Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Tervetuloa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja palveluketjun pariin. Ketju tukee varhaista tunnistamista, hoitoa ja arjen sujuvuutta sekä kokoaa yhteen ammattilaiset yhteisten toimintatapojen äärelle.
Toimintamallin nimi
Tervetuloa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja palveluketjun pariin. Ketju tukee varhaista tunnistamista, hoitoa ja arjen sujuvuutta sekä kokoaa yhteen ammattilaiset yhteisten toimintatapojen äärelle.
Toimintamalli kokoaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tueksi moniammatillisen, vaiheistetun hoito- ja palveluketjun:
- Tunnistaminen ja varhainen tuki ilman diagnoosia
- Tarvittaessa ohjaus tutkimuksiin ja diagnosointiin
- Yksilöllinen hoito ja seuranta perustasolla tai erityistasolla
- Siirtymien (esim. aikuispalveluihin) tukeminen
- Yhtenäiset toimintamallit ja työkalut ammattilaisille
- Kokonaisvaltainen perheen huomiointi
Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vähentää arjen kuormitusta ja vahvistaa lapsen toimijuutta.
Hoito- ja palveluketju kuvataan palveluketjut.hyvaep.fi sivustolle.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoidon ja palvelujen kehittämiseen vaikuttavat monet ajankohtaiset tekijät:
- Poliittiset ja lainsäädännölliset: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille on tuonut tarpeen yhtenäistää hoitoketjuja ja parantaa palvelujen saavutettavuutta.
- Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset: Yleistynyt tietoisuus neuropsykiatrisista häiriöistä (esim. ADHD, autismikirjo) on lisännyt tuen ja diagnostiikan kysyntää. Monikulttuuristuminen tuo uusia tarpeita tunnistamiseen ja perheiden kohtaamiseen.
- Taloudelliset: Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat kustannustehokkaampia kuin myöhäinen, korjaava työ. Tämä korostaa resurssien oikeaa kohdentamista.
- Sosiaaliset: Perheiden moninaistuminen ja vanhempien jaksamisen tukeminen ovat keskiössä. Lapsen oireilu kuormittaa koko perhettä.
- Ympäristötekijät: Raskaudenaikainen päihteiden käyttö, stressi ja varhaiset traumaattiset kokemukset voivat lisätä neuropsykiatristen oireiden riskiä.
Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla esiintyy neuropsykiatrista oireilua – kuten keskittymisen vaikeuksia, impulsiivisuutta, aistiyliherkkyyttä, sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita tai motoriikan säätelyn ongelmia. Oireet voivat viitata esimerkiksi ADHD:hen, autismikirjoon tai tic-häiriöihin.
Asiakasymmärrystä on vahvistettu mm. seuraavilla tavoilla:
- Arjen toimintakyvyn arvioinnit (esim. uni, ruokailu, siirtymät, sosiaalinen toiminta)
- Vanhempien ja huoltajien kokemustiedon hyödyntäminen
- Koulun, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnot
- Lapset puheeksi -keskustelut ja perhekohtainen tarpeiden tunnistaminen
Toimenpiteet käyttöönottoon ja juurruttamiseen:
- Ammattilaisten kouluttaminen neuropsykiatrisista häiriöistä ja yhteisistä toimintamalleista
- Yhteisten käytäntöjen jalkauttaminen varhaiskasvatukseen, kouluihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon
- Hoitoketjun kuvaaminen ja sen saataville tuominen sähköisesti
- Yhteistyömallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen (esim. moniammatilliset tiimit)
- Digitaalisten tukipalveluiden ja työkalujen käyttöönotto
- Jatkuva arviointi ja päivittäminen
Tarvittavat resurssit:
- Aika ja sitoutuminen koulutukseen ja mallin jalkauttamiseen
- Henkilöstöresurssit sekä perustasolla että erityistasolla
- Riittävä osaaminen neuropsykiatrisista ilmiöistä
- Digitaaliset työkalut, kuten Mielenterveystalo
- Taloudelliset resurssit koulutuksiin, työnohjaamiseen ja ryhmätoiminnan järjestämiseen
Vakiintumisen vaiheet:
- Alkukartoitus, koulutus ja perehdytys
- Pilotointi ja palautteen keruu
- Käytänteiden arviointi ja muokkaus
- Laajentaminen ja systemaattinen käyttö
- Säännöllinen arviointi ja päivitys
Toimintamallin käyttöönotto on selkeyttänyt neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja palvelupolkua sekä parantanut tuen oikea-aikaisuutta. Varhainen tunnistaminen on vahvistunut, mikä on vähentänyt raskaampien palvelujen tarvetta ja helpottanut perheiden arjen kuormitusta. Yhteiset toimintamallit ovat tuoneet sujuvuutta ammattilaisten yhteistyöhön ja parantaneet palvelujen yhdenvertaista saatavuutta.
Kansikuva
