Neuropsykiatrisen valmennuksen malli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Neuropsykiatrisen valmennuksen malli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen suorittaneet hyvinvointialueen työntekijät hyödyntävät osaamistaan osana omaa työtään. Jos omat työntekijät eivät pysty vastaamaan tarpeeseen, täydennetään palvelua palvelusetelillä.
Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen on kehittynyt 2000-luvulla, jonka seurauksena myös diagnosoinnin tarve on lisääntynyt. Vähintään 10% väestöstä kärsii neuropsykiatrisista oireista, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrisia piirteitä voi ilmetä myös henkilöillä, joiden piirteet eivät täytä diagnostisia kriteerejä. Tästä huolimatta piirteet vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrilla piirteillä olevat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia.
Satakunnan hyvinvointialueen strategiassa linjataan, että asiakkaita palvellaan yhdenvertaisesti ja kohdataan inhimillisesti. Neuropsykiatrisia piirteitä omaavista asiakkaista joka kolmas kokee, ettei saa varhaisen tuen palveluissa tarvitsemaansa apua (THL). Jotta neuropsykiatrisia piirteitä omaava asiakas voi olla yhdenvertainen yhteiskunnan jäsen ja palveluiden käyttäjä, tulee palvelurakennetta muokata vastaamaan tarvetta. Neuropsykiatrisen valmennuksen hyödyntäminen perustason palveluissa vastaa asiakkaiden palvelutarpeeseen sekä mahdollistaa asiakkaalle positiivisen ja hyödyllisen palvelukokemuksen.
Mallinnetaan neuropsykiatrisen valmennuksen toteuttaminen osana sosiaali- ja terveyspalveluita.
Pilotoidaan neuropsykiatrista valmennusta osana perhekeskusten työntekijöiden työtä. Etsitään ammattiryhmät, joiden työhön valmennusprosessit sopivat.
Pilotoidaan neuropsykiatrista valmennusta osana sosiaalipalveluiden, työkyvyn tuen palveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnallisen kuntoutuksen ja asumispalveluiden työntekijöiden työtä. Kehitetään ryhmä- ja yksilövalmennusta ja etsitään oikeisiin palveluihin oikeilla tavoilla kiinnittyvää valmennusta.
Laaditaan neuropsykiatrisen valmennuksen palvelusetelikriteerit täydentämään omaa palvelutuotantoa.
Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaana on 4-22 -vuotiaat lapset ja nuoret, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä. Työskentely yltää myös heidän perheisiin ja lähiaikuisiin. Mallintamisen eri kehittämisvaiheissa hyödynnetään neuropsykiatrisen diagnoosin saaneista kokemusasiantuntijoista koottua kehittäjäryhmää. Toisessa vaiheessa asiakaskuntaan kuuluvat myös työikäiset asiakkaat sosiaalipalveluissa, työkyvyn tuen palveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnallisessa kuntoutuksessa ja asumispalveluissa.
Neuropsykiatrisen valmennuksen hyödyntäminen työmenetelmänä siitä hyötyville asiakkaille.
Palvelun toteuttaminen omana palvelutuotantona. Oma palvelutuotanto on joustavampi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin palveluseteli tai ostopalvelu.
Neuropsykiatriset asiakkaat ovat usein väliinputoajia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Heillä on kokemus, että tarjotut tukitoimet eivät vastaa heidän tarpeisiinsa ja työntekijät eivät ymmärrä heidän tuen tarpeitaan. He tarvitsevat tukea, joka kohdentuu heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.
Neuropsykiatrinen valmennus on asiakkaiden arkeen jalkautuvaa ohjausta, jossa asetetaan yksilölliset tavoitteet ja etsitään niihin ratkaisuja eri toimintamalleja kokeilemalla ja asiakkaan erityispiirteet huomioon ottaen. Asiakas oppii toimimaan omien piirteidensä kanssa ja keksii keinot, joilla hän pystyy toimimaan itsenäisesti, nämä mallit kantavat myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Kun nepsyvalmennusta on saatavilla koko hyvinvointialueen alueella, saadaan oikein kohdennettu palvelu sitä tarvitseville, ehkäistään raskaampien palveluiden tarvetta ja lyhennetään asiakkuuksia.
Perhekeskusten pilotti 10/24-6/25, 7 pilottityöntekijää, joiden työpanos 4-21h / vko.
Aikuisten palveluiden pilotti 3-11/25, 20 pilottityöntekijää, joista kaikki eivät osallistu pilottiin koko ajan. Ryhmävalmennukset ajoittuu syksyyn 2025 ja yksilövalmennukset koko pilotin ajalle. Pilottiin varattava aika max 1pvä/vko/työntekijä.
Kokeilulla tavoitellaan, että löydetään ne palvelut, joihin joko yksilö- tai ryhmämuotoinen neuropsykiatrinen valmennus soveltuu käytettäväksi työmenetelmänä. Tavoitteena on myös löytää valmennuksen mahdolliset hyödyt ja haitat asiakkaalle sekä palvelujärjestelmälle.
Perhekeskuksen pilotista on puolivälin palauteyhteenvedossa todettu, että omana palvelutuotantona toteutettu valmennus joustaa asiakkaan tarpeiden mukaan ketterämmin kuin ostopalvelu. Asiakkuudet voivat muodostua lyhyemmiksi kun on alunperin ajateltu, jos tavoitteet saavutetaan. Perhekeskuksen pilotissa onkin todettu, että varhaisen vaiheen nepsyvalmennus saattaa olla melko lyhyt, viiden kerran interventio lapselle ja tämän perheelle. Jo siinä ajassa voidaan saada ratkaisuja keskeisiin haasteisiin silloin, kun perhe on aktiivisesti työskentelyssä mukana.
Loppuarviossa todettiin asiakkaiden elämänlaadun parantuneen kaikilla elämän osa-alueilla mitattuna Kindll-r mittarilla. Erityisesti kohenemista tapahtui itsetunnon osa-alueella. Asiakaspalautteiden perusteella palvelulla vastattiin niihin tarpeisiin, joita asiakkailla oli ja tavoitteet täyttyivät hyvin tai melko hyvin. Käyntitilastojen perusteella asiakkaat olivat hyvin motivoituneita neuropsykiatriseen valmennukseen ja työskentelyyn sitoudutaan hyvin. Yhteistyökumppaneiden palautteen mukaan nepsyvalmennus on tärkeä lisä perhekeskusten palveluihin. Loppuyhteenveto on liitteenä.
Aikuisten toimialueen pilotissa testattiin sekä ryhmä- että yksilönepsyvalmennusta. Asiakaspalautteet olivat molemmissa hyviä ja elämänlaatumittareissa (3X10D) muutokset olivat positiivisia. Asiakkaat nimesivät itseymmärryksen lisääntyneen sekä ryhmä- että yksilövalmennuksen aikana. Lisäksi yksilövalmennuksen aikana koettiin arjen toimintakyvyn ja jaksamisen vahvistuneen.
Molemmissa piloteissa työntekijät kokivat, että nepsyvalmennus oli tuonut työhön lisää vaihtelua ja mielekkyyttä. He kokivat, että asiakkaille voitiin tarjota sellaista palvelua, jota he tarvitsevat, ja määrämittainen, rajattu ja tavoitteellinen työskentely toi selkeyttä asiakkuuteen.