Omaolon oirearvioiden palveluprosessin kehittäminen ja laajentaminen Helsingin sotepessa, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1B)

Toimintamallin ydin on hyödyntää Omaolon oirearvioita laajasti Helsingissä. Palvelu tukee oma- ja itsehoitoa, ohjaa tarvittaessa ammattilaiselle sekä parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta digitaalisesti, ympäri vuorokauden.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuslaitoksen palvelut muodostivat yhdessä uuden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan 1.1.2023. Toimiala palvelee yli 680 000 asukasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä muovaavat merkittävästi valtakunnalliset lainsäädännölliset uudistukset, kuten hoitotakuun tiukentaminen, jonka mukaan kiireettömään hoitoon on päästävä seitsemässä vuorokaudessa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia perusterveydenhuollon palveluprosesseille ja digitaalisille ratkaisuille.

Koronapandemian jälkivaikutukset ovat lisänneet hoito-, kuntoutus- ja palveluvajetta, mikä korostaa tarvetta tehokkaille ja saavutettaville palveluille. Yhteiskunnallinen painopiste on siirtymässä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, mikä edellyttää uusia toimintamalleja ja asiakaslähtöistä palvelumuotoilua.

Kestävän kasvun hankkeella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin kehittämällä ja laajentamalla digitaalisia palveluprosesseja, kuten Omaolon oirearvioita. Omaolo mahdollistaa asiakkaiden oireiden arvioinnin ajasta ja paikasta riippumatta, tukee hoidon tarpeen arviointia, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vapauttaa ammattilaisten resursseja. Palveluprosessia kehitetään hyödyntämällä Omaolo-palvelua ja vaikuttavuustietoa, jotta palvelut olisivat kustannustehokkaita ja perustuisivat tiedolla johtamiseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle (Sotepe) on myönnetty kestävän kasvun ohjelman hankerahoitusta vuosille 2023–2025 (Pilari 4, Investointi 1B, työpaketti 1B) Omaolo-palvelun jatkokehittämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on parantaa digitaalisten palveluiden saavutettavuutta ja sujuvoittaa sekä asiakkaiden että ammattilaisten palvelupolkuja Omaolon käytössä.

Hanke vastaa toimintaympäristön keskeisiin haasteisiin, kuten palveluiden kasvavaan kysyntään, resurssien kohdentamisen tarpeeseen sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Kehittämistyöllä pyritään vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä, parantamaan palveluiden vaikuttavuutta ja tukemaan tiedolla johtamista.

Toimintaa on kehitetty jo ennen hanketta ja kehitetään myös sen jälkeen osana Helsingin kaupungin pysyvää palvelutuotantoa ja digitalisaatiotyötä. Hanke kytkeytyy tiiviisti Helsingin kaupungin strategisiin linjauksiin, kuten:

Kaupungin palvelustrategiaan, jossa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden vaikuttavuutta
Digitalisaatiostrategiaan, jossa painotetaan digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä ja tiedon käyttöä päätöksenteossa
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen strategiaan, jossa tavoitteena on palveluiden sujuvuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
Tietojohtamisen suunnitelmaan, jossa keskeistä on tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä

Lisäksi toimintaa ohjaavat valtakunnalliset säädökset, kuten digipalvelulaki, joka velvoittaa tarjoamaan asiakkaille mahdollisuuden toimittaa asiointitarpeeseensa liittyvä sähköinen viesti tai asiakirja digitaalisesti. Helsingin digitalisaatiostrategian mukaisesti sähköiset palvelut ovat ensisijaisia.

Lisäksi hanke tukee valtakunnallisia tavoitteita, kuten:

Hoitotakuun toteutumista
Palveluiden yhdenvertaista saatavuutta
Digitaalisten palveluiden integrointia osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita

Omaolo-palvelu on ollut käytössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollossa vuodesta 2019. Palvelun oirearviot on integroitu osaksi kaupungin palvelujärjestelmää, ja ne ohjautuvat automaattisesti oikeille ammattilaisille. Palvelu on asiakkaiden käytettävissä ympäri vuorokauden ja tukee sujuvaa asiakasohjausta sekä ammattilaisten työtä.

Tämä olemassa oleva toimintamalli muodostaa vahvan perustan jatkokehittämiselle, jonka tavoitteena on laajentaa Omaolon käyttöä, parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa ammattilaisten työprosesseja entisestään.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:

Asiakkaat tarvitsevat sujuvia, saavutettavia ja ajasta riippumattomia palveluita. Omaolon oirearviot mahdollistavat nopean yhteydenoton ja hoidon tarpeen arvioinnin ilman puhelinjonotusta tai fyysistä käyntiä. Kehittämistyön tavoitteena on parantaa palvelun käytettävyyttä ja varmistaa, että asiakas saa oikean avun oikeaan aikaan.

Ammattilaisnäkökulma:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat kasvavaa palvelutarvetta, resurssihaasteita ja tarvetta kohdentaa osaamista tehokkaasti. Omaolon kehittäminen tukee ammattilaisten työtä tarjoamalla rakenteista ja ennakkoon kerättyä tietoa asiakkaan tilanteesta, mikä helpottaa palvelutarpeen arviointia ja mahdollistaa sujuvamman asiakasohjauksen.

Organisaation näkökulma:

Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen on tarve kehittää palveluprosesseja, jotka tukevat hoitotakuun ja palvelujen saatavuuden toteutumista kustannustehokkaasti. Digitaalisten työkalujen, kuten Omaolon, laajentaminen ja integrointi osaksi Helsingin palveluja tukee strategisia tavoitteita palveluiden vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tiedolla johtamisen vahvistamisessa.

Yhteiskunnallinen näkökulma:

Sote-järjestelmä on murroksessa, ja digitalisaatio nähdään keskeisenä keinona vastata väestön ikääntymiseen, henkilöstöpulaan ja taloudellisiin paineisiin. Omaolon kaltaiset ratkaisut tukevat kansallisia tavoitteita hoitoon ja palveluihin pääsyn nopeuttamisesta, yhdenvertaisuuden lisäämisestä ja vaikuttavuuden parantamisesta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Omaolo-palvelun kehittäjän DigiFinland Oy:n sekä Kustannus Oy Duodecimin ja muiden palvelua käyttävien hyvinvointialueiden kanssa. DigiFinland vastaa palvelun teknisestä kehityksestä, sisällöistä ja valtakunnallisesta yhteentoimivuudesta. Kansallinen yhteistyö mahdollistaa sen, että Helsingin kehittämistyö tukee ja hyödyntää valtakunnallisia linjauksia, kuten hoitotakuun toteutumista ja digitaalisten palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Lisäksi hyvinvointialueet jakavat keskenään kokemuksia Omaolon käytöstä ja kehittämisestä. Tämä vertaistuki ja yhteinen oppiminen tukevat palvelun jatkuvaa parantamista ja yhdenmukaista käyttöönottoa eri alueilla.

Helsingin kaupungin sisällä kehittäjäjoukkoon kuuluu Helsingin Omaolo-palvelusta vastaavat pääkäyttäjät/sovellusasiantuntijat sekä asiantuntijoita sosiaali- ja terveyspalveluista, kuten hoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja, hammashuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisia sekä johto. Mukana on myös viestinnän asiantuntijoita ja IT-asiantuntijoita. Ammattilaiset tuovat kehittämiseen käytännön näkökulmia ja varmistavat, että ratkaisut tukevat arjen työtä ja asiakaskokemusta.

Yhteiskehittämistä toteutetaan mm. työpajoissa, käyttäjätestauksissa ja palautekanavien kautta. Asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti kehittämisen eri vaiheissa. Kehittäjäjoukkoa innostetaan mukaan selkeällä viestinnällä, konkreettisilla hyödyillä arkeen sekä mahdollisuudella vaikuttaa palvelun sisältöön ja toiminnallisuuksiin.

Kehittämistyötä ohjaa yhteinen tavoite: sujuvoittaa asiakkaan digipalvelupolkua ja tukea ammattilaisten työtä vaikuttavalla ja saavutettavalla tavalla. Tämä tavoite yhdistää eri toimijat ja luo perustan pitkäjänteiselle yhteistyölle.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoitoon ja palveluihin pääsyä sekä sujuvoittaa digitaalisia asiointipolkuja. Omaolon oirearvioiden kehittämisen ja laajentamisen myötä asiakkaat voivat entistä helpommin ja nopeammin saada ohjauksen oikeaan palveluun ja ammattilaiselle ajasta ja paikasta riippumatta.

Tavoitteena on myös vahvistaa ammattilaisten työn sujuvuutta tarjoamalla rakenteista ja ennakkoon kerättyä tietoa asiakkaan tilanteesta. Tämä tukee palvelutarpeen arviointia ja resurssien kohdentamista. Kehittämistyö tukee Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita asiakaslähtöisistä, vaikuttavista ja digitaalisesti saavutettavista palveluista.

Laajemmin tarkasteltuna tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista, lisätä palveluiden yhdenvertaisuutta ja vahvistaa tiedolla johtamista sekä kustannusvaikuttavuutta.

Muutoksen mittaaminen

Arviointikysymykset

Ovatko kaikki DigiFinlandin tarjoamat oirearviot käytössä?
Missä yksiköissä oirearviot ovat käytössä?
Miten Omaolon käyttö vaikuttaa yhteydenottojen jakautumiseen eri kanavien välillä (puhelin, Maisa, chat)?
Kuinka paljon oirearvioita täytetään ja kuinka moni niistä johtaa työjonolle siirtymiseen?
Toteutuuko vastaaminen lakisääteisessä kiireellisyysajassa?
Miten lääkintälaitelain mukainen käsittely toteutuu eri yksiköissä ja vuorokaudenaikoina?

Arviointikriteerit ja indikaattorit

Käytössä olevien oirearvioiden lukumäärä
Oirearvioita hyödyntävien yksiköiden ja työjonojen määrä
Oirearvioiden määrä suhteessa muihin yhteydenottokanaviin
Oirearvioiden täyttömäärät vs. työjonolle siirtyneet oirearviot
Vastausviiveen mediaani ja vastausprosentti saman päivän aikana
Lääkintälaitelain mukaisesti hoidetut yhteydenotot (%)
Vastausviiveiden kehitys virka-aikana ja sen ulkopuolella

Toteutussuunnitelma

Helsingissä on jo ennen hanketta rakennettu vahva ja toimiva Omaolon oirearviokokonaisuus. Palvelu on asiakkaiden käytettävissä ympäri vuorokauden, ja eri oirearviot ohjautuvat automaattisesti oikeille ammattilaisille, kuten hoitajille, lääkäreille, fysioterapeuteille tai suun terveydenhuollon asiantuntijoille. Oirearviot on integroitu osaksi palvelujärjestelmää niin, että ne tukevat sujuvaa asiakasohjausta ja ammattilaisten työtä. Tämä antaa hyvän lähtökohdan kehittämistyölle ja mahdollistaa jatkokehittämisen vaikuttavalla ja asiakaslähtöisellä tavalla.

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi kehittämistyö etenee vaiheittain ja monialaisessa yhteistyössä DigiFinlandin julkaistessa uusia oirearvioita. Jokaisen uuden oirearvion käyttöönotto suunnitellaan erikseen sen sisällön ja kohderyhmän mukaan. Kehittämistyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niiden ammattilaisten kanssa, joiden työhön kyseinen oirearvio vaikuttaa, kuten hoitajien, lääkärien, fysioterapeuttien tai suun terveydenhuollon asiantuntijoiden. Työtä tehdään yhteiskehittämisen keinoin, esimerkiksi työpajoissa ja testauksissa, jotta ratkaisut tukevat sekä asiakaskokemusta että ammattilaisten arkea.

Hankkeen aikana on otettu käyttöön seuraavat Omaolon oirearviot:

Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma
(Aiemmin suun terveydenhuollossa ei ole ollut Omaoloa käytössä. Tästä käyttöönotosta on tehty oma toimintamallin kuvaus Innokylään: Omaolon hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearvion käyttöönotto, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1))
Miehen virtsa- tai sukuelinten oire
Punkin purema

Näiden oirearvioiden käyttöönotto on toteutettu vaiheittain ja tiiviissä yhteistyössä niiden ammattilaisten kanssa, joiden työhön kyseiset oirearviot vaikuttavat. Käyttöönotot ovat sisältäneet muun muassa toimintamallien suunnittelua, koulutuksia, viestintää sekä teknisiä ja toiminnallisia valmisteluja. Kehittämisessä on hyödynnetty yhteiskehittämisen menetelmiä ja asiakasymmärrystä, jotta palvelu tukee sekä asiakkaita että ammattilaisia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat. Omaolon oirearviot palvelevat asiakkaita, jotka haluavat arvioida tilanteensa kiireellisyyttä ja saada suosituksen jatkotoimista ajasta ja paikasta riippumatta. Oirearvion täyttämisen jälkeen asiakas saa joko itsehoito-ohjeet tai tiedon siitä, miten ja milloin ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Oirearviot tukevat hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja ohjaavat asiakkaan tarkoituksenmukaisesti eteenpäin palvelujärjestelmässä.

Omaolo soveltuu yli 15-vuotiaille asiakkaille, joilla on käytettävissään sähköisen tunnistautumisen välineet (esimerkiksi pankkitunnukset tai mobiilivarmenne) sekä kyky asioida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kohderyhmään kuuluu eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia henkilöitä, joilla on vaihtelevia digitaalisia valmiuksia. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka hyödyntävät Omaolon tuottamaa rakenteista tietoa osana palvelutarpeen arviointia ja asiakasohjausta.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty muun muassa Omaolon käytön analytiikasta, asiakaspalautteista ja -haastatteluista, kyselyistä ja aiemmista kehittämishankkeista. Kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota saavutettavuuteen, selkeyteen ja siihen, että palvelu tukee asiakkaita löytämään oikean palvelun ja ammattilaisen Helsingin palvelujärjestelmän mukaisesti.

Lisäksi asiakasymmärrystä on syvennetty Omaolon seurantakyselyn (Post Market Clinical Follow-up, PMCF) avulla, joka on osa lääkinnällisen laitteen markkinoille saattamisen jälkeistä valvontaa. Seurantakyselyn tavoitteena on varmistaa oirearvioiden turvallisuus ja suorituskyky käytännön asiakastilanteissa MDR-vaatimusten mukaisesti. DigiFinland Oy vastaa kyselyn toteutuksesta. Kyselyn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa asiakkaiden kokemuksista ja palvelun toimivuudesta, ja niitä hyödynnetään palvelun jatkuvassa kehittämisessä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Helsingissä Omaolon oirearviot on rakennettu osaksi kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää siten, että ne ohjautuvat automaattisesti oikeaan yksikköön ja ammattilaiselle oirekuvan ja kiireellisyyden perusteella. Tavoitteena on sujuvoittaa hoitoon pääsyä, tehostaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa oikea-aikainen hoitoonohjaus.

Toimintamallin keskeiset periaatteet:

Automaattinen ohjautuvuus:
Oirearviot ohjautuvat Omaolosta suoraan oikealle ammattilaiselle ja yksikköön ilman manuaalista välikäsittelyä. Tämä vähentää hallinnollista työtä, nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä ja varmistaa, että arvio päätyy heti oikealle taholle.

Yksikkökohtainen rakenne:
Jokaiselle Helsingin terveysasemalle on luotu oma yksikkö Omaoloon. Tämä mahdollistaa selkeän vastuunjaon, yksiköiden omien työjonojen hallinnan sekä Helsingin toimintatapojen huomioimisen.

Joustavat käyttöoikeudet:
Käyttöoikeudet on määritelty niin, että ne kattavat myös alueen muut asemat. Tämä mahdollistaa tehokkaan sijaiskäytännön ja resurssien joustavan hyödyntämisen esimerkiksi poissaolojen tai ruuhkahuippujen aikana. Ulkoistetut asemat ovat poikkeus, ja niiden ammattilaisilla on käyttöoikeus vain oman asemansa työjonoihin.

Ajantasainen ja ympärivuorokautinen käsittely:
Oirearvioita käsitellään pääsääntöisesti virka-aikana (arkisin klo 8–16), mutta kiireellisyyden perusteella myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin etäpalveluiden kautta. Tämä mahdollistaa asiakasohjauksen ja ammattilaiskontaktin ympäri vuorokauden.

Oirekohtainen työnjako:
Oirekuva määrittää, mille ammattiryhmälle oirearvio ohjautuu. Esimerkiksi tietyt oirearviot ohjautuvat lääkärille, fysioterapeutille ja suun alueen vaivat suun terveydenhuollon ammattilaiselle. Tämä varmistaa, että asiakas saa oikeanlaista apua mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Toimintamallin rakenne yksiköittäin:

Helsingin terveysasemien Omaolon oirearvioita käsittelevät hoitajat ja lääkärit. Oirekuvan perusteella oirearvio kohdistuu hoitajien tai lääkäreiden työjonolle. Lääkäreiden työjonolle ohjautuu ne Virtsatietulehduksen ja Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus -oirearviot, joissa asiakas tarvitsee reseptin. Terveysasemien hoitajat ja lääkärit käsittelevät oirearvioita arkipäivisin klo 8–16.

Helsingin fysioterapia -yksikköön siirtyy keskitetysti fysioterapeuteille tarkoitetut oirearviot. Fysioterapeuteille ohjautuu Alaselkäkipu tai -vamma, Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma ja Polven oire tai vamma -oirearvioita. Fysioterapian ammattilaiset käsittelevät oirearviota arkisin kello 8-16.

Helsingin terveyspalvelut -yksikössä käsitellään Etäpalveluiden (Päivystysavun) toimesta niitä oirearvioita, jotka tulee lääkinnällisen laitteen kiireellisyysarvion mukaan käsitellä myös ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa asiakasohjauksen ja ammattilaiskontaktin ympäri vuorokauden.

Helsingin suun terveydenhuolto -yksikössä suun terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearvioita. Oirearvioita käsitellään ammattilaisten toimesta virka-aikaan. Tämän ajan ulkopuolella asiakasta ohjataan tekstiohjauksella olemaan kiireellisessä tapauksessa puhelimitse yhteydessä hammaspäivystykseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Organisatoriset edellytykset ja resurssit:

Omaolon käyttö edellyttää nimettyä pääkäyttäjää, joka vastaa muun muassa työjonojen rakentamisesta, ammattilaisten käyttöoikeuksien hallinnoinnista sekä perehdytyksestä. Palvelun sujuva käyttö vaatii myös organisaation sisäistä koordinointia ja selkeitä toimintakäytäntöjä.

Omaolo on maksullinen palvelu, jonka kustannukset määräytyvät hyvinvointialueen väestömäärän perusteella. Jotta palvelusta saadaan paras mahdollinen kustannushyöty, suositellaan kaikkien Omaolon sisältämien oirearvioiden ja toimintojen aktiivista hyödyntämistä.

Lääkinnällisen laitteen vaatimukset ja turvallisuus:

Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite, jolle on myönnetty EU-asetuksen 2017/745 (MDR) mukainen CE-sertifikaatti toukokuussa 2022. Tämä tarkoittaa, että palvelun käyttöön liittyy erityisiä vaatimuksia turvallisuuden, suorituskyvyn ja laadunhallinnan osalta. Palvelun kehitystä ja käyttöä seurataan jatkuvasti muun muassa Post Market Clinical Follow-up (PMCF) -kyselyiden avulla. Käyttöönotossa on huomioitava myös tietoturva, saavutettavuus ja yhteentoimivuus kansallisten järjestelmien kanssa.

Omaolo noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjauksia digitaalisten palveluiden kehittämisestä, saavutettavuudesta ja tietoturvasta.

Yhteistyö ja jatkuva kehittäminen:

Omaolon palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa DigiFinland Oy. Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin kaupungin sekä kaikkien Omaolon käyttöönottaneiden hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyö mahdollistaa palvelun jatkuvan kehittämisen, kansallisen yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Nimeä Omaololle pääkäyttäjä, joka vastaa kokonaisvaltaisesti palvelun hallinnoinnista. Pääkäyttäjän tehtäviin kuuluu muun muassa työjonojen rakentaminen, käyttöoikeuksien hallinta, ammattilaisten perehdytys, teknisten muutosten koordinointi sekä yhteydenpito DigiFinlandiin ja sisäisiin sidosryhmiin.
Hyödynnä kaikki saatavilla olevat oirearviot ja toiminnot, jotta palvelun vaikuttavuus ja kustannustehokkuus maksimoituvat.
Suunnittele käyttöönotot vaiheittain ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Tämä tukee arjen sujuvuutta ja varmistaa, että ratkaisut vastaavat käytännön tarpeisiin.
Toteuta yhteiskehittämistä esimerkiksi työpajojen, testauksen ja palautekanavien avulla. Osallista sekä asiakkaita että ammattilaisia kehittämiseen.
Panosta viestintään ja koulutukseen. Selkeä viestintä ja konkreettiset hyödyt lisäävät ammattilaisten sitoutumista ja palvelun käyttöä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Omaolon käytön laajentaminen on tuottanut selkeitä muutoksia asiakasohjauksessa, ammattilaisten työprosesseissa ja palvelun saavutettavuudessa. Palvelu oli käytössä jo ennen hanketta Helsingin 23 terveysasemalla, ja hankekauden aikana käyttöä on laajennettu suun terveydenhuoltoon uutena palvelualueena. Oirearvioiden täyttömäärät ovat kasvaneet merkittävästi vuosittain suhteessa työjonolle ohjautuneisiin oirearvioihin. Tämä osoittaa, että Omaolon lääkinnällisen laitteen potentiaalia on hyödynnetty yhä laajemmin, ja palvelu toimii tehokkaana väylänä hoidon tarpeen arviointiin.

Lähes kaikki Omaolon kautta tulleet yhteydenotot on käsitelty lääkintälaitelain mukaisesti ja niihin on vastattu saman päivän aikana. Tämä kertoo prosessien tehokkuudesta ja siitä, että palvelu tukee hoidon saatavuutta myös virka-ajan ulkopuolella. Vastausviiveet ovat lyhentyneet erityisesti virka-aikana, mikä viittaa palvelun nopeutumiseen ja saavutettavuuden vahvistumiseen eri vuorokaudenaikoina.