Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointilähete. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointilähete. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointilähete on työväline, jolla asiakasta ohjataan hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, tietosisältöihin ja tapahtumiin. Hyvinvointilähetteen voi tehdä kunnan, järjestön, seurakunnan tai Pohteen ammattilainen.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, josta löytyy 30 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku on kasvanut vuosittain useiden vuosikymmenien ajan. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Hyvinvointialueista Pohde on väestöltään tällä hetkellä nuorin, mutta yksi alueista, joissa väestön ikärakenne muuttuu nopeimmin.
Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä, mutta työkyvyttömyydessä ero koko maan tasoon on pienempi. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan asukkaista kokee elävänsä hyvää elämää, mutta tyytyväisyys on heikentynyt. Sairastavuusindeksi on ollut Pohjois-Pohjanmaalla pitkään korkea.
Vuoden 2024 THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla onnelliseksi itsensä kokeneiden osuus on laskussa sekä itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus nousussa 20-vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla sekä yli 75-vuotiailla. Erittäin heikko osallisuuden kokemus 65 vuotta täyttäneillä on myös lisääntynyt.
Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen. Painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden on Pohteen strategiaan kirjattu palvelulupaus. Pohjois-Pohjanmaalla ennaltaehkäisy, omatoiminen riskeihin varautuminen, palvelujen vaikuttavuus ja toimivat lähipalvelut ovat lähtökohta sujuvalle arjelle. Järjestöt ja seurakunnat toimivat Pohteen kumppaneina hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä.
Lähteet:
Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla
Miten Pohjois-Pohjanmaalla voidaan? Hyvinvointikertomus aluehallituksen käsittelyssä
Pohde - Tietoa meistä
https://pohde.fi/tietoa-meista/
THL Sotkanet. Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista.
Kuva
Aikuisväestön toimintakyvyn positiivinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja toimintarajoitteisten ihmisten määrä tulee väistämättä kasvamaan väestön ikääntyessä. Väestön työkyky ei ole enää parantunut ja se on jopa huonontunut työelämän vaatimusten samanaikaisesti kasvettua. Keskeiset kansantaudit ja monet epäsuotuisat elintavat ja riskitekijät, kuten lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö, heikentävät toimintakykyä.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat kehittämistyöhön. Kestävän kasvun ohjelma 2-kehittämishankkeen tavoitteena on esimerkiksi parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta. Hankkeen päätavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Edistää hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjujen saumattomuutta, hoidon jatkuvuutta, monialaista yhteistyötä ja palveluiden yhteensovittamista eri toimijoiden välillä. Erityishuomiota on kiinnitetty kansalliseen ja YTA-tasoiseen yhteistyöhön eri palveluiden kehittämisessä.
Hankkeessa vahvistetaan digitaalisten palveluiden katveeseen jääville asukkaille tarjottavia palveluita ja heitä tuetaan digitaalisten palveluiden käyttöönotossa. Digitaalisia palveluja kehittämällä ja käyttöön ottamalla edistetään fyysisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hoitotakuun toteutumista. Vaikuttavien digitaalisten palveluiden käyttö vapauttaa henkilöresurssia asiakastyöhön ja lisää palveluiden tasavertaista saatavuutta. Tavoitteena on vahvistaa työkyvyn ja työllistymisen tukea etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa ja lisätä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.
Hyvinvoinnin edistämisen palvelukonseptissa edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Palvelukonseptissa on kyse hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kokoamisesta yhteen paikkaan asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettäväksi sekä hyödynnettäväksi. Tarkoituksena on tukea ja motivoida asukkaita itsenäiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä asiakasohjauksesta ennaltaehkäiseviin, kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin.
Hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Miten pohjoispohjalaiset voivat digihyvinvoinnin näkökulmasta?
Pohjoispohjalaisilla on yleisesti hyvät digitaidot ja he osaavat käyttää digitaalisia palveluita, alustoja ja yhteyksiä oman elämänsä tukena, joka lisää arjen sujuvuutta ja hyvinvointia. Taloudelliset haasteet saattavat vaikuttaa siihen, ettei henkilöillä ole varaa hankkia tarvittavia digitaalisia laitteita ja yhteyksiä, joka puolestaan lisää digitaalista epätasa-arvoa. Digitukea sitä tarvitseville ei ole riittävästi saatavilla tai se ei ole helposti löydettävissä. Digiturvallisuuteen liittyvät uhkat kasvavat, jotka aiheuttavat turvattomuutta ja pelkoa.
Lähteet:
Kestävän kasvun ohjelma 2
Pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin tietopaketti Digihyvinvointi
https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/05/Hyvinvointikertomus-liite-digihyvinvointi.pdf
Hyvinvointilähetettä pilotoitiin Pohjois-Pohjanmaalla marraskuusta 2024-maaliskuuhun 2025 Aino-neuvonnassa sekä Oulun ja Oulunkaaren ikäneuvoloissa Hyvinvointilähete ikääntyneille (pilotti). Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2) | Innokylä.
Asiantuntijoiden innostamiseen ja sitouttamiseen on ryhdytty sillä näkökulmalla, että tämä työkalu tulee helpottamaan heidän tekemää työtään, ja heillä on pilottiin osallistumisen myötä mahdollisuus päästä antamaan palautetta ja näin ollen vaikuttamaan toimintamallin jatkokehittämiseen.
Toimintamallin kehittämistyöhön koko hankekauden aikana on osallistunut projektipäällikkö, neljä projektisuunnittelijaa, koodari ja ux-suunnittelija. Myös RRP2-hanketiimin muita projektisuunnittelijoita on hyödynnetty hyvinvointilähetteen kehittämisessä.
Keväällä 2025 koottiin Pohteen, Pohjois-Pohjanmaan kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ammattilaisista hyvinvointilähetteen kehittäjäkäyttäjäryhmä. Ryhmään ilmoittautui yhteensä 35 ammattilaista. Mukana kehitystyössä oli elintapaohjaajia, liikuntaneuvoja, asiakas-ja palveluohjaajia, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutti, diakoniatyöntekijä, palvelukoordinaattori, hyte-koordinaattori, kuraattori, esihenkilöitä ja kehittäjiä. Kesästä 2025 lähtien pidettiin ammattilaisten kanssa säännöllisesti Teams-kokouksia hyvinvointilähete-toimintamallin käytäntöön juurruttamisen ja yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi. Perustettiin myös yhteinen Teams-kanava helpottamaan yhteistyötä.
Ammattilaisille suunnattu hyvinvointilähetteen etätestaustilaisuus järjestettiin 10/25. Kutsua jaettiin Pohteen ammattilaisten lisäksi myös kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ammattilaisille. Testaustilaisuuteen osallistui 11 Pohteen ammattilaista. Ammattilaisilta saatiin palautteita hyvinvointilähetteen toimivuudesta ja saatiin jatkokehittämiskohteita.
Tavoite
- Vahvistaa asukkaan hyvinvointia, kuten osallisuutta, positiivista mielenterveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua.
- Parantaa asiakkaiden kokemaa hyvinvointia ja osallisuutta.
- Tunnistaa sosiaalisista syistä tyypillisesti terveydenhuoltoon hakeutuvat ja tarjota heille tukea ennaltaehkäisevästi.
- Helpottaa ammattilaisten tekemää työtä.
Tarkoitus
- Pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin silloin, kun kyseessä ei ole lääketieteellisesti ratkaistava ongelma.
Tavoitteena jatkossa:
- Hyvinvointilähete säilyy helppokäyttöisenä ja helposti saavutettavana.
- Lähetteen käyttö laajenee Pohteen lisäksi myös muiden ammattilaisten (sote, järjestöt, kunta) käyttöön laajemmin jatkossa.
- Lähetettä kehitetään ammattilaisilta ja asukkailta saatujen palautteiden perusteella.
Toimintamallin juurruttamistyö:
- Ammattilaisista muodostuva kärkikehittäjäkäyttäjäryhmä käyttää Reittistä päivittäin osana asiakastyötä ja suosittelee palvelua kollegoilleen.
- Reittistä käyttävät ammattilaiset tekevät hyvinvointilähetteen asiakkaille ja rohkaisevat heitä käyttämään Reittistä.
Hyvinvointilähete on Reittis - Kohti hyvinvointia - verkkosivustolla oleva ammattilaisen työväline, joten tavoiteltujen muutosten saavuttamisen seuraamisessa voidaan hyödyntää myös verkkosivuston kehittämisen eri arviointimenetelmiä.
- Asukkailta saatu palaute (hyvinvointilähetteellä jatkuva Webropol-kysely ja etäelintapaohjauksessa tehtyjen hyvinvointilähetteiden jälkeiset asiakaspalautepuhelut)
- Ammattilaisilta saatu palaute Reittiksen/hyvinvointilähetteen koulutuksissa/infoissa/testaustilaisuuksissa (ammattilaisille suunnattu Webropol-kysely)
- Reittiksessä on jatkuva palautteenanto mahdollisuus (Webropol-kysely sekä asukkaille että ammattilaisille)
- Reittiksen verkkosivuanalytiikasta (Looker Studio) saadaan luotettavasti 1.6.-25 alkaen arviointi ammattilaisten osalta "Tulosta ja tallenna"-toiminnon käytöstä, jonka avulla hyvinvointilähete tehdään (automaattinen analytiikka).
- Tekninen ja sisällöllinen jatkuva laaduntarkistaminen hanketiimin toimesta, esimerkiksi PTV-tietojen laatu, alustan saavutettavuus.
Saatujen palautteiden, käytettävyysarvioinnin ja analytiikan säännöllinen käsittely ja niiden priorisointi sekä kehittäminen. Tämän jälkeen tarvittavat sisällöllisen ja/tai teknisen kehittämisen toteuttaminen.
Toimintamalli, jossa ammattilaiset käyttävät Reittiksen hyvinvointilähetettä asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä
- Toimintamallien kehittämiseen on osallistettu ammattilaisia alusta asti. Etenkin palvelumuotoilu -projektissa ammattilaiset ovat olleet tiivisti mukana, kun on laadittu toimintamallia ammattilaisten asiakas- ja palveluohjaukseen. Osallistamisella voidaan mitata, onko käyttäjiä kuultu ja toimintamallia kehitetty käyttäjälähtöisesti. Osallistaminen on tärkeää koko hankeajan ja olemme ottaneet testaustilaisuuksiin ammattilaisia mukaan.
- Ammattilaiset ovat olleet mukana tuottamassa tietosisältöjä Reittikseen ja tuoneet oman sekä asiakkaidensa näkökulman toimintamalleihin ja Reittiksen sisältöihin.
- Digitaalisella jalkauttamisella pyritään saamaan toimintamallit juurrutettua osaksi työkulttuureja. Jalkauttamiseen kuuluu muun muassa ammattilaisten osallistaminen ja kouluttaminen.
- Markkinointi ja viestintä tukee toimintamallin juurruttamista käytäntöön.
- Kerätään ja arvioidaan ammattilaisilta saatua palautetta toimintamallista.
- Asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja asiantuntijoiden sekä muiden sidosryhmien osallistaminen Reittiksen ja sen toimintamallien kehittämiseen läpi koko kehittämisprosessin. Pidetty infotilaisuuksia säännöllisesti, osallistettu asukkaita ja ammattilaisia kehittämiseen (haastattelut, työpajat, testaustilaisuudet).
- PTV-tuki koko hankkeen ajan hanketiimin projektisuunnittelijoiden avulla. Esimerkiksi ajantasaiset PTV- ja Lähellä.fi- palvelukuvaukset ovat edellytys sille, että hyvinvointilähetteelle nousee kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita.
- Alustan tekninen ja sisällöllinen toteuttaminen. Säännölliset kokoontumiset alustan yhteiskehittäjäryhmälle.
- Ammattilaisten, kuntien ja järjestöjen laajamittainen koulutus toimintamalliin sekä Reittiksen käyttöön.
- Hyvinvointilähete on otettu osaksi etäelintapaohjauksen toimintamallia. LifeCare-potilastietojärjestelmän elintapaohjauksen ja ikäneuvolan kirjausfraasipohjiin on tehty lisäys hyvinvointilähetteestä.
- Esko potilastieto- ja Saga asiakastietojärjestelmän osalta toive hyvinvointilähetteen rakenteisesta kirjaamisesta on viety eteenpäin järjestelmien kehitykseen.
- Hyvinvointilähetteen jalkauttamista eri tapahtumissa (etänä ja läsnä), infoissa ja työryhmissä.
- Vastuuhenkilöiden/-tahon nimeäminen Reittiksen ja hyvinvointilähetteen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tehdään hankeaikana. Reittiksen hallintamalli on kuvattu ja päivittyy tarpeen mukaan.
- Reittis ja hyvinvointilähete siirtyy Pohteen YOH-tiimiin (Yhteistyö, osallisuus ja hyvinvoinnin edistäminen) hankekauden jälkeen.
- Yhteistyö mm. Pohteen Viestinnän (pohde.fi) ja muiden asiantuntijoiden kanssa, jotta palvelupolut ja sisällöt saadaan sujuvasti yhteen. Tavoitteena saada Reittis ja hyvinvointilähete linkitettyä jatkossa myös kaikkiin Pohteen hoito- ja palveluketjuihin.
Hyvinvointilähetteen asiakaskohderyhmää ovat täysi-ikäiset pohdelaiset, jotka eivät ensisijaisesti tarvitse sote-ammattilaisen tukea, mutta tarve hyvinvointia tukevalle toiminnalle on tunnistettu.
Lähete voi tulla ajankohtaiseksi useista eri syistä, joita voivat olla esimerkiksi elintapamuutoksen tarve, elämäntilanteen muutos, kuten sairastuminen, muutto toiselle paikkakunnalle, läheisen kuolema sekä yksinäisyys, syrjäytyminen tai sen riski.
Lisäksi kohderyhmänä ovat hyte-teemojen parissa monialaista asiakas- ja palveluohjausta antavat Pohteen, Pohjois-Pohjanmaan kuntien, järjestöjen ja seurakuntien ammattilaiset.
- Digitaalinen jalkauttaminen. Jalkauttamisella tavoitellaan, että ammattilaiset osaavat käyttää Reittistä ja hyvinvointilähetettä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. (Koulutukset, infot, moniammatilliset työryhmät)
- Älykkään hakutoiminnon kehittäminen osana Reittistä.
Digitaalinen jalkauttaminen. Jalkauttamisella tavoitellaan, että ammattilaiset osaavat käyttää Reittistä ja hyvinvointilähetettä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. (Koulutukset, infot, moniammatilliset työryhmät)
- Reittiksen käyttäjätestauksia tehdään hankeaikana useamman kerran.
- Hyvinvointilähete toimintamallia testataan ammattilaisilla ja asukkailla.
Toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja tietosisältöihin. Palveluohjauksen työkaluna ja tukena toimii digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka on nimetty Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivustoksi. Se otettiin käyttöön Pohteella 28.3.2025. Reittistä on pilotoitu demo- ja tuotantoympäristön kautta 11/2024-3/2025 hyvinvointilähetepilotissa.
Pohteen monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli:
-
Digitaalinen hyte-palvelutarjotin = Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivusto
- Ammattilainen käyttää Reittistä työvälineenä, kun ottaa hyten puheeksi asiakkailleen. Ammattilaisen asiakas- ja palveluohjaus tukee itsenäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemista ja siihen motivoimista. Palvelupolku on kuvattu ohjaavan ammattilaisen näkökulmasta palvelumuotoillen. Ammattilaisia on osallistettu kehittämiseen. Koulutuksissa ja infoissa hyödynnetään digitaalisen jalkauttamisen suunnitelmaa käyttöönotossa. Ammattilaisille on luotu toimintamallin kuvaamisen lisäksi Hyvinvoinnin -puheeksioton kortti helpottamaan asiakas- ja palveluohjausta hyte-näkökulmasta.
- Hyvinvointilähete toimintamallin jatkokehittäminen. Pilotointi 11/24-3/25. Pilotin jälkeen toimintamallia on alettu jatkokehittämään ja on perustettu hyvinvointilähetteen kehittäjäkäyttäjäryhmä keväällä 2025 tätä kehittämistyötä jatkamaan.
- Pohteen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien ammattilaisia on koulutettu käyttämään hyvinvointilähetettä työssään. Esimerkiksi elintapaohjaajat, liikuntaneuvojat, ravitsemusterapeutit, työttömien terveystarkastuksia tekevät hoitajat ja Oulun ikäneuvolan ammattilaiset.
- Pohteen Extranet-sivustolle on tehty yhteistyökumppaneille materiaalipankki Reittiksen ja hyvinvointilähetteen markkinoinnin, kouluttamisen ja jalkauttamisen tueksi.
Näin teet hyvinvointilähetteen Reittiksessä:
- Mene osoitteeseen pohde.fi/reittis.
- Etsi Reittis-haun avulla asiakkaan tarpeisiin sopivaa tietoa, toimintaa ja palveluja.
- Klikkaa halutun palvelun kohdalla ”Lisää suosikiksi <3" -painiketta.
- Kun olet koonnut halutun määrän palveluja ja tietoa asiakkaalle, mene Suosikit-sivustolle klikkaamalla alabannerin ”Katso suosikit” -painiketta.
- Klikkaa ”Tulosta tai tallenna hyvinvointilähete” -painiketta. Saat tulostettavan tai sähköpostin liitteeksi laitettavan hyvinvointilähetteen asiakkaalle. Voit tarvittaessa muokata lähetettä lisäämällä tai poistamalla siitä tietoja.
- Käy lähete suullisesti läpi asiakkaan kanssa.
- Tulosta tai lähetä asiakkaalle lähete sähköpostin liitetiedostona tai OmaPohteessa.
- Pohteen ammattilainen kirjaa tiedot palveluohjauksesta asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Esko-potilastietojärjestelmään on tulossa toimenpidekoodi OAB63: Hyvinvoinnin neuvonta ja ohjaus tai hyvinvointilähete, jota käytetään jatkossa tehdyn hyvinvointilähetteen kirjaamisessa.
Kuva
Kuva
- Reittiksen markkinointi ja viestintäsuunnitelma tehty käyttöönoton tueksi.
- Digitaalinen jalkauttaminen on tarkoitus toteuttaa suunnitellusti hankeaikana. Suunnittelu syksyllä 2024, toimenpiteet 2025.
- Reittistä ja hyvinvointilähetettä esitellään hankeaikana erinäisissä verkostoissa (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt).
- Alusta asti laajasti informoitu ja osallistettu tulevia käyttäjiä kehittämistyöhön. Tämä tukee juurruttamista palvelun ja toimintamallien käyttöön.
- Kouluttamista alustan käyttöön on annettu aktiivisesti. Perustettu esimerkiksi yhteisiä Teams-työtiloja, jotka mahdollistaa tuen antamisen ja sparrailun.
- Toimintamallista on tehty myös muuta koulutusmateriaalia hankekauden jälkeiselle ajalle, esimerkiksi flyerit, pp-esitykset. Koulutuksia ja/tai infoja jatketaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöille hankekauden jälkeen pienemmällä työpanoksella.
- Tehdään ammattilaisille suunnattu ohjevideo hyvinvointilähetteen käyttöön.
Hyvinvointilähetteestä saatuja ammattilaisten palautteita 24.11.-25 mennessä
Vastaajat
- Yhteensä: 20
- Työpaikka:
- Hyvinvointialueella: 75 % (15 henkilöä)
- Kunnassa: 25 % (5 henkilöä)
- Järjestö / seurakunta / muu: 0 %
Hyvinvointilähetteen käyttö
- Käyttötiheys (n=18):
- Päivittäin: 0 %
- Viikoittain: 5 %
- Kuukausittain: 6 %
- Harvemmin: 89 %
- Viikoittain tehtyjen lähetteiden määrä:
Useimmat eivät vielä olleet tehneet yhtään lähetettä tai olivat vasta kokeiluvaiheessa.
Käytettävyys ja tuki asiakastyössä
- Käytettävyys ammattilaisen näkökulmasta (n=19):
- Erittäin helppo: 16 %
- Helppo: 74 %
- Kohtalainen: 10 %
- Vaikea / erittäin vaikea: 0 %
- Tuki asiakastyölle (n=20):
- Erittäin hyvin: 10 %
- Hyvin: 65 %
- Kohtalaisesti: 25 %
- Huonosti / erittäin huonosti: 0 %
Mikä toimii hyvin?
- Hyvinvointilähetteen tekeminen koettiin pääosin helpoksi, etenkin tietokoneella.
- Lähetteen muokkaus onnistui yleisesti hyvin.
- Monipuoliset teemat ja laaja tarjonta. Lähetteelle löytyi hyvin sisältöä laajasta sisällöstä.
- Tiedon koonti yhdelle lomakkeelle kasaan nopeasti, kun oppii käyttämään.
- Haku koettiin helpoksi, mutta relevanssi vaihteli. Täsmälliset asiasanat toimivat paremmin (esimerkiksi ylipaino, työttömyys).
- Haku-ominaisuudet, ilme ja ulkoasu olivat selkeät ja esteettiset. Oli helppo tarkentaa hakua ja löytää lähetteelle sopivia vaihtoehtoja, esimerkiksi paikkakuntahaku.
- Hyvä tuki ohjaukseen ja asiakkaan informointiin.
Kehitettävät asiat hyvinvointilähetteessä:
- Tekninen käytettävyys:
- Väliaikainen tallennus puuttuu
- Tarve lähettää linkki suoraan asiakkaalle ilman sähköpostia
- Tapahtumat olisi hyvä saada suosikeiksi
- Sisältö ja haku:
- Hakusanojen tarkkuus ja synonyymit
- Paikkakuntakohtaisen tarjonnan puutteet
- Lisää sisältöä esim. lapsiperheille, puhevammaisille ja päihdetyöhön
- Toive: lyhyt kuvaava teksti linkkien oheen
Konkreettiset kehitysehdotukset (kooste)
- Ohjeistus: tiivistä pääkohdiksi, lisää kuvat ja lyhyt video; selkeytä vaiheistus (muokkaus ↔ tulosta/tallenna), vältä erikoistermejä.
- Reittis-haku: paranna relevanssia kohderyhmätermeillä, lisää kohderyhmä- ja maksuttomuus-suodattimet, nosta järjestöjen palvelut paremmin esiin; tarjoa valmiita hakusanoja. Pitää opetella käyttämään paremmin itse. Sisältöön on toiveita lisää. Hakusanoissa pitää olla tarkka ja kokeilla eri variaatioita. Yleisillä kohderyhmätermeillä (esim. “ikäihmiset”) tuloksiin nousi myös epäsopivaa sisältöä.
- Lähete UI: selkeytä ulkoasua ja jaa sisältö lohkoihin; mahdollisuus tekstin muotoiluun ja korostuksiin; tee QR-koodi helposti kopioitavaksi.
- Lähetys: lisää “lähetä sähköpostiin” -toiminto (myös suora Outlook-liite), täsmennä “Tulosta tai tallenna”, paranna PDF-nimeämistä.
- Viimeistely: deaktivoi “Poista kaikki suosikit”, jos ei suosikkeja; suomenna varoitukset; tee suosikki-painikkeesta näkyvämpi kortilla.
- Sisältökoonnit: erillinen osio lapsiperheille; varmista, että tapahtumat joko voi lisätä tai ohjeistaa selkeästi, ettei voi.
Muu palaute
- “Todella hyvä ja kaivattu työväline!”
- “Selkeä ja hyvin koottu sivusto.”
- “Case-esimerkit auttavat ymmärtämään käyttöä.”
- “Tästä tulee hyvä työkalu ohjauksen tueksi!”
Ammattilaisten esittämistä toiveista on tehty vaatimusmäärittelyä. Vaatimusmäärittelyn perusteella arvioidaan muutostoiveet ja niiden kriittisyys: mikä on pakollinen ominaisuus lähetteen toimivuuden kannalta ja mitkä eivät ole välttämätöntä, mutta parantaisivat käyttökokemusta tulevaisuudessa. Lähetteeseen liittyviä parannuksia on tehty ammattilaisten toiveiden pohjalta hankekauden aikana.
Asiakaspalaute hyvinvointilähetteestä:
Millaisia ajatuksia hyvinvointilähetteellä toimintaan ohjaaminen herätti?
"Todella hyvä, että liikuntaneuvoja otti yhteyttä. Liikuntaneuvontaa ei mainosteta tarpeeksi. En tiennyt palvelusta aiemmin. Omat elintavat ovat parantuneet. Hyvinvointilähetteestä jäi hyvä, mukava kokemus."
Yhteenveto
- Ammattilaiset ovat käyttäneet Reittiksen Suosikiksi tallennus/tulostus-toimintoa = hyvinvointilähetteen tekeminen: 73 kpl (1.6.-24.11.-25)
Hyvinvointilähete koetaan selkeänä, helppokäyttöisenä ja hyödyllisenä työvälineenä, mutta sitä käytetään vielä harvoin. Käyttöönotto on alkuvaiheessa ja sisällön löydettävyyteen sekä teknisiin toimintoihin toivotaan kehitystä. Ammattilaiset näkevät työkalun kuitenkin merkittävänä tukena ohjaustyöhön.