jatkuvuuteen arvioitiin positiiviseksi 48 %:ssa vastauksista. Yleisarvio oli 7,81/10 ja NPS +14,8. Haasteina ilmenivät puhelujen ohjautuminen ylivuotolinjalle, tekniset häiriöt ja poissaolojen sijaisjärjestelyt.

Terveyskeskusavustajien kokemukset olivat kriittisiä: päällekkäiset yhteydenotot lisääntyivät (75 %), työkuormitus kasvoi (100 %), ja NPS oli –100. Ylivuotolinjalle ohjautui hoidollisia asioita, joita avustajat eivät voineet ratkaista. 

Kiirehoitajien vastauksissa korostui kiireellisen ja kiireettömän linjavalinnan epäselvyys soittajalle, mikä johtaa väärään ohjautumiseen ja  lisäksi tekniset ongelmat korostuivat. Hyötyjä havaittiin mm. päällekkäisten yhteydenottojen vähenemisessä (71 %) ja työkuormituksen lievenemisessä (43 %), mutta NPS jäi negatiiviseksi (–14,3).

Keskeiset kehittämistarpeet liittyvät linja 1. nauhoitteen selkeyttämiseen (omahoitaja maininta), puheluiden ohjautumisen  tarkentamiseen, teknisten ongelmien korjaamiseen ja ylivuotolinjan purkuun resurssein. Hankkeen aikataulun puitteissa jatkokehittämistä ei käyttöönoton jälkeen ole voitu toteuttaa -  jatkokehittämisehdotukset on raportoitu yksikön toiminnasta vastaaville. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vastaavan toiminnan kehittämiseen tulee varata riittävästi aikaa, kehittämisresurssia tekniseen toteutukseen, käytännön opastamiseen henkilöstölle sekä viestintäresurssia alueen asukkaille. 

Kansikuva
Yhteydenotot hoidon jatkvuus

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt