Perusterveydenhuollon sähköisen ajanvarauksen kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella (RRP P4, I4)
Sähköistä ajanvarausta kehitetään ja laajennetaan perusterveydenhuollossa Pohjois-Savon hyvinvointialueella yhdessä yhteisen toimintamallin avulla, joka sisältää ammattilaisen ohjeistuksen ja palvelut asiakasohjausteksteineen.
Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Suonenjoki, Varkaus). PSHVA:lla työskentelee 12 800 ammattilaista ja siellä on noin 250 000 asukasta.
Ennen Pohjois-Savon hyvinvointialuetta (vuodesta 2023 lähtien) sote-palveluiden järjestäminen kuului yksittäisille kunnille sekä kuntayhtymälle ja liikelaitokselle, mutta järjestämisvastuu oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä ja käytännön toteutus tapahtui yhteistyössä kuntien kanssa. Alueella toimi vuonna 2010 perustettu Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä). Alueella toimi myös vuonna 2012 perustettu liikelaitos Kysteri, joka vastasi useimpien kuntien (Kaavi, Keitele, Leppävirta, Pielavesi, Rautavaara, Tervo ja Vesanto) perusterveydenhuollon ja ikääntyneiden laitoshoidon järjestämisestä.
Sähköinen ajanvaraus on keino edistää palveluiden saavutettavuutta (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019), asiakaskeskeisyyttä (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 & Terveydenhuoltolaki 1326/2010) ja tietojen yhdenmukaista käsittelyä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023).
Kansallisella tasolla THL ja Kela kehittävät yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa ajanvaraustietojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä. THL:n laatimilla kansallisilla määrityksillä (ks. liite) tuetaan sote-ajanvaraustoimintojen toteutuksia ja sujuvoitetaan palvelua. Asiakastietolain (703/2023) mukaan terveydenhuollon ajanvaraustietojen on siirryttävä Kanta-palveluihin 10/2026 mennessä.
Kansallisella tasolla on todettu, että sähköisen ajanvarauksen saatavuudessa on suuria eroja sosiaali- ja terveydenhuollon (terveyskeskus, julkinen sairaala, yksityissektori) organisaatioiden välillä. PSHVA:lla myös tunnistettiin, että sähköisesti varattavia aikoja oli rajoitetusti saatavilla. PSHVA:n digistrategia vuosille 2023-2025 sisältää tavoitteen siirtää vähintään 25 % asiakaskontakteista digipalveluihin.
Toimintamallilla tavoitellaan sähköisen ajanvarauksen hyötyjä:
- Peruuttamattomien aikojen väheneminen, kun asiakas voi itse varata, siirtää tai peruuttaa aikojaan.
- Ammattilaisella jää enemmän aikaa välittömään asiakastyöhön, kun yhteydenottoja saadaan vähennettyä ajanvarauslinjasta.
- Ammattilaisten yhtenäinen toiminta sähköisessä ajanvarauksessa koko hyvinvointialueella, jolloin asiakkaat saavat yhdenvertaista palvelua paikkakunnasta riippumatta.
- Peruuttamattomien ajanvarausten määrän (hukan) väheneminen, jolloin odotusajat lyhenevät palveluissa sekä mahdolliset päällekkäiset varaukset vähenevät, mikä tuo organisaatiolle resurssisäästöjä.
Sähköisen ajanvarauksen käyttömäärät
Projektin muita mittareita olivat:
-
Asiakaspalautteet
-
Ammattilaisten palautteet työpajoista
Kohderyhmänä oli PSHVA:n perusterveydenhuollon (sotekeskus, neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) ammattilaiset, jotka jo irrottivat tai alkoivat toimintamallin saatuaan irrottamaan asukkaille aikoja sähköisesti varattaviksi. Ammattilaiset pääsivät osallistumaan sähköisen ajanvarauksen toimintamallin kehittämiseen.
Loppukohderyhmänä olivat PSHVA:n asukkaat, jotka haluavat, ja joilla on mahdollisuus varata perusterveydenhuollon aikoja sähköisestä ajanvarauspalvelusta. PSHVA:lle tehdyn asukaskyselyn mukaan sähköinen ajanvaraus, aikojen siirtäminen ja peruminen herätti eniten kiinnostusta digipalveluista.
Verkostoiduimme Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa ja saimme heiltä vinkkejä sähköisen ajanvarauksen kehittämiseen. Perehdyimme myös Etelä-Pohjamaan sähköisen ajanvaraukseen liittyviin toimintamalleihin Innokylässä. Hyödynsimme erityisesti Pohjois-Karjalan toimintamallia.