SOTE-digituki löydettäväksi, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Digitukea kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada ymmärrys millaista digitukea, asiakkaat tarvitsevat käyttääkseen digitaalisia sote-palveluita, sekä koota digituki helposti käyttäjien löydettäväksi.
Toimintamallin nimi
Digitukea kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada ymmärrys millaista digitukea, asiakkaat tarvitsevat käyttääkseen digitaalisia sote-palveluita, sekä koota digituki helposti käyttäjien löydettäväksi.
Kuva
Digi- ja väestötietoviraston (2023) digitaitoraportin mukaan digituki tunnetaan huonosti, ja sen löydettävyyttä tulisi kehittää erityisesti julkisella sektorilla.
Tässä ratkaisussa edellä mainittuun haasteeseen vastattiin kokoamalla digitukeen liittyvä tieto ja palveluntarjoajat yhteen Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivustolle.
Sivusto tarjoaa kattavasti tietoa digituesta, sen eri muodoista ja tarjoajista, mikä helpottaa asiakkaan mahdollisuuksia löytää itselleen sopivaa tukea. Lisäksi sivustolta löytyvät selkeät ohjeet hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen käyttöön.
Sisältö on jäsennelty selkeästi ja esitetty ymmärrettävästi. Navigointia on yksinkertaistettu, ja digituki on saavutettavissa jokaiselta sivulta alapalkin kautta. Chatbot on koulutettu ohjaamaan käyttäjää tarkoituksenmukaisesti digitukeen liittyvissä kysymyksissä.
Näiden toimenpiteiden myötä digituki on nyt helpommin löydettävissä, eikä tieto digituesta ole enää pirstaleista.
Verkkoratkaisun rinnalla toteutettiin kirjastokiertue, jossa käytiin yhdeksässä eri kirjastossa eri puolilla Kymenlaaksoa. Kiertueen tarkoituksena oli lisätä ihmisten tietoisuutta digituesta ja tarjota käytännön ohjeistusta hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden käyttöön. Mukana oli myös kuntien vapaaehtoisia digitukijoita.
Kiertueen avulla pyrittiin myös vahvistamaan yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä sekä tekemään digitukijat tutuksi alueen asukkaille.
Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi linjataan, että digitaalinen asiointi on ensisijainen asiointimuoto hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joissa se on tarkoituksenmukainen ja asiakkaan käytettävissä. Palveluita kehitetään digitaalisiksi siten, että ne tukevat asiakkaan mahdollisuuksia osallistua palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalista asiakas- ja palveluohjausta edistetään hyödyntämällä kansallisesti yhtenäisiä ratkaisuja, kuten yhden luukun periaatetta ja digitaalista sote-keskusta.
Digipalveluiden yleistyessä on tärkeää varmistaa, että jokaisella on tarvittaessa mahdollisuus saada tukea palveluiden käyttöön. Vaikka digitaitojen taso Suomessa on kansainvälisesti korkea, eri väestöryhmien välillä on edelleen merkittäviä eroja. Digi- ja väestötietoviraston Digitaitoraportin (2023) mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista tarvitsee ajoittain apua digiasioissa. DigiIN-hankke julkaisussa (Virtanen ym., 2022) todetaan, että haavoittuvassa asemassa olevat, kuten ikääntyneet, maahanmuuttajataustaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt, eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita yhtäläisesti muiden kanssa.
Digi- ja väestötietovirasto. (2023). Digitaitoraportti 2023: Digitaitojen tila ja kehityssuunnat Suomessa. Helsinki: Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 15.10.2025 Saatavilla osoitteessa https://dvv.fi/digitaitoraportti
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32). Valtioneuvoston julkaisuarkisto. Viitattu 15.10.2025 Saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6
Virtanen, L., Kaihlanen, A.-M., Kouvonen, A., Safarov, N., Laukka, E., Valkonen, P., & Heponiemi, T. (2022). Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi — 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.10.2025 Saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-811-8
Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten sekä kansallisten tutkimusten osoittamien haasteiden pohjalta käynnistimme kehittämisprosessin, jonka alkuvaiheessa keskityimme digituen nykytilan kartoittamiseen ja käyttäjien tarpeiden määrittelyyn.
Työ alkoi käyttäjätutkimuksella, jonka osana toteutimme laajan kyselyn Prototyyppien online-yhteisössä. Kyselyssä asukkaat kertoivat kokemuksistaan digituesta: kuinka hyvin he tuntevat digituen, mistä apua voisi löytää ja millaisia kokemuksia heillä tai heidän läheisillään on tuen saamisesta ja löydettävyydestä.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää digituen saavutettavuutta ja kehittämistarpeita Kymenlaakson alueella, sekä tunnistaa miten eri toimijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin vahvistaa.
Samalla hyödynsimme muiden hyvinvointialueiden ja kuntien toimintamalleja. Vertailuanalyysin avulla tunnistimme jo toimivia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa myös omassa kehittämistyössä.
Kansikuva
