Terveysasemien digitaaliset palvelut Kymenlaakson hyvinvointialueella
Kymenlaakson hyvinvointialueen terveysasemilla otetaan vuosien 2024-2025 aikana käyttöön yhteinen digihoitopolku, terveysasema -livechat sekä terveysasemien etävastaanotot. Sähköistä ajanvarausta laajennetaan ja Omaolosta ohjautumisia tarkastellaan.
Toimintamallin nimi
Kymenlaakson hyvinvointialueen terveysasemilla otetaan vuosien 2024-2025 aikana käyttöön yhteinen digihoitopolku, terveysasema -livechat sekä terveysasemien etävastaanotot. Sähköistä ajanvarausta laajennetaan ja Omaolosta ohjautumisia tarkastellaan.
Digitaalinen toimintamalli toimii keskitetyn asiakasohjauksen sekä jokaisen terveysaseman arjessa, palvellen asiakasta tarpeen mukaisesti oikeassa väylässä. Asiakkaalle on tarjolla uusia digitalisia väyliä sekä erilaisia palveluita asiointialustalla. Ammattilaiset hyödyntävät digitaalisuuden tarjoamia uusia ratkaisuja asiakkaiden kontakteissa, tukien asiakkaan omahoitoa ja hoidon jatkuvuutta.
Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 160 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle. Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.
Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen. Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.
Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma nopea eläköityminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa. Merkittävät rekrytointihaasteet ja pula useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä luo haasteita palveluiden järjestämiselle. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.
Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 10 terveysasemalla. Yksi terveysasemistamme on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle. Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy.
Muutoksen kohderyhmänä ovat kaikki Kymenlaaksolaiset perusterveydenhuollon palveluja käyttävät henkilöt. Asiakasosallisuutta kehittämisen eri vaiheissa mahdollistetaan Prototyyppi yhteisössä terveysasemien digitaalisten palveluiden kehittämiseen halukkuutensa ilmoittaneille henkilöille. Kehittämistoimien asiakasosallisuutta voidaan lisätä myös nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä yhdistystoimijoiden myötä.
Terveysasemien digitaalisia palveluita rakennetaan palvelun johdon ja RRP - Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus -hankkeen yhteistyöllä. Kehittäminen rakentuu fasilitoidun Big Room -työpajatyöskentelyn ympärille. Big Room työskentelyyn tavoitteena on saavuttaa yhteiset tavoitteet, tahtotila ja menetelmät kehittämistyölle. Big Room työpajoja koordinoidaan RRP hankkeesta käsin ja niihin ovat kutsuttuna hankkeenedustajien lisäksi vastaanottopalveluiden ylilääkärit, ylihoitaja, palveluesihenkilöt, luottamusmiehet sekä Kaiku 24 edustus.
Edellä kuvatut osallistujat osallistuvat myös säännöllisiin hankenyrkki-tapaamisiin. Osallistujat ovat valinneet keskuudestaan edustajat myös neljään työstöryhmään: chat-palvelu, asiointialusta, etävastaanotot ja digihoitopolku. Digihoitopolun työstö on edelleen jaettu viiteen työpakettiin, joista kuhunkin esihenkilöt ovat nimenneet terveysasemien ammattilaisia vastaamaan polun määrittelystä ja sisällön tuotannosta.
Jokainen terveysasema on lisäksi valinnut keskuudestaan muutamia työntekijöitä asemansa digitiimiin. Aseman digitiimin tehtävän on suunnitella ja tukea digitaalisten palveluiden käyttöönottoa terveysasemilla. Kaikkien edellä kuvattujen työryhmien toimia ja tapaamisia koordinoidaan RRP-hankekehittäjien toimesta.
Toimintamallin käyttöönottoon liittyi ajanvarauskirjojen ja keskitetyn ajanvaraustoiminnallisuuden päivittäminen. Digilääkäri- ja digihoitaja ajanvarauskirjat perustettiin asemakohtaisina ja kriteerit ajanvarauksille olivat yhtenevät. Toiminnan käynnistäminen vaatii koulutusten suunnittelua, ja non-stop käyttökoulutuksia uuden asiointialustan toiminnallisuuksiin.
Toiminta on vuoden 2025 aikana vakiintunut ja mahdollistanut myös terveysasemien lääkäreille etätyömahdollisuuden. Etävastaanottoaikoja on asiakkaille tarjolla jokaiselle arkipäivälle ja kaikille terveysasemille. Lääkäreiden etävastaanottojen käyttöaste on ollut hyvää, hoitajien etävastaanotoille ohjautuminen ja niiden hyödyntäminen on jäänyt vajaaksi.
Pitkäaikaissairauksien toimintamallin käynnistyessä marraskuussa 2025 myös digihoitajan rooliin terveysasemille tehtiin muutoksia. Etävastaanottoja kohdennettiin yksittäisille terveysasemien sairaanhoitajille, kun varattavissa olleiden etävastaanottoaikojen tarpeen todettiin olevan oletettua pienempi.
Asiakkaiden kyky osallistua videovälitteisiin vastaanottoihin on vielä rajoittunut, jonka vuoksi osa etävastaanotoista on toteutettu hoitopuheluina. Digituen tarpeeseen on pyritty vastaamaan.
Kansikuva
