Siirtymä- ja nivelvaiheiden yhtenäistäminen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1)
Siirtymä- ja nivelvaiheiden yhtenäistäminen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa luodaan yhteiset käytännöt siirtymä- ja nivelvaiheisiin lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa luodaan yhteiset käytännöt siirtymä- ja nivelvaiheisiin lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa.
Toimintamallissa laaditaan työntekijöille suunnatut toimintaohjeet siirtymä- ja nivelvaiheisiin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa.
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on ollut hyvinvointialueen muodostamisen jälkeen alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Eroavaisuudet ovat koskeneet myös käytäntöjä, jotka ovat liittyneet siirtymä- ja nivelvaiheisiin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden sisällä. Yhtenäisiä toimintamalleja ei ollut ja käytännöt vaihtelivat yksikkö- ja työntekijäkohtaisesti.
Yhtenäisten toimintamallien käytöllä turvataan hoidon jatkuvuutta ja laatua sekä tehostettaan toimintaa.
Kohderyhmänä on Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen yksiköt (lasten), nuorten sekä aikuisten palvelujen osalta. Mukana on sekä perusterveydenhuollon yksikköjä että erikoissairaanhoidon yksikköjä. Perusterveydenhuollon yksikköjä on hyvinvointialueella sekä Mikkelin, Savonlinnan että Pieksämäen alueella ja erikoissairaanhoidon yksiköt sijoittuvat Mikkeliin.
Kehittämisen pohjaksi on hyvä tehdä nykytilakartoitus käytössä olevista toimintamalleista siirtymä- ja nivelvaiheissa ja mahdollisesti havaituista kehittämiskohteista. Tämän perusteella voidaan jo toimivien käytäntöjen käyttöä tehostaa ja ottaa käyttöön myös niissä siirtymä- ja nivelvaiheissa, joissa ne eivät vielä ole käytössä sekä tarvittaessa luoda uusia toimintamalleja. Kehittämistyö tehdään niiden yksiköiden ja palveluiden henkilöstön voimin, mitä toimenpiteet koskevat. Tämä helpottaa toimintamallien käyttöönottoa ja juurtumista osaksi arjen toimintaa.
Työntekijät arvioivat toimintamallia noin kolmen kuukauden kokemuksen perusteella. 37 % vastaajista koki toimintamallin tuoneen hyötyjä potilaalle ja 33 % vastaajista arvioi työntekijöiden hyötyneen toimintamallista. 17 % vastaajista koki, ettei toimintamalli hyödyttänyt potilaita ja 20 % koki, ettei toiminatamalli hyödyttänyt työntekijöitä.
Kansikuva
