Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tuen, hoidon ja palveluiden järjestäminen edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä. Palvelut ja tukimuodot sijoittuvat sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opetustoimen sekä muiden lapsiperhepalveluiden rajapinnoille, mikä voi aiheuttaa epäselvyyttä palvelupoluissa, vastuunjaossa ja tuen yhteensovittamisessa.
Viime vuosina tietoisuus neuropsykiatrisista häiriöistä on lisääntynyt, mikä on kasvattanut tuen, ohjauksen, tutkimusten ja diagnostiikan tarvetta. Samanaikaisesti palvelujärjestelmässä on tunnistettu tarve vahvistaa varhaista tukea ja yhtenäisiä toimintakäytäntöjä, jotta lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti.
Hyvinvointialueuudistus on korostanut tarvetta yhtenäistää hoito- ja palveluketjuja sekä selkiyttää eri toimijoiden rooleja ja yhteistyökäytäntöjä. Lisäksi neuropsykiatrinen oireilu kuormittaa usein lapsen tai nuoren lisäksi koko perhettä, minkä vuoksi palveluissa tarvitaan kokonaisvaltaista perheen tilanteen huomioimista.
Toimintamalli vastaa näihin haasteisiin kokoamalla neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja perheidensä tueksi yhtenäisen moniammatillisen hoito- ja palveluketjun, joka tukee varhaista tunnistamista, sujuvaa palveluohjausta, tarkoituksenmukaista hoitoa sekä palveluiden välistä yhteistyötä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla esiintyy neuropsykiatrista oireilua tai joiden tilanteessa herää huoli neuropsykiatrisista haasteista. Oireet voivat näkyä esimerkiksi keskittymisen vaikeuksina, impulsiivisuutena, toiminnanohjauksen haasteina, aistiyliherkkyyksinä, sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksina tai motoriikan säätelyn pulmina. Toimintamallin piiriin pääsy ei edellytä neuropsykiatrista diagnoosia.
Toimintamallia tarvitsevat myös lasten ja nuorten perheet, jotka hyötyvät selkeästä palvelupolusta, oikea-aikaisesta tuesta sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistumisesta. Neuropsykiatrinen oireilu voi vaikuttaa merkittävästi perheen arkeen, minkä vuoksi perheen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen on tärkeää.
Lisäksi toimintamalli tukee lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia tarjoamalla yhtenäisiä toimintakäytäntöjä, selkeän hoito- ja palveluketjun sekä moniammatillisen yhteistyön rakenteita. Tavoitteena on varmistaa, että lapsi, nuori ja perhe saavat tarpeidensa mukaista tukea oikea-aikaisesti ja sujuvasti riippumatta siitä, missä palvelussa tuen tarve ensimmäisenä tunnistetaan.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin tavoitteena on varmistaa, että neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä saavat tarpeidensa mukaista, oikea-aikaista ja yhdenvertaista tukea, hoitoa ja palveluja. Tavoitteena on selkiyttää hoito- ja palveluketjua, vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yhtenäistää toimintakäytäntöjä koko hyvinvointialueella.
Lisäksi tavoitteena on vahvistaa neuropsykiatristen haasteiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä jo ennen mahdollista diagnoosia, sujuvoittaa palveluihin ohjautumista sekä tukea palveluiden välisiä siirtymävaiheita. Toimintamallilla pyritään myös lisäämään ammattilaisten yhteistä ymmärrystä, vahvistamaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta sekä tukemaan arjen sujuvuutta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallille ei ole vielä määritelty yhtenäisiä seurantamittareita. Tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida hyödyntämällä hyvinvointialueen käytettävissä olevia tietoja palveluketjun toimivuudesta, kuten palveluihin ohjautumisen sujuvuudesta, palveluiden välisestä yhteistyöstä ja hoidon jatkuvuudesta. Lisäksi arvioinnissa voidaan hyödyntää ammattilaisten, lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia palveluketjun toimivuudesta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää hyvinvointialueen, kuntien sekä muiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden sitoutumista yhteisiin toimintakäytäntöihin. Keskeistä on johdon tuki, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön, yhteisten toimintatapojen käyttöönoton ja niiden ylläpitämisen.
Toimintamallin onnistuminen perustuu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä yhteiseen ymmärrykseen neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palvelupolusta. Ammattilaisilla tulee olla riittävä osaaminen neuropsykiatrisen oireilun tunnistamiseen, varhaisen tuen toteuttamiseen sekä hoito- ja palveluketjun mukaiseen työskentelyyn. Osaamista ylläpidetään ja vahvistetaan säännöllisellä koulutuksella sekä yhteisellä kehittämistyöllä.
Hoito- ja palveluketju kuvataan sähköisesti, jotta ammattilaisilla on käytössään ajantasainen tieto palvelupolusta, eri toimijoiden rooleista ja yhteisesti sovituista toimintakäytännöistä.
Toimintamallin toteuttaminen perustuu pääosin olemassa oleviin palveluihin ja henkilöstöresursseihin, mutta edellyttää vastuutahoa, joka huolehtii palveluketjun ylläpidosta, arvioinnista, säännöllisestä päivittämisestä sekä toimintamallin juurtumisesta osaksi organisaatioiden pysyviä toimintakäytäntöjä.
