Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjako työikäisten sosiaalipalveluissa, 2

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kunnista siirtyneet sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien virkapohjat siirtyivät uuteen organisaatioon. Uudessa organisaatiossa palvelutehtävät eritytyivät. Erityisesti maakunnasta siirtyneen henkilöstön rakenne vaihteli sen mukaan, kuinka sosiaalityön palvelut oli organisoitu kunnissa ja kuinka ne oli resursoitu.  Hyvinvointialueella palvelutehtävien eritymisestä aiheutui tilanne, jossa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien vakanssien määrät ja suhteet vaihtelivat alueellisesti.  Kunnista, joissa oli tehty yhdennettyä sosiaalityötä, hyvinvointialueelle siirtynyt vakanssi voitiin siirtää vain yhteen palvelutehtävään. Syntyi tilanne, jossa yhdellä, maantieteelllisesti laajalla ja maaseutupainotteisella alueella työikäisten sosiaalipalveluissa sosiaaliohjaajien määrä oli sosiaalityöntekijöiden virkapohjiin nähden suurempi.

 Pitkät välimatkat sekä pienien kuntien toimipisteet vaikuttivat henkilöstön sijoittumiseen laajalle alueelle. Työparien muodostaminen ei ollut mahdollista, eikä toisaalta alueellisesti tarkoituksenmukaista vaihtelevien asiakasmäärien vuoksi.  Sosiaalityöntekijöiden vakansseja ei saatu täytettyä ja vaihtuvuus oli suurta, pääasiassa työssäkäyntialueen sijainnin vuoksi. Tunnistettiin myös, että kunnissa sosiaalityön asiakkuuden perusteet vaihtelivat ja asiakasprosesseja ei oltu jäsennetty. Hyvinvointialueella asiakasprosessien yhdenmukaistaminen aloitettiin sekä asiakkuuden määrittely.  Sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijäiden välinen työnjaon kehittäminen oli haastavampaa sosiaalityöntekijäiden heikon saatavuuden ja runsaan vaihtuvuuden vuoksi.