RAULI ha(ll)ussa, elämäntapaohjausmalli ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueille
RAULI ha(ll)ussa, elämäntapaohjausmalli ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueille
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien erityispiirteet huomioiva elämäntapaohjausmalli ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueille. Ei luentoja vaan konkreettista tekemistä suljetun ryhmän tukemana. Keskiössä oman toiminnan vaikutus hyvinvoinnille.
Toiminta tapahtuu Lahden alueen toimintaympäristössä. Toimintaympäristön muodostavat asiakkaat (mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä mielenterveyden häiriön uhan alla olevat työikäiset), sidosryhmät (asiakkaita kohtaavat tahot, esim. psykiatrian poliklinikat, sosiaalityö, etsivä nuorisotyö, työllisyyspalvelut jne.) sekä alueen liikuntapaikat ja liikunta-alan toimijat. Tarkoituksena ei ole valmentaa mahdollisimman hyväkuntoisia ja taitavia liikkujia, vaan osoittaa asiakkaan oman konkreettisen toiminnan sekä omien kokemusten kautta että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa ja että asiakas pystyy toimimaan oman hyvinvointinsa eteen mm. hyödyntämällä alueen liikuntamahdollisuuksia.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kohderyhmänä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä mielenterveyden häiriön uhan alla olevat työikäiset. Kohderyhmän yhteisinä nimittäjinä ovat itseluottamuksen/minäpystyvyyden haasteet, merkityksellisyyden vähyys sekä arjen epäsäännöllisyys ravinnon, unen ja/tai liikunnan osa-alueilla. Yleisesti ottaen voidaan puhua kumuloituneita haasteita kokevista yksilöistä. Toiminnan alussa toimintaa kehitettiin pilottiryhmällä, jonka näkemykset ja kokemukset yhdistettynä alueemme asiakkaita kohtaavien ammattilaisten näkemyksiin loivat selkeät rakenteet toimintamallillemme.
1. Ensitapaamisella asiakkaan ja verkoston edustajan kanssa kartoitetaan tilanne ja sovitaan millä tavoitteilla asiakas aloittaa Raulin toiminnassa (suljettu tai avoin toiminta) vai aloittaako lainkaan.
2. Suljetut valmennusryhmät. 4kk, 10 hlö ryhmä, 2x/vko. 40 asiakaspaikkaa/ vuosi. Toiminta ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueilla yksilöllisistä lähtökohdista. Yhteensä n. 35 ryhmätapaamista. Näistä 35 ryhmätapaamisesta 20-25 on erilaisia liikuntalajikokeiluja sekä ruoan ja smoothien tekoa. Konkreettisen tekemisen tarkoitus on antaa kokemuksia/tuntemuksia jonka jälkeen asiakas havainnoi aktiivisen tekemisen vaikutuksia ja merkitystä hyvinvoinnille ja arjen säännöllisyydelle. Muut ryhmäkerrat fasilitoituja ryhmäpohdintoja, aiheina mm. ruokailu- ja unirytmitys, aktiivisuus vs. rentous sekä vierailevien toimijoiden aiheita. Ei luentomaista, eikä RAULI sanele kuinka asiakkaan kuuluisi toimia. Tarkoitus herättää ajatuksia sekä tukea asiakkaita tuottamaan opit ja kokemukset yhteiseksi hyödyksi.
3. Henkilökohtainen oma arki-valmennus suljetun ryhmän asiakkaille. Tyytyväisyystyöskentelyn kautta asiakkaalle jäsentyy konkreettisia tavoitteita omaan arkeen ravinnon, unen ja/tai liikunnan osa-alueille. Esim. ruokailun säännöllistyminen, liikunnan lisääminen tai Raulin toimintaan sitoutuminen. Yksilövalmennus tukee ryhmätoiminnan tavoitteita ja päinvastoin. Tässäkään RAULI ei sanele suosituksia tai kuinka tulisi toimia, vaan valmentaa ajattelemaan itse sopivan kokoisia, riittävän pieniä muutoksia jonka asiakas kokee pystyvänsä saavuttamaan. Oma arki-valmennuksen tavoitteet keskittyvät vain niihin osa-alueisiin joihin asiakas ei itse ole tyytyväinen, oli asiakkaan yksilöllinen tilanne millainen tahansa.
4. Verkostotyön mallin kautta suljetun ryhmän asiakkaan ammatillinen verkosto saa käytännön tietoa ja ymmärrystä asiakkaan toiminnasta ja toimintakyvystä, sekä tukee Raulin toimintaa ja tavoitteita. Verkostotyötä tehdään vain puhelimitse tai kasvotusten.
5. Avoin toiminta kuntosaliympäristössä. Kertaviikkoinen avoin toiminta tarjoaa mahdollisuuden tutustua Raulin toimintaan ja ottaa ensiaskeleita liikuntaan. Avoimessa toiminnassa voi olla mukana max 5kk, jonka jälkeen asiakas jatkaa omatoimista liikuntaharrastusta tai siirtyy toiseen toimintaan, esim. suljettu valmennusryhmä. Max 30 asiakasta/vuosi.
Kaikki edellämainitut kokonaisuudet tehdään sen vuoksi, että asiakkaalle itselleen herää ajatuksia omasta tilanteesta, muutoshalukkuudesta tai sen puutteesta, riittävän pienistä askelista eteenpäin sekä oman toiminnan merkityksestä hyvinvoinnille.
Kuvattu malli edellyttää kahta kokoaikaista työntekijää sekä tilaa jossa vastaanottaa asiakasryhmät, tutustumiskäynnit ja henkilökohtaiset Oma arki-valmennukset.
Juurruttamisen suurin yksittäinen tekijä on aktiivinen verkostotyö sekä verkoston saama hyöty asiakastyölleen RAULIn toiminnasta. Tämä hyöty on madaltanut kynnystä asiakkaiden ohjaamiselle RAULIn toimintaan, ja kokemusperäinen tieto on alueellamme levinnyt paljon. Ilman sidosryhmiä ja verkostoja, RAULI olisi "vain" liikuntaryhmiä ilman yksilöllisiä tavoitteita ja valmennusta. Ekosysteemiajattelu on RAULIn toiminnan kulmakivi.
Suljetun ryhmän prosessi pähkinänkuoressa yksittäisen asiakkaan näkökulmasta: 1. Verkoston edustaja tai asiakas itse ottaa RAULIin yhteyttä. Sovitaan tutustumiskäynti. --> 2. Tutustumiskäynnillä käydään konkretian tasolla RAULIn toiminta läpi, suljettu ryhmävalmennus sekä avoin toiminta. --> 3. Asiakkaan aloittaessa toiminnassa (lue toiminta ylemmästä kohdasta) verkostoa pidetään mukana puhelimitse. Sovitaan kasvokkainen tapaaminen loppuvaiheeseen, mukana RAULI, verkoston edustaja(t) sekä asiakas. --> 4. Lopputapaamisella käydään läpi onnistumiset, vahvistamisen tarpeet ja asiakkaan omat ajatukset toiminnasta ja jatkosta. Jäsennetään sopivan kokoisia askeleita eteenpäin jotka huomioiden verkosto jatkaa työtään asiakkaan kanssa.
Avoin toiminta voi olla myös muuta aktiivista/liikunnallista tekemistä kuin kuntosali. Tärkeimpinä asioina ovat helppo saavutettavuus sekä asiakkaille että sidosryhmien edustajille ja mahdollisuus huomioida yksilölliset lähtökohdat toiminnan aikana.
Työntekijöillä ei tarvitse olla liikunta-alan koulutusta. Tärkeintä on aktiivinen, kohtaava työote ja yhdessä opettelun malli ohjaustyössä. Soveltuvia koulutuksia ohjaus-/valmennustyöhön esim. liikuntaneuvoja/liikunnanohjaaja AMK, lähihoitaja, sairaanhoitaja AMK, sosionomi AMK, yhteisöpedagogi AMK jne. RAULIn mallissa on toiminut todella hyvin että toinen on kokonaisvastuussa toiminnan sisällöstä (projektipäällikkö/koordinaattori) ja toinen ryhmä- ja asiakastoiminnasta vastaava henkilö (projektityöntekijä/vastuuvalmentaja). Toimintamalli edellyttää kokemusta ja/tai ymmärrystä tukea tarvitsevan kohderyhmän kohtaamisesta, valmennuksesta, kannustamisesta toimintaan, tukemisesta jännityskynnyksien yli sekä verkoston kanssa toimimisesta.
Kuva
Kuva
Kuva
RAULI ha(ll)ussa-toimintamallin myötä suljettujen ryhmien valmennusasiakkaat huolehtivat fyysisestä hyvinvoinnistaan paremmin (67% vuonna 2025), syövät säännöllisemmin ja monipuolisemmin (73% vuonna 2025) ja n. 80% sidosryhmien edustajista koki toiminnasta hyötyä asiakkaalleen kuntoutuksen etenemisen ja positiivisten valintojen myötä.
Ehkä suurimpana yllätyksenä on tullut se, kuinka suuria muutoksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin voi tälle kohderyhmälle saada arjen pienillä valinnoilla. Tavoitteiden realistisuudella ja asiakkaan omalla näkemyksellä on suuri rooli. Kun tavoiteltava asia on riittävän pieni ja asiakkaan omasta ajattelusta noussut, muutokset näyttävät jäävän elämään myös RAULIn prosessien jälkeen. Pitkän ajan seurannassa (6-8kk) suljetun valmennusryhmän päättymisen jälkeen, hyvinvoinnin itsearviointi näyttää kasvua vertailtaessa alku- ja lopputilanteita pitkän ajan seurantaan.
Kuva
