Työikäisten sosiaalityön palveluissa eteläisellä alueella toiminta-alue on maantieteellisesti laaja. Työntekijät ovat sijoittuneet suurimpiin kuntiin ja jalkautuvat pienempiin kuntiin tarpeen mukaan. Välimatkat ovat pitkiä. Sosiaalityöntekijöitä on vähemmän kuin sosiaaliohjaajia, lisäksi he sijoittuvat eri toimipisteisiin. Työpareja ei ole muodostettavissa toimipisteittäin.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella Työikäisten sosiaalipalveluissa toteutetaan työnjakopilotti sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvien selkeyttämiseksi ja asiakasprosessin porrastamiseksi. Asiakasprosessin porrasteisuudella pyritään turvaamaan sosiaalipalveluiden saatavuus ja sosiaalityöntekijän erityisasiantuntemuksen tunnistaminen ja oikea kohdentuminen sekä sosiaaliohjaustyön merkityksen näkyväksi tuleminen.
Työnjakopilotissa kehitetään työnjakoa ja toimintakäytänteitä vastaamaan asiakkaiden tuen tarpeita kohdentamalla sosiaalityöntekijöiden resurssi laissa määritellyn erityisen tuen tarpeen asiakkaille.
Erityisen tuen tarpeen määrittely on haastavaa- sitä tulee arvioida tapauskohtaisesti. Erityisen tuen tarpeen määrittelyssä hyödynnämme Hyvän työn ohjalmassa Varhan luomaa nelikenttää tuen tarpeen tunnistamiseksi.
Kehitystyön myötä asiakasprosessien sujuvuus selkeytyy. Matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa voidaan tarjota asiakasprosessin varhaisessa vaiheessa palveluohjauksessa. Palvelutarpeen arviointiin ohjautuvien asiakkaiden osalta arvioidaan, onko asiakkaalla erityisen tuen tarvetta vai onko asiakkaan palvelutarve selvitettävissä sosiaaliohjaajan työskentelyllä.
Työparityön, konsultaatiomahdollisuuden ja työntekijäroolien hyödyntämisen mahdollisuus turvataan koko asiakasprosessin ajan.
Kehitystyöllä vahvistetaan asiakasturvallisuutta ja asiakkaan oikeutta laadukkaaseen palveluun työikäisten sosiaalipalveluissa.
Kehitystyöllä vahvistetaan työntekijöiden työskentelyolosuhteita huomioiden työsuojelun ja työhyvinvoinnin näkökulmat. Kehitystyö ohjaa tarkastelemaan asiakastyön rakenteita sekä työnjaon kokonaisuutta siten, että työn vaativuustekijät huomioidaan olemassaolevilla resursseilla.
Kehitystyössä huomiodaan tarve sosiaalipalveluiden roolin selkeyttämiseen monialaisessa yhteistyössä. TYM- kokonaisuudessa palveluiden yhteensovittamisen tarve perustuu Sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin.
Kohderyhmänä on työikäiset asiakkaat, jotka ottavat itse yhteyttä sosiaalipalveluihin tai joista tulee vireilletulo Sosiaalihuoltolain mukaisella ilmoituksella tai muulla tavoin.
Työikäisten sosiaalipalveluissa on tunnistettu asiakasryhmä, joiden palveluntarpeeseen voidaan vastata lyhytaikaisella ohjauksella ja neuvonnalla. Osa asiakkaista ohjataan ottamaan yhteyttä tarkoituksenmukaisiin palveluihin( Kela ja järjestöt).
Asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistamista ja jäsentämistä on toteutettu kehittämistyössä anonyymien case-tyyppikuvauksien avulla. Asiakkaat on sijoitettu havaittujen tuen tarpeiden perusteella nelikenttään, joka on mukailtu Varhan erityisen tuen tarpeen tunnistamisen välineeksi.
Asiakkaan tuen tarve voi muuttua asiakasprosessin aikana. Asiakkaan tuen tarve voidaan tunnistaa asiakasprosessin edetessä suuremmaksi kuin alkuvaiheessa on arvioitu. Tuen tarve voi myös vähentyä asiakasprosessin edetessä, esimerkiksi silloin, kun asiakas pääsee terveydenhuollon palveluiden piiriin. Asiakkaan tuen tarpeen tunnistaminen edellyttää reflektointia; työntekijän oman työn tarkasteluna, työparityönä tai konsultaationa.
Kehittämistyössä luodun ilmoituksien käsittelyprosessin myötä tiimin asiakasymmärrys on lisääntynyt; kohderyhmän tuen tarpeiden kirjosta on syntynyt laajempi, jaettu ymmärrys.
Asiakkaita ei ole osallistettu kehittämistyöhön.
