Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoidon ja palvelujen kehittämiseen vaikuttavat monet ajankohtaiset tekijät:
- Poliittiset ja lainsäädännölliset: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille on tuonut tarpeen yhtenäistää hoitoketjuja ja parantaa palvelujen saavutettavuutta.
- Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset: Yleistynyt tietoisuus neuropsykiatrisista häiriöistä (esim. ADHD, autismikirjo) on lisännyt tuen ja diagnostiikan kysyntää. Monikulttuuristuminen tuo uusia tarpeita tunnistamiseen ja perheiden kohtaamiseen.
- Taloudelliset: Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat kustannustehokkaampia kuin myöhäinen, korjaava työ. Tämä korostaa resurssien oikeaa kohdentamista.
- Sosiaaliset: Perheiden moninaistuminen ja vanhempien jaksamisen tukeminen ovat keskiössä. Lapsen oireilu kuormittaa koko perhettä.
- Ympäristötekijät: Raskaudenaikainen päihteiden käyttö, stressi ja varhaiset traumaattiset kokemukset voivat lisätä neuropsykiatristen oireiden riskiä.
Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla esiintyy neuropsykiatrista oireilua – kuten keskittymisen vaikeuksia, impulsiivisuutta, aistiyliherkkyyttä, sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita tai motoriikan säätelyn ongelmia. Oireet voivat viitata esimerkiksi ADHD:hen, autismikirjoon tai tic-häiriöihin.
Asiakasymmärrystä on vahvistettu mm. seuraavilla tavoilla:
- Arjen toimintakyvyn arvioinnit (esim. uni, ruokailu, siirtymät, sosiaalinen toiminta)
- Vanhempien ja huoltajien kokemustiedon hyödyntäminen
- Koulun, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnot
- Lapset puheeksi -keskustelut ja perhekohtainen tarpeiden tunnistaminen