Sosiaalisen kuntoutuksen vahvistamisen malli, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Vahvistetaan ja kehitetään sosiaalista kuntoutusta nuorten aikuisten kohdalla. Luodaan sosiaaliseen kuntoutukseen intensiivisen ja valmentavan työskentelyn malli, jolla tuetaan asiakkaita tehostetummin ja tiiviimmin asiakkuuden alkuvaiheessa.
Toimintamallin nimi
Vahvistetaan ja kehitetään sosiaalista kuntoutusta nuorten aikuisten kohdalla. Luodaan sosiaaliseen kuntoutukseen intensiivisen ja valmentavan työskentelyn malli, jolla tuetaan asiakkaita tehostetummin ja tiiviimmin asiakkuuden alkuvaiheessa.
Kuva
Sosiaalisen kuntoutuksen intensiivisen mallin avulla on tarkoitus tehostaa sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyötä siten, että asiakas saa nopeammin ja tiiviimmin tukea omaan tilanteeseensa. Intensiivinen työskentely varsinkin asiakkuuden alussa voi edistää asiakkaan tilanteen ja kuntoutuksen etenemistä tehokkaammin sekä katkaista haasteiden kasautumista.
Päijät-Hämeen alueella työttömyys on monimuotoista ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat korostuneet ja alueella ylisukupolvinen huono-osaisuus on yleistä. Nämä monimuotoiset haasteet korostuvat erityisesti Lahden alueella, jossa näyttäytyy koko maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.
Kohderyhmänä 18-29 - vuotiaat nuoret aikuiset, jotka ovat asiakkuudessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa.
Asiakkailta kerätään kirjallista palautetta sosiaalisen kuntoutuksen palvelun päättyessä sekä palvelun aikana. Lisäksi asiakkailta on kerätty palautetta tehostetusti kahden viikon jaksoilla keväästä 2024 alkaen hankkeen jokaisen kvartaalikauden alussa.
Tyypillisistä asiakkaista on laadittu asiakasprofiileja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyöhön osallistuvien sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien kanssa. Paljon tukea tarvitsevista asiakkaista on tehty erillistä kuvausta, kun on pohdittu intensiivisen työn soveltuvuutta asiakkaille. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita on myös osallistunut yhteiskehittämiseen, jossa he kertoivat työntekijöiden ajatuksia sisältävään työstöön omia ajatuksiaan ja kannanottojaan siitä, miten he kokevat saavansa mielenterveyspalveluita ja mitä esteitä kokevat palveluihin pääsyssä.
Toimintamalli on ollut alusta lähtien sidoksissa organisaation toimintaan ja idea toimintamallin kehittämisestä on noussut organisaatiolta sen tarpeiden pohjalta.
Kehittämistyöhön osallistuvat työntekijät (8 sosiaaliohjaajaa ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa) ovat työskennelleet organisaation sisällä, samoissa tiloissa muun sosiaalisen kuntoutuksen henkilöstön kanssa. Sosiaaliohjaajien esihenkilönä on toiminut sosiaalisen kuntoutuksen palveluesihenkilö, ja sairaanhoitajien esihenkilönä terveydenhuollon vastaava sairaanhoitaja.
Organisaation esihenkilö- ja johtotaso oli mukana kehittämistyössä koko ajan.
Toimintamallin kehittämisen aikana nousseita ajatuksia toimivuudesta ja käyttöönotosta:
- intensiivinen työskentely asiakkaiden kanssa vaatii enemmän resursseja ja sen toteuttaminen vaatii resurssien suunnittelua ja kohdentamista, jotta työntekijöillä on mahdollista olla kontaktissa asiakkaiden kanssa tiiviisti
- kehittämistyön aikana käyttöön otettujen etävastaanottojen hyödyntäminen asiakastyössä antaa työhön joustavuutta ja tehostaa työntekijöiden ajan käyttöä
- nuorten aikuisten sitoutumattomuus palveluun korostui usein kehittämistyön aikana, intensiivisen työskentelyn kohdentaminen tarpeen mukaiselle asiakasryhmälle on merkittävää
Intensiivisen työskentelyn toimintamalli nähtiin koko ajan tärkeänä sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tuottamisessa ja organisaatiolla halusi sisällyttää sen omaan toimintaansa. Toimintamallin kehittäminen siirrettiin kehittämistyön loppuvaiheilla organisaation omien kehittämistoimien sisälle. Toimintamallin jalostaminen, käyttöönotto ja jatkokehittäminen jatkuu organisaatiossa.
Kansikuva
